Kuinka nyt jotkut vihervasurit kuvittelee 200 000 sotilaan riittävän yhtään mihinkään?
"Anni Sinnemäki (vihr) taas katsoo, että sodanajan joukkojen määrän voisi pudottaa alle 200 000 sotilaan. Sinnemäki laskee, että sillä säästettäisiin kolmannes puolustusmateriaaliin tarvittavista lisärahoista."
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014100118710596_uu.shtml
Anni Sinnemäki on kaulapantatsuhna ja hyödyllinen idiootti, joka avaa tietä rysssille. Suomen maarajan pituus ei tiettävästi ole juurikaan muuttunut sitten 1944. (Toki Paatsjoen voimalan myynti muutti rajaa hieman Lapissa). Silloinkin suomalaisten puolustusasemat oli Kannaksella Vuoksen vesistöjä hyväksikäyttäen mahdollisimman lyhyet. Kannaksella maarajan osuus jäi karkeasti alle 100 km ja U-asemassa n. 20-30 km. Lisäksi 14.D oli Rukajärvellä pitäen asemansa liki 50 km leveydeltä.
Nyt on suoraa maarajaa pelkästään jo Vironlahdelta Ilomantsin itäisimpään kulmaan n. 300 km. Ja siitä pohjoiseen lähes saman kuin 1944.
Jatkosodan lopulla Suomella oli liki 600 000 miestä aseissa ja siihen vielä n. yhden AK:n verran (n. 50 000) lottia muissa tehtävissä. Yhteensä siis 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Se riitti nipin napin Kannaksen puolustukseen eli 2/3 osaa tuosta määrästä oli siellä. Loput tulppasi U-asemaa. Saksalaisia oli n. 200 000 ja niistä taistelujoukkoja n. 7 divisioonaa. Lisäksi Kannakselle tuotiin vielä saksalaisia joukkoja ainakin yhden divisioonan verran.
Saksalaiset vastasi maarajasta yli puolen Suomen osalta eli Oulujokilinjan pohjoispuolesta.
Silloinen pääministeri, sotahistorian harrastajaksikin tunnustautunut, Paavo Lipponen oli täydellisen tietämätön, mikä rintamatilanne oli taisteluiden loputtua elokuun puolivälissä 1944.
Pääministeri (1996) Paavo Lipposen mukaiset Suomen rajat sodan loputtua on kerrottu Helge Seppälän kirjassa, jossa sivulla 178 kerrotaan näin:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>>
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998
Tunnettu sotahistorioitsija Helge Seppälä kirjoitti samaisessa kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa Paavo-pakkoruotsittajan pitämän puheen, jossa tuo pääministeri "Lipposen uusi rajalinjaus esiteltiin!"
Jokainen voi kuvitella kuinka silloiset Suomen armeijan joukot, 15 divisioonaa ja 6 prikaatia, olisi riittänyt yli 300 km matkalle Vironlahdelta Ilomantsiin -linjalle vailla merkittäviä vesiesteitä. Toki Ilomantsista ylöspäinkin tarvittiin omat "pysäyttäjänsä". Nykyisen armeijamme tilanne on vielä monin verroin kehnompi, eikä saksalaisetkaan enää vastaa yli puolen Suomen rajoista kuten 1944 kesällä.
Tässä on jälleen kerran ollut täydellinen passinpolttaja-typerys kommentoimassa kuinka taistelut 1944 eteni ja kuinka taistelut päättyi 1944.
Edes Talvisodassa ei sodan päätyttyä ollut tilanne tuollainen, saatika sitten 1944. Sota loppui 1940 ja 1944 suunnilleen VKT -asemiin eli Viipuri - Kuparsaari - Vuoksi - Taipale -linjalle. Vasta välirauhan solmimisen jälkeen 19.9.1944 suomalaiset alkoivat vetäytyä 1940 Moskovan pakkorauhan rajalle, EI YHTÄÄN ENNEN kuten usein lukee väitettävän.
Suurimpana erona vuoden 1940 tilanteessa, verrattuna 1944 tilanteeseen, oli Viipurin menetys ja että Viipurinlahdella ryssä ei päässyt yli kuten Talvisodan lopussa 1940 keväällä.
KAIKKI maa-alueet tuon linjan länsipuolelta menetettiin ns. vihreän veran äärellä neuvotteluissa, niin Hankoniemi 1940 kuin Porkkalakin 1944.
"Anni Sinnemäki (vihr) taas katsoo, että sodanajan joukkojen määrän voisi pudottaa alle 200 000 sotilaan. Sinnemäki laskee, että sillä säästettäisiin kolmannes puolustusmateriaaliin tarvittavista lisärahoista."
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014100118710596_uu.shtml
Anni Sinnemäki on kaulapantatsuhna ja hyödyllinen idiootti, joka avaa tietä rysssille. Suomen maarajan pituus ei tiettävästi ole juurikaan muuttunut sitten 1944. (Toki Paatsjoen voimalan myynti muutti rajaa hieman Lapissa). Silloinkin suomalaisten puolustusasemat oli Kannaksella Vuoksen vesistöjä hyväksikäyttäen mahdollisimman lyhyet. Kannaksella maarajan osuus jäi karkeasti alle 100 km ja U-asemassa n. 20-30 km. Lisäksi 14.D oli Rukajärvellä pitäen asemansa liki 50 km leveydeltä.
Nyt on suoraa maarajaa pelkästään jo Vironlahdelta Ilomantsin itäisimpään kulmaan n. 300 km. Ja siitä pohjoiseen lähes saman kuin 1944.
Jatkosodan lopulla Suomella oli liki 600 000 miestä aseissa ja siihen vielä n. yhden AK:n verran (n. 50 000) lottia muissa tehtävissä. Yhteensä siis 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Se riitti nipin napin Kannaksen puolustukseen eli 2/3 osaa tuosta määrästä oli siellä. Loput tulppasi U-asemaa. Saksalaisia oli n. 200 000 ja niistä taistelujoukkoja n. 7 divisioonaa. Lisäksi Kannakselle tuotiin vielä saksalaisia joukkoja ainakin yhden divisioonan verran.
Saksalaiset vastasi maarajasta yli puolen Suomen osalta eli Oulujokilinjan pohjoispuolesta.
Silloinen pääministeri, sotahistorian harrastajaksikin tunnustautunut, Paavo Lipponen oli täydellisen tietämätön, mikä rintamatilanne oli taisteluiden loputtua elokuun puolivälissä 1944.
Pääministeri (1996) Paavo Lipposen mukaiset Suomen rajat sodan loputtua on kerrottu Helge Seppälän kirjassa, jossa sivulla 178 kerrotaan näin:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>>
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998
Tunnettu sotahistorioitsija Helge Seppälä kirjoitti samaisessa kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa Paavo-pakkoruotsittajan pitämän puheen, jossa tuo pääministeri "Lipposen uusi rajalinjaus esiteltiin!"
Jokainen voi kuvitella kuinka silloiset Suomen armeijan joukot, 15 divisioonaa ja 6 prikaatia, olisi riittänyt yli 300 km matkalle Vironlahdelta Ilomantsiin -linjalle vailla merkittäviä vesiesteitä. Toki Ilomantsista ylöspäinkin tarvittiin omat "pysäyttäjänsä". Nykyisen armeijamme tilanne on vielä monin verroin kehnompi, eikä saksalaisetkaan enää vastaa yli puolen Suomen rajoista kuten 1944 kesällä.
Tässä on jälleen kerran ollut täydellinen passinpolttaja-typerys kommentoimassa kuinka taistelut 1944 eteni ja kuinka taistelut päättyi 1944.
Edes Talvisodassa ei sodan päätyttyä ollut tilanne tuollainen, saatika sitten 1944. Sota loppui 1940 ja 1944 suunnilleen VKT -asemiin eli Viipuri - Kuparsaari - Vuoksi - Taipale -linjalle. Vasta välirauhan solmimisen jälkeen 19.9.1944 suomalaiset alkoivat vetäytyä 1940 Moskovan pakkorauhan rajalle, EI YHTÄÄN ENNEN kuten usein lukee väitettävän.
Suurimpana erona vuoden 1940 tilanteessa, verrattuna 1944 tilanteeseen, oli Viipurin menetys ja että Viipurinlahdella ryssä ei päässyt yli kuten Talvisodan lopussa 1940 keväällä.
KAIKKI maa-alueet tuon linjan länsipuolelta menetettiin ns. vihreän veran äärellä neuvotteluissa, niin Hankoniemi 1940 kuin Porkkalakin 1944.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Talvisodassa Suomella oli joukkoja huomattavasti vähemmän, muistaakseni 9 divisioonaa. Niiden miesvahvuus oli toki suurempi kuin 1944 divisioonien, sillä kokoonpanoja oli muutettu mm. tulivoiman kasvaessa. Samoin tykistön määrä oli Talvisodassa paljon pienempi kuin 1944.
Onneksi joku vihervasurifasisti Sinnenmäki ei näistä asioista päätä.
Vähältähän se tuntuu 200.000 miestäkin.Mutta kai se niinki on,että ei se naapurikaan määrättömästi yksin Suomea vastaan joukkoaan vois tuoda.Jos tuomonen tilanne olis
Euroopassa,että se Suomen rajoilla kolkuttelis.Olis sillä vaikutusta ainakin koko Venäjän euroopanvastaisella rajalla,joutuis se sinne jemmaamaan isot joukot.Euroopassa Venäjän kaverit olis aika vähänä kaikkien toilaustensa jälkeen.
II maailmansodan aikana NL:n ja Suomen väkilukujen suhde oli 1:45 suurvallan eduksi. Nyt Suomen ja Venäjän 1:26. II maailmansodassa NL:n liittolaisia olivat USA ja Brittiläinen imperiumi. Nyt ne ovat Venäjän vastustajia. Venäjä on hyvin eristetty tänään - päinvastoin kuin 1944.
päättäjien yhteisestä ratkaisusta.
Toivottavasti he kantavat siitä vastuun.
Sodan ajan armeija on nyt 230 000 miestä ja naista.
Valahtiko mehut ryppypillustasi. Entäsä evakot.
Suomi Natoon ja heti.
Ei natoon halua kuin lautapäiset tomppelit jotka haluavat yksinkertaisia vastauksia ja
ratkaisuja heti tässä nyt.Mutta maailma on paljon monimutkaisempi laitos jossa ei ai-
na pikkupoika karkkia saa vaikka tahtoo tahtoo! Vot tak
Saksalaisia oli n. 200 000 ja niistä taistelujoukkoja n. 7 divisioonaa. Lisäksi Kannakselle tuotiin vielä saksalaisia joukkoja ainakin yhden divisioonan verran.
Suomen itäraja sitoi ryssän voimi 50 divisioonan verran. Vielä syksyllä 1944 ryssillä oli arviolta 17 divisioonaa Pohjois-Suomen rintamalla Lapin sodan aikana.
Kun näitä alkaa tulemaan idästä niin johan Suomi-poikaa juoksuttaa. Ja parempi niin, sodankin jälkeen tarvitaan terveitä nuoria miehiä, ei me sankarivainajilla ja sotainvaliideilla rikastuta eikä saada sodan tuhoja korjattua.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1428390137337.html
Sinä et ilmeisesti niillä ryppykintuillasi enää juokse, aika kuluu suoli24:ssä evakoista ja muusta paskasta kuten kreationismista raivoten.