Persut, kommarit ja muut proletäärit jäävät rannalle ruikuttamaan näissä vaaleissa, asia on tutkittu ja selvä kuin pläkki.
"Rikas ja koulutettu voittaa vaaleissa
Naisehdokkaille olisi lisää tilausta eduskuntavaaleissa
RAMI NIEMINEN
Oletko käynyt jo äänestämässä?
Onneksi olkoon, mikäli päädyit ehdokkaaseen, joka on korkeakoulutettu, 40–60-vuotias nainen ja tienaa noin neljä kertaa sinua enemmän. Tilastot nimittäin kertovat, että mitä todennäköisimmin ehdokkaasi pääsee eduskuntaan.
Kansanedustajista hieman yli 40 prosenttia on naisia. Kansanedustajaehdokkaiden joukossa he kuitenkin ovat aliedustettuina, kertoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
– Naisten osuus edustajista nousi 1990-luvulle saakka ja on pysynyt 40 prosentin tuntumassa siitä lähtien, Railo sanoo.
Hän esitteli kansanedustajien ja eduskuntavaaliehdokkaiden profiilia torstaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Naisille on politiikassa selvästi enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.
Naisehdokas tulee valituksi miestä useammin. Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmästä kaksi kolmasosaa on naisia, vaikka puolueen ehdokkaista heitä oli viime vaaleissa alle puolet.
– Puolueilla on vaikeuksia löytää yhtä paljon nais- kuin miesehdokkaita, Railo päättelee.
Sukupuolen lisäksi korkea koulutustaso on valttia ehdokkaaksi lähtiessä. Vajaa 60 prosenttia nykyisistä kansanedustajista on saanut yliopistokoulutuksen. Railon mukaan korkeasti koulutettujen osuus eduskunnassa on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä.
Kommenttipuheenvuoron seminaarissa pitänyt konkarikansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) haikaili 1980-luvun lahjakkaiden työläisedustajien perään.
– Muistan ihastelleeni Helsingin kaupunginvaltuustossa miten SKDL:llä ja sittemmin Vasemmistoliitolla oli valtavan kyvykkäitä valtuutettuja. Silloin siitä taustasta tuleville lahjakkaille ihmisille politiikka oli paras väylä edetä, Soininvaara muistelee.
Hän arvioi, että nykyään lahjakkaat yksilöt hankkivat korkeamman koulutuksen entistä useammin. Siksi matalasti koulutetut, mutta politiikassa lahjakkaat mattiahteet ja lauriihalaiset ovat käymässä harvinaisiksi.
Kansanedustajia yhdistää myös keski-ikäisyys. Joka kolmas nykyisistä kansanedustajista on jo viettänyt 40-vuotisjuhlansa.
Railon mukaan neli- ja viisikymppiset ovat ikäryhmänä yliedustettuina.
Tämä on mahdollista, koska yli 60-vuotiaat äänestävät mielellään itseään nuorempia ehdokkaita. Alle kolmikymppiset taas tapaavat äänestää itseään vanhempaa ehdokasta.
Tulojen suhteen ihmisillä on selkeä taipumus äänestää itseään selvästi hyvätuloisempaa ehdokasta.
– Ne jotka valitaan, ovat todella puolueensa huippua tässä suhteessa, Railo kuvailee.
Eduskuntavaalien ehdokkaiden tulot olivat viime vaaleissa noin kaksi kertaa äänestäjien keskiarvoa korkeammat. Valituksi päätyi kuitenkin selvästi äveriäin osa. Nykyisessä eduskunnassa istuvat kansanedustajat nimittäin tienasivat ennen vaaleja keskimäärin neljä kertaa äänestäjiä enemmän.
Tulotasoissa Perussuomalaiset erottuvat muista. Heidän edustajillaan on matalin tulotaso. Kokoomusehdokkaiden tulot olivat viime vaaleissa korkeimmat.
– Eduskunta ei missään nimessä ole yhteiskunta pienoiskoossa, eikä sen pitäisi sellainen ollakaan, linjasi puolestaan Soininvaara ja muistutti, että mikäli eduskunnan pitäisi vastata kansaa, edustajat kannattaisi arpoa."
"Rikas ja koulutettu voittaa vaaleissa
Naisehdokkaille olisi lisää tilausta eduskuntavaaleissa
RAMI NIEMINEN
Oletko käynyt jo äänestämässä?
Onneksi olkoon, mikäli päädyit ehdokkaaseen, joka on korkeakoulutettu, 40–60-vuotias nainen ja tienaa noin neljä kertaa sinua enemmän. Tilastot nimittäin kertovat, että mitä todennäköisimmin ehdokkaasi pääsee eduskuntaan.
Kansanedustajista hieman yli 40 prosenttia on naisia. Kansanedustajaehdokkaiden joukossa he kuitenkin ovat aliedustettuina, kertoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
– Naisten osuus edustajista nousi 1990-luvulle saakka ja on pysynyt 40 prosentin tuntumassa siitä lähtien, Railo sanoo.
Hän esitteli kansanedustajien ja eduskuntavaaliehdokkaiden profiilia torstaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Naisille on politiikassa selvästi enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.
Naisehdokas tulee valituksi miestä useammin. Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmästä kaksi kolmasosaa on naisia, vaikka puolueen ehdokkaista heitä oli viime vaaleissa alle puolet.
– Puolueilla on vaikeuksia löytää yhtä paljon nais- kuin miesehdokkaita, Railo päättelee.
Sukupuolen lisäksi korkea koulutustaso on valttia ehdokkaaksi lähtiessä. Vajaa 60 prosenttia nykyisistä kansanedustajista on saanut yliopistokoulutuksen. Railon mukaan korkeasti koulutettujen osuus eduskunnassa on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä.
Kommenttipuheenvuoron seminaarissa pitänyt konkarikansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) haikaili 1980-luvun lahjakkaiden työläisedustajien perään.
– Muistan ihastelleeni Helsingin kaupunginvaltuustossa miten SKDL:llä ja sittemmin Vasemmistoliitolla oli valtavan kyvykkäitä valtuutettuja. Silloin siitä taustasta tuleville lahjakkaille ihmisille politiikka oli paras väylä edetä, Soininvaara muistelee.
Hän arvioi, että nykyään lahjakkaat yksilöt hankkivat korkeamman koulutuksen entistä useammin. Siksi matalasti koulutetut, mutta politiikassa lahjakkaat mattiahteet ja lauriihalaiset ovat käymässä harvinaisiksi.
Kansanedustajia yhdistää myös keski-ikäisyys. Joka kolmas nykyisistä kansanedustajista on jo viettänyt 40-vuotisjuhlansa.
Railon mukaan neli- ja viisikymppiset ovat ikäryhmänä yliedustettuina.
Tämä on mahdollista, koska yli 60-vuotiaat äänestävät mielellään itseään nuorempia ehdokkaita. Alle kolmikymppiset taas tapaavat äänestää itseään vanhempaa ehdokasta.
Tulojen suhteen ihmisillä on selkeä taipumus äänestää itseään selvästi hyvätuloisempaa ehdokasta.
– Ne jotka valitaan, ovat todella puolueensa huippua tässä suhteessa, Railo kuvailee.
Eduskuntavaalien ehdokkaiden tulot olivat viime vaaleissa noin kaksi kertaa äänestäjien keskiarvoa korkeammat. Valituksi päätyi kuitenkin selvästi äveriäin osa. Nykyisessä eduskunnassa istuvat kansanedustajat nimittäin tienasivat ennen vaaleja keskimäärin neljä kertaa äänestäjiä enemmän.
Tulotasoissa Perussuomalaiset erottuvat muista. Heidän edustajillaan on matalin tulotaso. Kokoomusehdokkaiden tulot olivat viime vaaleissa korkeimmat.
– Eduskunta ei missään nimessä ole yhteiskunta pienoiskoossa, eikä sen pitäisi sellainen ollakaan, linjasi puolestaan Soininvaara ja muistutti, että mikäli eduskunnan pitäisi vastata kansaa, edustajat kannattaisi arpoa."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuislalle on satanut rahapyyntöjä
Yrittäjä Reima Kuisla on antanut vaalitukea tuntemilleen ihmisille
AKI PUUPPONEN
SEINÄJOKI Seinäjokelainen yrittäjä Reima Kuisla kertoo saaneensa vaalirahoituspyyntöjä eduskuntavaalien edellä enemmän kuin koskaan.
Pyyntöjä on tullut ympäri Suomen. Kuisla tietää, mistä tämä johtuu. Raha on tiukassa.
Lisäksi Kuisla tunnetaan rahamiehenä. Tätä mainetta Kuisla on itse omilla teoillaan kasvattanut. Tätä hän on tehnyt tietoisestikin.
Viimeksi hän sai laajaa julkisuutta 53 400 euron ylinopeussakosta. Kun Kuisla kritisoi käräjien päätöstä Facebookissa, tieto kiiri Ison-Britannian yleisradioyhtiön BBC:n uutisiin saakka. Sakkopäätös ärsyttää yhä.
– Suomessa on toki muitakin epäkohtia, mutta jos olemme oikeassa sivistysvaltiossa, tietyt älyttömästi pielessä olevat asiat täytyy hoitaa kuntoon.
Kuisla kertoo tukevansa pienillä summilla niitä ehdokkaita, jotka hän tuntee entuudestaan. Heitä on "muutamia" yli puoluerajojen tässä maakunnassa.
Kuisla arvelee, että ehdokkaan pitää varata keskimäärin läpimenoon noin 60 000 euron vaalibudjetti, jos häntä ei tunneta etukäteen. Nuo summat pitää kerätä pienistä lähteistä.
– Useita tonneja menee, kun usealle pitää antaa, Kuisla kommentoi tukipottinsa suuruutta.
Kuisla olisi valmis puolittamaan nykyisen eduskunnan koon sataan kansanedustajaan. Samalla edustajien palkka pitäisi kolminkertaistaa, jotta kyvykkäimmät hakeutuisivat eduskuntaan.
– Nyt siellä on ihan kaikenlaisia joulupukin apulaisia tarjolla.
Hän ei ole yrittäjänä tyytyväinen nykyiseen veropolitiikkaan. Pääomaveroa ja perintöveroa on kiristetty, hän listaa.
Korkea veroprosentti johtaa yritysten verosuunnitteluun, vähentää veronmaksuhaluja eikä kannusta yrittämään. Tämä näkyy valtion kassassa, Suomi velkaantuu.
Viime vuonna Kuisla kertoo tienanneensa 1,2 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tulot jäävät murto-osaan siitä.
– Pystyn tienaamaan joka vuosi 5–10 miljoonaa, jos verotus on kohtuullinen. Minä en halua tienata semmoisia summia tällaisessa kommunistivasemmistoyhteiskunnassa enkä maksaa sellaisia veroja.
– Nämä vasemmistolaiset eivät ymmärrä rahan tekemisestä, veronmuodostuksesta ja taloudesta mitään.
Voiko tästä tulkita, ettet ole tukenut demareita?
– En sitten s**tana euroakaan. Ne tuhoavat tämän Suomen tällä veropolitiikalla.