http://kappeli2.evl.fi/kkoweb.nsf/c7f32a5129224528c2256dba002d78f0/bdf04118557211fbc2257e26004019d7?OpenDocument
"Käytännössä uskonnon torjuminen tarkoittaisi yhden itsenäisen katsomuksen, uskonnottomuuden nostamista ainoaksi sallituksi katsomukseksi julkisessa tilassa. - - kirkon tulisi vaikuttaa kaikkien uskonnollisten vakaumusten ja identiteettien oikeuteen näkyä julkisessa tilassa."
Vaikuttaa tahalliselta käsitteiden sekoittamiselta. Hämeenkatu on julkista tilaa. Eivät vapaa-ajattelijat halua kieltää kulkemasta Hämeenkadulla risti kaulassa. Hämeenkatu on nyt neutraali. Siitä tulisi ei-neutraali, jos Tampereen kaupunki rakennuttaisi siihen esimerkiksi pieniä kojuja Raamattujen jakamista varten.
"Käytännössä uskonnon torjuminen tarkoittaisi yhden itsenäisen katsomuksen, uskonnottomuuden nostamista ainoaksi sallituksi katsomukseksi julkisessa tilassa. - - kirkon tulisi vaikuttaa kaikkien uskonnollisten vakaumusten ja identiteettien oikeuteen näkyä julkisessa tilassa."
Vaikuttaa tahalliselta käsitteiden sekoittamiselta. Hämeenkatu on julkista tilaa. Eivät vapaa-ajattelijat halua kieltää kulkemasta Hämeenkadulla risti kaulassa. Hämeenkatu on nyt neutraali. Siitä tulisi ei-neutraali, jos Tampereen kaupunki rakennuttaisi siihen esimerkiksi pieniä kojuja Raamattujen jakamista varten.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2015 on pääsihteerin palstalla käsitelty tätä "julkisen tilan" jne. käsitteellistä sekametelisoppaa.
Vaparit ne jaksaa syynätä jostain netin syövereistä viimeisimmänkin asiakirjan. Ei oo todellista! Kohta on varmaan naputeltu kantelu jonnekin.
Lieneekö 07.04.2015 viimeinen. Asia liittyy tulevaisuuteen...
Kotimaa24 tuosta uutisoi, linkitin alkuperäisen lähteen. (Mikä on minusta useimmiten hyvä tapa.)
Oliko sinulla itse asiaan mitään sanottavaa? Miten tulkitset lauseen "Uskonto saa näkyä julkisessa tilassa."?
KIrkko on varmaan tyytyväinen että edes joku lukee kirkon suurella vaivalla kokoon kyhäämiä julkilausumia - edes vaparit.
Varmaan kirjelmöivät ja kantelevat kirkkoonkin kaikkien muiden paikkojen lisäksi. Kun valtion veronmaksajat kustantavat vaparitoiminnan, pitäisikö tasapuolisuuden vuoksi laittaa vaparit korvaamaan aiheuttamansa vaivat kaikille kanteluita syynääville tahoille. Jospa valtiontuki onkin tarkoitettu korvaukseksi häirityille tahoille?
Oliko sinulla aloitukseen mitään sanottavaa?
Onko sinulla minun kommenttiini mitään sanottavaa?
Eihän kommenttisi liittynyt millään tavalla ketjun aiheeseen.
Sinun kommenttisi ei liity edes edeltävään kommenttiin.
Huomaan vastanneeni tähän jo paljon aiemmin: https://www.kotimaa24.fi/julkinen-tila-ja-uskonnonvapaus/ ja http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2006_06/julistettava_yksityisasiaksi.html . Oikeastaanhan tässä on vain uudelleen lämmitetty "yksityisasia" -termin monimerkityksellisyyttä.
Julkinen tila, julkinen kenttä, julkinen rooli, julkinen elämä, yhteiskunnallinen kenttä, julkinen toiminta, julkiset tehtävät, julkinen näkyminen, toiminta julkisessa tilassa, toimintatilan antaminen, tilan antaminen julkisessa keskustelussa, uskontojen julkisuus, uskonnollisuuden näkyminen julkisissa organisaatioissa…
Onneksi edes jonkinlaista jäsennystä tähän julkisen tilan sekametelikeittoon Leena Sorsa (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisussa Kirkkona valtiossa) tuo viittaamalla Euroopan maita tutkineeseen RELIGARE-projektiin. Siinä julkisen tilan termi jaetaan kolmeen eri käsitteeseen, jossa uskonnon näkyvyyttä ja sen ehtoja yhteiskunnassa voidaan tarkastella jäsentyneemmin.
Ensinnäkin on yleinen julkinen tila, joka tarkoittaa arkisen elämän tapahtumia ja tilaa jossa ihmiset elävät ja toimivat. Uskonnot ja uskonnottomuus näkykööt, vapaus ja yksilön suoja vallitkoon.
Toinen taso on poliittinen julkinen tila, jonka yhteydessä olisi mahdollisuus eri uskontojen ja katsomusten moninaisuuden näkymiselle, keskustelulle ja debatillekin julkisessa tilassa.
Kolmantena käsitteellisenä tasona olevassa institutionaalisessa julkisessa tilassa olisi mahdollista rajata uskonnollisuuden näkymistä. Esimerkkinä todetaan, että opettajan tai tuomioistuimen tuomarin olisi hyvä näyttää uskonnollisuuttaan pukeutumisellaan tai käyttäytymisellään työtehtävissä ollessaan.
Tuossa projektissa ei edes mainita sellaista tapausta, että institutionaalinen julkinen viranomainen ottaisikin tehtäväkseen työkseen sisällyttää oman toimintansa päiväohjelmaan yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta. Siitä meillä kuitenkin juuri on kysymys.
Vapari ammentaa tietonsa kirkolta!
EU-projektihan tuo RELIGARE on: http://www.religareproject.eu/ .
Mutta on totta, että uskontojen tutkimus on Suomessa suurelta osin teologisten tiedekuntien tehtävä, ja ne kouluttavat myös valtionkirkkojen papit. Poikkeus löytyy käsittääkseni Turun yliopistosta. Kyllä tämä varmasti jotain vaikuttaa.
Teologinen tiekunta voitaisiin lakkauttaa. Parhaat oppiaineet voivat olla muissa tiedekunnissa, kuten humanistisessa. Ja varsinainen pappiskoulutus voisi mennä kirkon omiin seminaareihin, tai kristillisiin kansanopistoihin.
Juu, ei tarvita mitään teologista tiekarttaa. Mutta pitäkööt tiekirkkonsa, kunhan ei haittaa liikennettä.
Juurikin noin. Tämä "julkinen tila" -harhautus on hupaisa. Ihan kuin pitäisi muka sallia kirkon ja hihhuleiden ihan vapaasti tunkeutua esim. kirjastoihin ja valtion ja kuntien virastoihin tuputtamaan uskomuksiaan.
Kadunkulma on ihan eri asia. Kunhan ei haittaa ihmisten kulkemista.
Tori on julkinen tila, jonne voi tulla - ja mennä pois. Mutta kirkon käsite "julkinen tila" on, että valtion tai kunnan täytyy hankkia yleisö ev.lut. kirkon jumalanpalveluksiin. Mieluummin pakolla, kuten armeijassa 30.6.2015 asti, mutta jos se ei enää käy (pirun vaparit), ainakin julkisen viranomaisen ohjailemana.
Uskonnonharjoitus on "sosialisoitu" kouluisa ja armeijassa - ja päiväkodeissakin. Vrt. NL:n virallinen oppi kouluissa ja armeijassa.
Jaahas, aiheesta keskustellaaan Porissa: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/FDDD3F429492AFDEC2257E810038E58F?OpenDocument&lang=FI
Piispa Kalliala on saanut puolueettoman puheenjohtajan.
Sivumennen sanen mainittakoon, että juutalaisten seurakuntien jäsenmäärä on pienempi kuin vapaa-ajattelijayhdistysten jäsenmäärä. Eivät kuitenkaan uskaltaneet ottaa keskusteluun mukaan vapaa-ajatteljain edustajaa...
Tässä jälleen ratsastetaan epäselvällä termillä "julkinen elämä":
"Keskustelua luotsaava piispa Kallialan erityisavustaja Jaakko Heinimäki pureutuu vieraiden kanssa kuumiin aiheisiin, kuten uskontojen paikkaan julkisessa elämässä.
"Ovatko usko ja uskonto yksityisasioita, jotka täytyisi pitää neljän seinän sisällä? Mielestäni niiden luonteeseen kuuluu, että niillä on paikkansa ihmisten yhteisessä elämässä", Heinimäki sanoo."
Kirkko ei kehtaa aina ääneen sanoa, että tott kai valtion ja kunnan pitää hommata sen jumalanpalveluksiin osallistujia esimerkiksi koulupäivän aikaan ympättynä tai varusmiespalveluksen päiväohjelmaan ympättynä. Valtiollista, "sosialisoitua" uskonnonharjoitusta kutsutaan "julkiseksi elämäksi" niin kuin karhua kontiona.