Ihmettelen, miksi Suomessa eikä paikallisissa eikä valtakunnallisissa vaaleissa oteta nettiäänestystä käyttöön täydentävänä äänestysmenetelmänä perinteisen puisen tai pahvisen vaalikopin ohella?
Eestissä tämäkin asia on hoidettu kuntoon jo 12 vuotta sitten ja nettiäänestyksen huomattiin kasvattavan äänestysprosenttia.
Toisaalta Eestissä koko it - infrasruktuuri on aivan toisella tasolla, kuin alkeellisessa Suomessa.
Kuitenkin tässä on melkoinen ristiriitaisuus: Äänestyprosentin "halutaan" nousevan, mutta toisaalta ei anneta teknologian nostaa äänestysprosenttia.
https://estoniaevoting.org/
http://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_voting_in_Estonia
Nuo linkit parina esimerkkinä Eestin edistyksellisestä teknologiasta verrattuna Suomeen.
Mikä tai ketkä Suomessa ovat estämässä demokratian toteutumista käyttämättä siihen tietotekniikkaa?
Eestissä tämäkin asia on hoidettu kuntoon jo 12 vuotta sitten ja nettiäänestyksen huomattiin kasvattavan äänestysprosenttia.
Toisaalta Eestissä koko it - infrasruktuuri on aivan toisella tasolla, kuin alkeellisessa Suomessa.
Kuitenkin tässä on melkoinen ristiriitaisuus: Äänestyprosentin "halutaan" nousevan, mutta toisaalta ei anneta teknologian nostaa äänestysprosenttia.
https://estoniaevoting.org/
http://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_voting_in_Estonia
Nuo linkit parina esimerkkinä Eestin edistyksellisestä teknologiasta verrattuna Suomeen.
Mikä tai ketkä Suomessa ovat estämässä demokratian toteutumista käyttämättä siihen tietotekniikkaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toinen esimerkki on e-resepti. Suomessa sen kehittäminen vei 15 vuotta, kun taas Eestissä se vei alle vuoden.
Tässä on kulttuurierojakin.
Suomessa pitää olla ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa lukuisia poliittisia komiteoita istumassa vuosiausia kahvia juoden ilman, että tapahtuu mitään.
Eestissä sen sijaan poliittinen järjestelmä luottaa alan asiantuntioihin ja työ annetaan heti heille. Ei siis poliitikkojen kahvipöytäkeskusteluksi.