Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mielestä Putin oli nyt puheessaan sovittelevampi kuin aikoihin. Siitäkin huolimatta yhdestä asiasta muistuttaminen huolestuttaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti torstaina vuosittaisen kyselytuntinsa. Putin vastasi tyynesti kansalaisten kysymyksiin neljän tunnin ajan. Kysymyksiä oli kertynyt uutistoimisto Tassin mukaan ennakkoon yli 1,7 miljoonaa.
Putin esiintyi leppoisasti, muttei osoittanut lainkaan heikkouden merkkejä. Putinin mukaan Venäjä käy läpi valtavaa asevoimien uudistusta, jottei ”kenellekään tulisi mieleen taistella meidän kanssamme”.
Putin muistutteli Venäjän vahvasta ydinsuurvallan asemasta. Sen vuoksi vihollis- tai ystävyyssuhde Venäjän kanssa on yhtä kunnianarvoisaa. Ainoiksi Venäjän vihollisiksi Putin kuitenkin nimesi vain terroristit ja järjestäytyneen rikollisuuden.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith arvioi Vladimir Putinin puhetta Ilta-Sanomille.
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtorin Hanna Smithin mukaan Venäjän ydinasekortin vilauttaminen on ollut puolen vuoden huolestuttava trendi. Venäjä on muistutellut ydinaseiden olemassaolosta tasaisin väliajoin.
– Se on kiihtynyt ja saanut huomattavasti enemmän konkretiaa. Putin ilmoitti Krimin liittämisen suhteen, että Venäjä olisi ollut valmis käyttämään ydinasetta, jos joku olisi asettunut poikkiteloin.
Smithin mukaan Putinin ja Venäjän toimet kertovat siitä, että Venäjä on huolissaan asemastaan ja muut pelottelukeinot alkavat olla vähissä.
Jos lännessä unohdetaan, että Venäjä on suurvalta, ydinaseet kertovat, että asia ei ole niin.
– Tilanne ei ole hyvä taloudellisesti eikä sisäpoliittisesti. Kun Venäjä oli pahimmassa alemmuustilassaan 1990-luvun alussa, se muistutti ydinaseistaan. Jos lännessä unohdetaan, että Venäjä on suurvalta, ydinaseet kertovat, että asia ei ole niin.
Hanna Smith tulkitsee, että Putinin suosittelu siitä, ettei kannata ryhtyä Venäjän viholliseksi ei välttämättä ole naamioitu varoitus.
– Venäläiset usein loukkaantuvat, jos joku pitää heitä uhkana. Se on vähän hämmentävää ja ristiriitaista sen kanssa, että maa näyttää sotilaallista voimaansa ja uhkailee ydinaseilla.
Smith sanoo, että Putinin kommentti oli suunnattu venäläisille ja kielii siitä, ettei Venäjä näe itseään uhkana, vaan kokee itse olonsa uhatuksi.
– Venäjä on Putinin mukaan sovittelevalla kannalla. Muut ovat ongelma.
Sotilasmahdista ja ydinaseista muistuttamisesta huolimatta Smith näkee puheessa Suomen kannalta valoisana asiana, että Putinin haastattelu oli vähemmän kovalinjainen kuin aiemmin.
– Sovitteleva on väärä sana, mutta tämä oli yksi vähiten provokatiivisista haastatteluista mitä Putin on vuoden aikana antanut. Nyt ei ammuttu yhtä kovilla kuin aikaisemmin.
Antti Halonen
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti torstaina vuosittaisen kyselytuntinsa. Putin vastasi tyynesti kansalaisten kysymyksiin neljän tunnin ajan. Kysymyksiä oli kertynyt uutistoimisto Tassin mukaan ennakkoon yli 1,7 miljoonaa.
Putin esiintyi leppoisasti, muttei osoittanut lainkaan heikkouden merkkejä. Putinin mukaan Venäjä käy läpi valtavaa asevoimien uudistusta, jottei ”kenellekään tulisi mieleen taistella meidän kanssamme”.
Putin muistutteli Venäjän vahvasta ydinsuurvallan asemasta. Sen vuoksi vihollis- tai ystävyyssuhde Venäjän kanssa on yhtä kunnianarvoisaa. Ainoiksi Venäjän vihollisiksi Putin kuitenkin nimesi vain terroristit ja järjestäytyneen rikollisuuden.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith arvioi Vladimir Putinin puhetta Ilta-Sanomille.
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtorin Hanna Smithin mukaan Venäjän ydinasekortin vilauttaminen on ollut puolen vuoden huolestuttava trendi. Venäjä on muistutellut ydinaseiden olemassaolosta tasaisin väliajoin.
– Se on kiihtynyt ja saanut huomattavasti enemmän konkretiaa. Putin ilmoitti Krimin liittämisen suhteen, että Venäjä olisi ollut valmis käyttämään ydinasetta, jos joku olisi asettunut poikkiteloin.
Smithin mukaan Putinin ja Venäjän toimet kertovat siitä, että Venäjä on huolissaan asemastaan ja muut pelottelukeinot alkavat olla vähissä.
Jos lännessä unohdetaan, että Venäjä on suurvalta, ydinaseet kertovat, että asia ei ole niin.
– Tilanne ei ole hyvä taloudellisesti eikä sisäpoliittisesti. Kun Venäjä oli pahimmassa alemmuustilassaan 1990-luvun alussa, se muistutti ydinaseistaan. Jos lännessä unohdetaan, että Venäjä on suurvalta, ydinaseet kertovat, että asia ei ole niin.
Hanna Smith tulkitsee, että Putinin suosittelu siitä, ettei kannata ryhtyä Venäjän viholliseksi ei välttämättä ole naamioitu varoitus.
– Venäläiset usein loukkaantuvat, jos joku pitää heitä uhkana. Se on vähän hämmentävää ja ristiriitaista sen kanssa, että maa näyttää sotilaallista voimaansa ja uhkailee ydinaseilla.
Smith sanoo, että Putinin kommentti oli suunnattu venäläisille ja kielii siitä, ettei Venäjä näe itseään uhkana, vaan kokee itse olonsa uhatuksi.
– Venäjä on Putinin mukaan sovittelevalla kannalla. Muut ovat ongelma.
Sotilasmahdista ja ydinaseista muistuttamisesta huolimatta Smith näkee puheessa Suomen kannalta valoisana asiana, että Putinin haastattelu oli vähemmän kovalinjainen kuin aiemmin.
– Sovitteleva on väärä sana, mutta tämä oli yksi vähiten provokatiivisista haastatteluista mitä Putin on vuoden aikana antanut. Nyt ei ammuttu yhtä kovilla kuin aikaisemmin.
Antti Halonen
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä putler on kuin vesikauhuinen koira, jota kuitenkin pitää sietää lähiympäristössä!
Puuttinin käytös on sitä luokkaa, että tuolta pitäisi takavarikoida ainakin ne ydinaseet pois. Hullu mikä hullu. Ne aseet ei todellakaan ole pelkästään Puuttinin asia, vaan mitä suurimmassa määrin niitten, joita se hullu niillä uhkailee.
Kyseessä on oikeasti heikossa tilassa olevan sotavallan käyttämä "hullun koiran taktiikka" (katso alla).
Kun tavanomaisilla aseistuksessa rahkeet tuskin riittävät tsetseenien nenän niistämiseen, muistutetaan ydinaseen olemassaololla. Halvaksi tulee. Kokonaan eri asia on, onko kynnys ydinaseen käyttöön yhtään laskenut. Nähdäkseni ei, minkä todistaa myös Putinin kiire saada tavanomainen aseistus kuntoon.
Putin ilmoitti Krimin liittämisen suhteen, että Venäjä olisi ollut valmis käyttämään ydinasetta, jos joku olisi asettunut poikkiteloin. ", sanoi tutkija Hanna Smith.
Ketähän vastaan ydinasetta olisi kaytetty? Veljeskansa ukrainalaisia Kiovassa? "Pyhän Venäjän" syntypaikkaa Krimin niemimaata? Länsi-Eurooppaa, jonka kanssa käytävästä kaupasta koko maan tulevaisuus lopulta riippuu?
Ydinaseuhan voi jättää omaan arvoonsa.
Jos pelottelu niillä onnistui, Putin siis pääsi päämääräänsä.
uhkaili jatkuvasti rajoitetullla ydinsodalla Neuvostoliittoa vastaan, joten Venäjällä on oikeus vastata samalla mitalla.
Erinomainen perustelu, suorastaan nerokas. (olisko 3 - 5 v. tasoa)
nyt terroristit, ei Nato tai länsi.
Ydinpommeillako niitä vastan taistellaan?
Venäjän taloutta, mutta entinen talousministeri oli täysin eri mieltä.
Hanna Smith on Smith&Wessonin tytär.Siis amerikkalainen.Ja se kyllä näkyy ja kuuluu.Mitä tulee Putiniin niin huippuheppu.Aika ajoin annettu ydinaseviesti on terapiaa niille joilla mopo keulii Naton kanssa!Kuten Stubidolla ja Hurri-Haglundilla!
puhdas suomalainen.
Vain tiltut voivat ylistää Putinin pullistelua ydinaseilla.
Tutkija Smithin pitää olla todella nuorta sukupolvea, että häneltä on jäänyt huomaamatta, että Venäjä muutti puolustuspolitiikkansa ydinaseuhkavetoiseksi jo 1991, kun Neuvostoliitto romahti.
Linjaukseen ajoivat säästöpaineet: kun tavanomaisen aseistuksen kasvattamiseen ja rapistuvan kaluston uusimiseen ei ollut varaa, keksittiin, että ydinaseuhka riittää pitämään Venäjän turvassa suurvaltahyökkäyksiltä. Tämä ei tarkoita, että Venäjä olisi tippaakaan innokkaampi käyttämään ydinasetta. Myöntämätön tosiasia kun sillä hetkellä oli, ettei vanhalla sotakeisarilla silla hetkellä ollut kunnon vaatteita.
Tuollaista, oikeasti heikon vastustajan taktiikkaa kutsutaan "Mad Dog" -taktiikaksi. Sen viesti on saada vastapuoli uskomaan, että viestin antaja on edesvastuuton hullu, jolta voi odottaa mitä tahansa, taktisesta joukkotuhoaseesta ydinsodan aloittamiseen, omista tappioista välittämättä. Pohjois-Korean Kim Jong-un on "Mad Dog" -taktiikan malliesimerkki. Käytännössä tuolla tavalla ajattelevia sotastrategeja ei oikeasti ole kuin maailmanlopun lahkoissa, mutta erittäin harvoin valtioiden johdossa.
ydinaseilla. Tiltut kirkuvat suosiotaan.
Tyypillinen taktinen ydinkärki (10 kton) nostaa suoraan stratosfääriin valtavan määrän hienojakoista pölyä ja myös suuren määrän typpioksideja. Auringin valon varjostusta tulivuorista purkautuvien hiukkasten ansiosta päästiin kokemaan kuolonvuosina satokatojen seurauksena 1690-luvulla. Suomessa kuoli tällöin nälkään vähintäin neljännes kansasta. Taktisella rajoitetulla ydinsodalla on täysin globaali vaikutus paikasta riippumatta. Mutta taktinen ydinsota aiheuttaa typpioksidien nouseman vuoksi suuren otsonikadon stratosfäärissä, jolloin ultravioletti-B säteily estää viljelykasveja kehittymästä normaalisti. Otsonikadosta kärsivät nimenomaan pohjoiset kansat.Taktisen sodan sijainnilla ei ole merkitystä. Mutta on otsonikadosta muutakin haittaa. Erä tunnettu mielellään paidattomana esiintyvä valtionpäämies menettäisi ydinsodan jälkeen nahkansa puolessa tunnissa ultraviolettisäteilyn vuoksi. Ydinsodan globaalista vaikutuksesta on paljon tutkimusta. Yhteenveto löytyy googlaamalla esim. "Deadly Climate Change From Nuclear War: A threat to human existence, Stewen Starr, PSR, University of Missouri"
Putin on valmis ydinsotaan Venäjän tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomessa vain tiltut kannattavat Putinin aikeita maailman tuhoamiseksi.
voi tulla päätökseen hyvin pian. Ei venäläisiinkään kaikki uppoa, vaikka tiltut sellaista kuvittelevat.
"Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin" uskooko ton akan juttuja muut sun lisäksi. Akkahan on amerikkalainen palkattu naton puolesta puhuja.