KULTTUURIEN KOHTAAMINEN / TEHTÄVÄT
Nämä tehtävät ja ohjeet ovat otoksia Euroopan Neuvoston ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisusta ‘Kulttuurienvälinen kasvatus: ideoita, harjoituksia, leikkejä ja roolipelejä’. Osa tehtävistä on luokiteltu tasoihin. Tasot 0-3 ilmaisevat yleistietoa, keskustelutaitoja ja kykyä, joita vaaditaan tehtävien tekemisessä. 0-tason tehtävät ovat lyhyitä, erittäin yksinkertaisia, aiheeseen johdattelevia ja jatkotoimintaan innostavia. Ne eivät vaadi hyviä keskustelu- tai ryhmätyötaitoja. Tason yläpäässä 3:ssa tehtävät ovat pidempiä, ja ne vaativat hyviä ryhmätyö- ja keskustelutaitoja, keskittymiskykyä sekä osanottajien välistä yhteistyökykyä. Ne vaativat myös huolellista ja/tai pidempää valmistelua. Laajempina ne tarjoavat myös mahdollisuuden asioiden syvällisempään ymmärtämiseen.
Tehtävät on luokiteltu myös neljään eri teemaan, jotka ovat seuraavanlaisessa kasvatuksellisessa järjestyksessä:
G Tehtävät, jotka auttavat luomaan hyvän ryhmähengen ja vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja ryhmädynamiikkaa.
I Tehtävät, joissa käsitellään niitä mielikuvia, joita meillä on vieraista kulttuureista, maista tai sosiaalisista ympäristöistä lähtöisin olevista ihmisistä.
M Tehtävät, jotka tutustuttavat meidät yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai kasvatuksellisiin mekanismeihin, jotka vaikuttavat erottelun, kieltojen ja syrjinnän taustalla.
A Tehtävät, jotka innostavat muutostoimintaan yhdenvertaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen puolesta.
Haluat ehkä aloittaa työstämällä mielikuvia, siirtyä sitten syrjinnän mekanismeihin ja lopuksi tutkia tapoja, joilla vaikuttaa asioihin. Ryhmänne päästyä vauhtiin on joskus kuitenkin parempi mieltää tehtävät verkostona, jossa voi liikkua vapaasti.
On tärkeää muistaa, että todellisuudet eri Euroopan maissa eroavat huomattavasti toisistaan sekä maiden sisällä että niiden välillä. Siksi suositellaan, että sinä toiminnan ohjaajana sopeutat tehtäviä tilanteeseen, joka vallitsee omalla alueellasi, kaupungissasi tai maassasi. Jos annetut esimerkit ja ehdotetut kysymykset, raportointi ja arviointi eivät ole sopivia oman ryhmäsi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, voit keksiä muita tilanteeseen sopivampia esimerkkejä tai kysymyksiä.
Nuorten kanssa työskenneltäessä tulisi muistaa tasapainottaa kulttuurienvälistä kasvatusta ja itse ryhmän kehittymistä koskevat päämäärät. Eräs päätehtävistä on vahvistaa ja edistää hyvän ilmapiirin syntymistä ryhmän jäsenten välillä ja vahvistaa heidän omaa luovuuttaan sekä pyrkimyksiään. Tämä auttaa osallistujia tuntemaan, että heidän työnsä on arvokasta ja tuottoisaa ja johtaa mielenkiintoisiin kokemuksiin sekä johtopäätöksiin.
Keskustelu on oleellinen osa kasvatustyötä. Jokaisen toiminnon jälkeen tulisi varata aikaa, vaikka kuinka vähän tahansa, raportointiin ja arviointiin. Sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen että jokainen ryhmässä voisi halutessaan sanoa oman mielipiteensä.
Luo hyvä työilmapiiri, joka antaa jokaiselle osanottajalle mahdollisuuden ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. Tarvitset aikaa fyysisen ympäristön järjestämiseen sekä siihen, että saat ryhmän tutustumaan ja luottamaan toisiinsa niin että jokainen tuntee olonsa mukavaksi.
Pyydä osallistujia ilmaisemaan omia mielipiteitään ja kokemuksiaan keskustelun aikana.
Käytä sanoja, ilmaisuja ja kieltä, jotka ryhmä tuntee, viittaa äskeisiin tapahtumiin tai faktoihin, joita on ilmennyt osallistujien lähiympäristössä. Ota käsiteltäviksi osallistujien omaan elämänpiiriin kuuluvia asioita.
Konfliktien välttämiseksi:
Varmista että ketään ei missään vaiheessa painosteta sanomaan enempää itsestään tai asioista kuin mitä he haluavat sanoa. Anna osallistujille aikaa lämmittelyyn enne kunkin aktiviteetin alkua sekä alussa rooliin pääsemiseksi että tehtävän lopussa siitä irtaantumiseen. Jätä tarpeeksi aikaa raportoinnille ja keskustelulle.
Kuitenkin sinun tulisi olla valmistautunut osallistujien välisiin konflikteihin, sillä tehtävissä käsitellään aiheita, jotka liittyvät omiin tunteisiimme, kokemuksiimme ja arvoihimme. Älä hätäänny. Näitä kysymyksiä käsiteltäessä on luonnollista että tunteet ovat mukana. Tässä joitakin vinkkejä joiden avulla konflikteja voidaan ratkaista myönteisesti ilman että ne vahvistavat jännitteitä tai halvaannuttavat toimintaa:
Varaa tarpeeksi aikaa raportointiin ja keskusteluun. Pidennä aikaa tarvittaessa.
Auta osallistujien näkökulmien ja mielipiteiden selventämisessä helpottamalla jännitteitä ryhmässä. Anna osallistujille esim. keskustella pienissä ryhmissä muutaman minuutin ajan.
Rohkaise jokaista kuuntelemaan aktiivisesti toisia. Painota pikemminkin sitä mikä yhdistää ihmisiä kuin erottavia tekijöitä. Etsi yhteisymmärrystä. Yritä saada ihmiset kompromissien teon sijaan etsimään yhteisiä etujaan.
Etsi johtopäätöksiä, jotka ratkaisevat ongelman luomatta konfliktitilannetta uudelleen.
Tarjoudu keskustelemaan konfliktin osapuolten kanssa kahden kesken jonain toisena ajankohtana.
Raportointi ja arviointi
Joskus emme pysty käsittelemään kriittisesti kokemuksiamme, vaan tunnemme ainoastaan että voimme hyvin tai huonosti jonkin meille tapahtuneen asian seurauksena. Kuitenkin arviointi ja tilanteen läpikäyminen ovat olennaisia osia oppimisprosessissa ja suosittelemme lämpimästi että käytätte ryhmän kanssa aikaa keskusteluun siitä mitä ryhmässä opittiin ja kuinka se on sovellettavissa omaan elämään, yhteisöön ja maailmaan yleensä. Ehdotamme että käyt osallistujien kanssa läpi seuraavia asioita:
Mitä tapahtui toiminnan aikana ja mitä osallistujat kokivat?
Mitä he oppivat itsestään?
Mitä he oppivat käsitellyistä asioista?
Miten he voivat edetä asian suhteen ja käyttää oppimaansa hyödykseen?
Asian käsittelemistä ryhmässä ei tarvitse tapahtua keskustelun kautta. Voit käyttää myös muita tekniikoita esim. kehon kieltä tai piirtämistä. Suosittelemme myös että jokaisen tehtävän jälkeen myös sinä itse käyttäisit aikaa tilanteen läpikäymiseen. Tee joitain muistiinpanoja:
Miten toiminta sujui omalta kannaltasi: valmistelut, tavoitteiden saavuttaminen jne.
Mitä osallistujat oppivat?
Mitkä ovat toiminnan tulokset, mitä osallistuja tulevat tekemään sen seurauksena?
TEHTÄVÄT
Antonio ja Ali Taso 1, Teema I
Sanotaan että luova työ täytyy tehdä yksinäisyydessä. Mutta oletko koskaan kokeillut tarinan kirjoittamista yhdessä muiden kanssa? Tässä on tilaisuus kokeilla, voiko luovuus kukkia myös ryhmässä!
Käsiteltävät aiheet
- Stereotypiat (eli pelkistetyt mielikuvat)
Tavoitteet
Tarkastella mielikuviamme toisista kulttuureista, sosiaaliryhmistä jne.
Tiedostaa näiden mielikuvien vaikutus käsityksiimme ihmisistä, jotka kuuluvat eri kulttuuriin tai ryhmään kuin me.
Kesto
n. 30 min.
Ryhmän koko
6-10. Tätä suuremmat ryhmät voidaan jakaa pienryhmiin.
Valmistelut
Paperia ja kyniä tarkkailijoille
Fläppitaulu ja tusseja
Ohjeet
Kehota osallistujia istumaan piiriin. Pyydä yhtä osallistujaa tarkkailijaksi/ kirjuriksi. Hänen tehtävänsä on istua piirin ulkopuolella ja kirjoittaa ryhmän keksimä tarina muistiin. Muu ryhmä keksii yhteisen tarinan. Ensimmäinen aloittaa tarinan sanomalla: "Tämä on tarina Antoniosta, nuoresta miehestä joka on kotoisin Madridista". Seuraava ryhmän jäsen jatkaa tarinaa yhdellä tai kahdella lauseella, jonka jälkeen vuoro siirtyy taas seuraavalle. Jatkakaa kunnes tarina tuntuu valmiilta. 10-12 vuoron jälkeen ohjaaja lisää tarinaan uuden lauseen: "Antoniolla on marokkolainen ystävä nimeltä Ali, jolla on myös tarina kerrottavanaan". Piiri jatkaa Alin tarinaa. Jatkakaa harjoitusta n. 10 minuuttia.
Raportointi ja arviointi
Pyydä lopuksi tarkkailijaa lukemaan muistiinpanot ääneen. Miettikää sitten yhdessä osallistujien kanssa, mitä Antonion ja Alin tarinat kertovat heidän erilaisesta elämästään. Jatkakaa keskustelemalla siitä, millaisia mielikuvia meillä on espanjalaisista ja marokkolaisista nuorista miehistä. Mistä nämä mielikuvat tulevat? Oliko kaikilla osallistujilla samanlaisia mielikuvia Espanjasta ja Marokosta? Miksi? Miksi ei?
Vinkkejä
Tarina onnistuu parhaiten kun sitä kerrotaan spontaanisti ja nopeassa tahdissa. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon kirjurin tekemät muistiinpanot. Tarinan nimet johdattelevat aiheeseen josta on tarkoitus keskustella. Jos siis halutaan puhua pakolaisista ja/tai maahanmuuttajista, kannattaa valita nimet jotka tuovat mieleen "tavallisen suomalaisen" ja jonkin etnisen vähemmistön: Antti ja Abdullah. Tarinan aihetta voidaan soveltaa tarpeen mukaan mihin tahansa tilanteeseen, jossa voi tapahtua syrjintää. Ensimmäinen lause luo tarinan kehykset: "Tämä on tarina Aleksista, nuoresta homoseksuaalisesta miehestä…" tai "Maria on nuori liikuntavammainen nainen…" Tarinaa voidaan sitten verrata "tavallisen suomalaisen" tarinaan.
Cultionary – kulttuurileikki Taso 1, Teema I
Mikä on sinun ensimmäinen mielikuvasi jostakin henkilöstä, joka on kotoisin toisesta maasta? Kuinka ilmaiset sen piirtämällä? Jos pidät piirtämisleikistä "pictionary", pidät myös kulttuurileikistä.
Käsiteltävät aiheet
Mielikuvat, pelkistäminen ja ennakkoluulot.
Tavoitteet
Työstää ja tutkia meidän pelkistämisen tarvettamme sekä ennakkoluulojamme toisista ihmisistä.
Työstää mielikuvia, joita meillä on vähemmistöryhmistä.
Ymmärtää, kuinka pelkistämisen mekanismi toimii.
Lisätä luovuutta ja spontaania ajattelutapaa ryhmässä.
Kesto
45 min-2tuntia (riippuen ryhmän koosta)
Ryhmän koko
Mikä tahansa
Valmistelut
Osanottajille lista piirrettävistä asioista.
Muistiinpanolehtiö ja kynä tulosten kirjaamista varten.
Paperiarkkeja ja kyniä ryhmän piirustuksia varten.
Tarrateippiä tai nuppineuloja piirustuksia varten.
Ohjeet
Pyydä osanottajia muodostamaan kolmen tai neljän hengen joukkueita. Pyydä joukkueita ottamaan mukaansa paperiarkkeja ja kyniä ja etsimää paikka, jossa he voivat istua hieman muista joukkueista erillään. Kutsu jokaisesta ryhmästä yksi henkilö ja anna heille sana piirrettäväksi (sanaesimerkkejä Vinkeissä!). Käske heidän palata omiin ryhmiinsä ja alkaa piirtää sanaa samalla kun muut ryhmän jäsenet yrittävät arvata mikä sana on kyseessä. He saavat piirtää vain mielikuvia, lukuja tai sanoja ei saa käyttää. Puhuminen on kiellettyä paitsi oikean vastauksen vahvistaminen. Muu joukkue saa vain sanoa arvauksiaan, he eivät saa kysyä kysymyksiä. Kun sana on arvattu oikein, pyydä joukkuetta huutamaan se. Ensimmäinen oikein arvannut joukkue saa pisteen. Jokaisen kierroksen jälkeen pyydä piirtäjiä kirjoittamaan kuvaa – joko valmiiseen tai keskeneräiseen – mikä sana oli kyseessä. Piirtäjän osa vaihtuu ryhmän sisällä joka kierroksella. Pelin loputtua pyydä ryhmiä ripustamaan kuvat näkyviin niin, että erilaisia tulkintoja ja kuvia sanoista voidaan vertailla ja niistä voidaan keskustella.
Raportointi ja arviointi
Pyydä osanottajia sanomaan oliko leikki vaikea ja miksi. Pyydä ihmisiä katsomaan seinällä olevia piirustuksia ja vertaamaan erilaisia kuvia ja tapoja joilla ihmiset tulkitsivat samoja asioita. Pyydä heitä kertomaan miksi he valitsivat tietyt mielikuvat ja vastaavatko mielikuvat todellisuutta. Jatka kysymällä mistä me saamme meidän mielikuvamme, ovatko ne kielteisiä vai myönteisiä, ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat suhteisiimme kyseissä oleviin ihmisiin.
Vinkkejä
Jos sinulla on pieni ryhmä, kulttuurileikki voidaan leikkiä yhdessä ryhmässä. Tässä tapauksessa oikein arvannut piirtää seuraavaksi. Valmistaudu siihen että ihmiset jotka pitävät itseään huonoina piirtäjinä voivat pitää tätä leikkiä hyvin vaikeana. Rohkaise sanomalla että haussa ei ole taideteoksia, ja kannusta jokaista yrittämään piirtäjän roolissa. Tämä leikki todennäköisesti tuo esille kaikkein välittömimmät ja pelkistetyimmät mielikuvat, mutta on tärkeää että leikki ei pysähdy piirustuksiin vaan ryhmä pohtii pelkistämisen vaaroja ja erityisesti mielikuviemme alkuperää. Kaikilla meillä on stereotypioita, tämä ei ole vain ilmeistä vaan myös välttämätöntä. On erityisen tärkeää että vältetään arvostelemasta osanottajien tapoja pelkistää asioita! Arvioinnin ja keskustelun tulisi tähdätä siihen että olemme tietoisia siitä mitä stereotypiat ovat: mielikuvia ja olettamuksia joilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa.
Sanaehdotuksia piirrettäväksi:
Rasismi, Erilaisuus, Koulutus, Syrjintä, Pakolainen, Ristiriita, Eurooppalainen, Suomen kansalainen, Köyhyys, Muslimi, Homoseksuaali, Tasa-arvo, HIV-positiivinen ihminen, Mustalainen, Japanilainen, Venäläinen, Afrikkalainen, Ihmisoikeudet, Media, Turisti, Ulkomaalainen, Sokea henkilö, Rakkaus, Arabi, jne.
Eurorail à la carte Taso 2, Teema I
Eihän me mitään rasisteja olla! Tässä harjoituksessa käsitellään ennakkoluuloja arkipäivän tilanteessa. Lähdetään siis yhteiselle junamatkalle…
Käsiteltävät aiheet
Ennakkoluulot ja suvaitsevaisuuden rajat
Stereotypiat ja mielikuvat eri vähemmistöistä
Tavoitteet
Tekstin osallistujissa herättämien, vähemmistöjä koskevien stereotypioiden aja assosiaatioiden kyseenalaistaminen
Osallistujien vähemmistöjä koskevien havaintojen pohdinta
Oman suvaitsevaisuuden rajojen tiedostaminen
Erilaisten arvojen ja stereotypioiden kohtaaminen ryhmässä.
Kesto
30 min – 1 tunti
Ryhmän koko
5-40
Valmistelut
Tulosteet toimintaohjeista jokaiselle (näiden ohjeiden lopussa)
Kyniä
Ohjeet
Anna osallistujille toimintaohjeet. Kuvaile tilannetta lyhyesti, ja kehota osallistujia lukemaan kuvaukset tarjolla olevista kanssamatkustajista. Pyydä nyt jokaista valitsemaan listasta itselleen kolme mieluisinta matkakumppania sekä kolme sellaista henkilöä joiden kanssa ei ainakaan haluaisi matkustaa. Kun kaikki ovat tehneet valintansa, muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä. Ryhmien jäsenet keskustelevat omista valinnoistaan ja niiden syistä, vertailevat valintojaan ja etsivät mahdollisia yhtäläisyyksiä. Sitten he laativat ryhmälle yhteisen suosituimmuuslistan (kolme plussaa, kolme miinusta). Pyydä sitten ryhmiä esittelemään valitsemansa matkatoverit yhteisessä keskustelussa. Heidän pitäisi kertoa oliko joistain tapauksista ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä.
Raportointi ja arviointi
Keskustelu perustuu ryhmien laatimiin listoihin. On hyvä aloittaa vertailemalla eri ryhmien tuloksia. Sitten voitte jatkaa keskustelua seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Kuinka todentuntuinen harjoituksen tilanne on?
Onko kukaan kokenut oikeasti mitään vastaavaa?
Mitkä seikat ratkaisivat valinnat?
Jos jokin ryhmä ei onnistunut laatimaan yhteistä listaa, mikä siihen oli syynä?
Mikä tuntui harjoituksessa kaikkein vaikeimmalta?
Mitkä tekijät estivät yhteisymmärrykseen pääsemistä?
Minkälaisia stereotypioita matkustajaluettelo herättää?
Sisältyvätkö stereotypiat luettelon kuvauksiin, vai nousevatko ne jokaisen omasta ajatusmaailmasta ja mielikuvituksesta?
Mistä mielikuvat tulevat?
Miltä sinusta tuntuisi, jos kukaan ei haluaisi tulla istumaan sinun kanssasi samaan vaunuosastoon?
Vinkkejä
Jos lista tuntuu liian pitkältä ja aikaa vievältä, voit lyhentää sitä 10-14 matkustajaan. Joskus käy niin ettei ryhmä onnistu laatimaan yhteistä luetteloa. Älä painota tätä puolta tehtävästä liikaa, sillä se voi johtaa valheelliseen yhteisymmärrykseen. On tärkeää että jokainen kunnioittaa toisten ajatuksia eikä tuomitse toisen henkilökohtaisia mielipiteitä. Vaikka jotkut valinnat tuntuisivatkin kyseenalaisilta, on valintojen taustojen pohtiminen paljon mielekkäämpää kuin henkilökohtaisten päätösten kyseenalaistaminen. Älä anna keskustelun edetä väittelyksi siitä kenellä on eniten ennakkoluuloja. Painota sitä asiaa, että jokaisella on ennakkoluuloja.
Toimintaohjeet
Eurorail "À la Carte"
Tilanne: Olet nousemassa junaan matkustaaksesi Lissabonista Moskovaan. Matka kestää viikon ja joudut jakamaan lepovaunuosastosi kolmen muun matkustajan kanssa. Kenet seuraavista vaihtoehdoista valitsisit mieluiten matkakumppaniksesi?
Serbialainen sotilas Bosniasta
Ylipainoinen sveitsiläinen pörssimeklari
Italialainen tiskijukka, jonka taskut näyttävät pullistelevan dollareita
Nahkavaatteita myyvä afrikkalainen nainen
HIV-positiivinen nuori taiteilija
Juuri vankilasta vapautunut Unkarin mustalainen
Baski-aktivisti joka vierailee usein Venäjällä
Saksalainen rap-artisti joka viettää erittäin vaihtoehtoista elämää
Sokea hanuristi Itävallasta
Ukrainalainen opiskelija joka ei haluaisin palata kotiin
Keski-ikäinen, ilman viisumia matkustava romanialainen nainen 1-vuotiaan lapsensa kanssa
Aggressiivinen kovan linjan feministi Hollannista
Alkoholin vaikutuksen alainen ruotsalainen skinhead
Belfastilainen painija joka näyttää olevan menossa katsomaan jalkapallo-ottelua
Puolalainen prostituoitu Berliinistä
Ranskalainen maanviljelijä joka puhuu vain ranskaa ja jolla on mukanaan korillinen voimakkaanhajuista juustoa
Saksassa asuva kurdipakolainen joka on tulossa takaisin Libyasta
Ohjeet
Valitse itsellesi yllä olevasta luettelosta kolme henkilöä, joiden kanssa mieluiten matkustaisit, ja kolme vähiten mieluista matkakumppania. Keskustelkaa ryhmässä kunkin valitsemista suosituimmista ja epäsuosituimmista matkakumppaneista ja valintojen syistä. Yrittäkää sitten päästä yhteisymmärrykseen ryhmän yhteisestä listasta johon valitsette kolme mieluisinta ja kolme epämieluisinta matkakumppania. Lopuksi jokainen pienryhmä esittelee valintansa koko ryhmälle jonka jälkeen harjoituksesta keskustellaan vielä yhdessä.
Ensivaikutelmia Taso 1, Teema I
Se mikä ensimmäisenä kohtaa meidän silmämme, voi olla hyvin harhaanjohtavaa. Ensimmäiset vaikutelmat ovat tärkeitä; on niin helppo tehdä vääriä oletuksia ihmisistä joita emme tunne.
Käsiteltävät aiheet
Henkilökohtainen omakuva
Stereotypiat
Kuinka teemme ihmisistä johtopäätöksiä hyvin vähäisen tiedon pohjalta
Tavoitteet
Vertailla miten eri tavoin teemme ensimmäisiä huomioita toisista ihmisistä.
Tutkiskella kuinka omat menneisyyden kokemuksemme värittävät ensivaikutelmiamme.
Tiedostaa paremmin kuinka omat vaikutelmamme vaikuttavat käytökseemme muita ihmisiä kohtaan.
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
4-15
Valmistelut
Valitse kuvia lehdistä ihmisistä joilla on mielenkiintoiset/ erilaiset/ huomiota herättävät kasvot. Leikkaa kasvot ja liimaa ne paperin yläosaan jättäen paljon tyhjää tilaa alapuolelle. Sinun täytyy valmistaa yksi arkki jokaiselle osallistujalle (tämä voidaan tehdä myös nuorten kanssa).
Kyniä jokaiselle
Ohjeet
Pyydä leikkijöitä istumaan piiriin ja anna jokaiselle yksi arkki (jossa siis kasvokuva). Pyydä heitä katsomaan kuvaa ja kirjoittamaan heidän ensivaikutelmansa henkilöstä sivun aivan ala-osaan. Sitten pyydä heitä taittamaan paperin ala-osa niin että se mitä he ovat kirjoittaneet jää piiloon, ja ojentaa paperin seuraavalle henkilölle. Pyydä leikkijäitä katsomaan toisen paperin kuvaa ja kirjoittamaan ensivaikutelmansa paperin ala-osaan juuri käännetyn taitteen yläpuolelle, sitten taittamaan paperi uudestaan piilottaakseen oman kirjoituksensa ja antamaan sen seuraavalle. Jatkakaa kunnes paperit ovat kiertäneet ympyrän, ja jokainen on nähnyt joka arkin. Nyt avatkaa paperit taitteista ja antakaa jokaisen verrata erilaisia "ensivaikutelmia".
Raportointi ja arviointi
Keskustelkaa mitä tapahtui ja mitä opitte:
Ryhmänä?
Mitä yllätyksiä syntyi?
Mihin perustitte ensivaikutelmanne?
Kuvailkaa ja kertokaa toisillenne tilanteista, joissa olette saaneet täysin väärän ensivaikutelman jostakin henkilöstä. Mitä tapahtui sen seurauksena?
Mitä leikki paljasti meistä?
Vinkkejä
Varmista että jokainen ymmärtää ohjeet ja tietävät minne tulee kirjoittaa ja kuinka paperia taittaa piiloon. Älä anna ihmisten miettiä ensivaikutelmia liian kauan vaan pidä paperit kierrossa melko rivakasti. Vältä valitsemasta kuuluisien ihmisten ja julkisuuden henkilöiden kuvia. Yritä sisällyttää kuvavalikoimaan erilaisia ihmisiä: eri ikäisiä, eri kulttuureja tai etnisiä ryhmiä, ihmisiä joilla on lahjakkuus tai vamma jne. Älä anna leikkijöiden arvostella toistensa mielipiteitä.
Arvaa kuka on tulossa päivälliselle?! Taso 3, Teemat I ja M
Tässä on kyseessä roolileikki "päivällispöydän ääressä".
Käsiteltävät asiat
Stereotypiat, ennakkoluulot, syrjintä
Ennakkoluulojen siirtäminen sosialisaation ja koulutuksen kautta
Selviytyminen konflikteista
Tavoitteet
Analysoida perheemme välittämiä viestejä jotka koskevat muunlaisia sosiaalisista tai kulttuurisista ryhmistä tulevia ihmisiä.
Analysoida näiden viestien taustalla olevia arvoja.
Tiedostaa perheen rooli yhteiskunnan arvojen välittäjänä.
Kesto
n. 45 min
Ryhmän koko
Mikä tahansa. Minimi 8 henkilöä
Valmistelut
Roolikorttien kopiot (näiden ohjeiden lopussa)
Kynä ja paperia arvioijille
Ohjeet
Selitä ryhmälle, että tämän roolipelin avulla tutkitaan perheen asemaa mielikuvien välittäjänä niistä ihmisistä, jotka kuuluvat eri sosiaaliluokkiin ja kulttuuriryhmiin kuin itse kuulumme. Pyydä neljää vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle ketä hänen tulee tarkkailla. Arvioijan tulee huomioida kaikki väitteet ja perustelut joita tarkkailtava käyttää pelissä. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia. Asettele 4 tuolia puoliympyrään ja kerro että olette nyt perheen olohuoneessa seuraamassa perheen sisäistä keskustelua. Peli käynnistetään. 15 minuuttia on hyvä pituus pelille mutta peliaika riippuu siitä miten peli etenee.
Raportointi ja arviointi
Jokaisen roolin esittäjältä kysytään hänen omaa arviotaan pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä millaisia perusteluja pelaajat käyttivät taivutellakseen muita omalle kannalleen. Jatka yhteisellä keskustelulla. Voit kysyä esim:
Olivatko perustelut samoja joista kuulet itse omassa perheessäsi?
Olisiko tilanne ollut erilainen jos poikaystävä olisikin ollut samanvärinen kuin tyttöystävä?
Olisiko tilanne ollut erilainen jos kyseessä olisikin ollut poika joka tuo tyttöystävänsä esiteltäväksi?
Mitä tapahtuisi jos tyttö ilmoittaisi suhteestaan toiseen tyttöön?
Entä jos poika esittelisi poikaystävänsä?
Ovatko tällaiset ristiriidat yleisiä nykypäivänä vai kuuluvatko ne menneisyyteen?
Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi?
Vinkkejä
On syytä korostaa että pelaaminen on eri asia kuin näytteleminen. Tarkoituksena on ensisijaisesti esittää ja tutkia tiettyä roolia ja asennetta, ei näytellä. Roolipelissä pysymme omana itsenämme vaikka esitämme roolia tai asennetta.
Roolikortit/ pelikortit (kopioidaan osallistujille)
TYTÄR
Tilanne:
Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen mustan poikaystäväsi kanssa. Sinä avaat keskustelun. Yritä puolustaa ja perustella päätöstäsi elää yhdessä toisesta kulttuurista kotoisin olevan ihmisen kanssa.
ÄITI
Tilanne:
Tyttärelläsi on läheinen suhde musta poikaystävänsä kanssa. Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et "uhkaile" tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi "tuskasta" jonka hän aiheuttaa sinulle. Epäilet että poikaystäväsi jättää tyttäresi ja tytär kärsii kovasti siitä.
VANHEMPI VELI
Tilanne:
Siskollasi on musta poikaystävä. Et periaatteessa välitä jos siskosi seurustelee mustan poikaystävänsä kanssa. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Kuitenkin äitisi mielestä poikaystävä on jättämässä siskosi. Alat pohtia käyttääkö poika sisartasi hyväkseen. Näytät oman huolestuneisuutesi ja haluat suojella siskoasi.
ISÄ
Tilanne:
Tyttärelläsi on musta poikaystävä. Sinä olet perheen pää, etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja olet huolissasi siitä mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi rasistina, mutta tyttäresi menossa naimisiin mustan miehen kanssa on eri juttu. Ajattele, miten ankara isä perustelisi asiat tässä tilanteessa.
Leimat Taso 2, Teemat I ja M
Onko sillä mitään merkitystä, mitä muut ajattelevat ja puhuvat sinusta?
Käsiteltävät asiat
Stereotypioiden vaikutukset
Tavoitteet
Pohtia miten meihin kohdistetut odotukset vaikuttavat käyttäytymiseemme.
Tiedostaa miten oma käyttäytymisemme vaikuttaa muihin.
Avata keskustelu stereotypioiden vaikutuksesta.
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
10
Valmistelut
1 valkoinen itseliimautuva tarra tai etiketti jokaista osallistujaa kohti
Kirjoita jokaiseen etikettiin jokin ominaisuus: vastuuton, hauska, fiksu, kömpelö, tyhmä, huolimaton jne.
Valitkaa ryhmälle ryhmätyön aihe: esim. julisteen tai tapahtuman suunnittelu, huonekalujen järjestyksen muuttaminen tai ryhmäkeskustelu vaikkapa aiheesta "Jos voisimme järjestää maailmaluokan pop-yhtyeen konsertin, kenet kutsuisimme soittamaan?"
Ohjeet
Liimaa jokaisen otsaan etiketti kuitenkaan kertomatta mitä siihen on kirjoitettu. Selitä tehtävä ryhmälle. Leikkijät suorittavat annetun tehtävän ja yrittävät samalla kohdella muita etikettien ilmaisemien stereotypioiden mukaan. Eli jos jonkun otsassa lukee "laiska", muut kohdelkoon häntä laiskana, MUTTA käyttämättä etikettiin kirjoitettua sanaa. Älkää siis suoraan kertoko toisillenne mitä etiketteihin on kirjoitettu. Harjoituksen lopuksi pelaajat voivat koettaa arvata mitä heidän etiketteihinsä on kirjoitettu mutta tämä ei ole pelin päätarkoitus.
Raportointi ja arviointi
On hyvin tärkeää että osallistujat saavat lopuksi jutella kokemuksistaan. Kysy arvasivatko osallistuja mitä heidän etiketteihinsä oli kirjoitettu. Jatkakaa sitten muilla harjoitukseen liittyvillä kysymyksillä:
Miltä osallistujista tuntui harjoituksen aikana?
Oliko vaikeaa kohdella muita etikettien mukaan?
Alkoiko joku käyttäytyä oman leimansa mukaisesti?
Millaisia leimoja ihmisiin liitetään tosielämässä? Kuinka se vaikuttaa "leimattuihin" ihmisryhmiin ja siihen mitä ajattelemme heistä?
Mihin ihmisryhmiin liitetään pelissä kuvatun kaltaisia leimoja tosielämässä?
Ovatko leimat ja eri ihmisryhmiin kohdistuvat ennakkoasenteet perusteltuja?
Vinkkejä
Valitse huolellisesti mitä ominaisuuksia liität kuhunkin osallistujaan. Jos joku ryhmäläinen on esim. laiskuuteen taipuvainen, ei ehkä kannata antaa hänelle laiskan etikettiä. Leikin tarkoitus ei ole tuoda esiin henkilökohtaisia mielipiteitä ryhmän jäsenistä vaan sitä tulee ehdottomasti välttää.
Minä myös Taso 1, teema G
Me olemme kaikki ainutlaatuisia ja korvaamattomia ihmisiä. Joskus meidän ainutlaatuisuutemme tekee meistä ylpeitä, joskus ujoja tai häpeileviä. Kuitenkin meille kaikille on yhteistä se, että olemme ihmisiä, ja tämä saa meidät tuntemaan läheisyyttä toistemme kanssa.
Käsiteltävät aiheet
Ihmisten väliset eroavuudet, ja heitä yhdistävät asiat.
Tavoitteet
Oppia tuntemaan toinen toisensa ryhmässä
Osoittaa että me kaikki olemme erilaisia, mutta samanarvoisia toistemme kanssa.
Kesto
n. 20 min
Ryhmän koko
min 8 henkilöä
Valmistelut
Tuoleja yksi vähemmän kuin osallistujia
Ohjeet
Kaikki istuvat ympyrässä tuoleilla paitsi "ylimääräinen" on piirin keskellä. Hän kertoo itsestään jonkin asian, esim. "Olen käynyt Unkarissa". Jos kenelläkään muulla ei ole tätä erikoispiirrettä, hänen tulee keksiä jokin muu ominaisuus. Jos muilla on tämä sama ominaisuus, heidän täytyy hypätä ylös ja huutaa "minä myös" ja vaihtaa paikkaa jonkun muun kanssa jolla on tämä ominaisuus. Viereiselle paikalle ei saa mennä, vaikka se olisi mahdollista. Jos vain yhdellä henkilöllä on tuo ominaisuus tulee hänestä seuraava piirin keskelle
Raportointi ja arviointi
Keskustelkaa leikistä ja siitä mitä leikkijät tunsivat ja sitten kysy:
Kumpi oli helpompaa: löytää niitä asioita jotka erottavat meidät muista vai niitä jotka yhdistävät.
Milloin me oikeassa elämässä arvostamme ainutlaatuisuuden ja erilaisuuden kokemista, milloin taas haluaisimme tuntea olevamme samanlaisia toisten kanssa.
Ajatelkaa ominaisuutta jonka valitsitte erottamaan teidät muusta ryhmästä. Voisivatko ne olla yhteisiä teille joidenkin toisten ihmisten kanssa – jossain toisessa ryhmässä.
Entä asiat, jotka olivat yhdistäviä tälle ryhmälle: voivatko ne olla yhteisiä kaikille koko maailmassa?
Vinkkejä
Tämän toiminnan on tapahduttava nopeasti.
Median harhat Taso 3, Teemat I, M ja A
Jännittävä ja monipuolinen harjoitus, jossa tutkitaan median roolia stereotypioiden ja ennakkoluulojen levittämisessä ja vastustamisessa.
Käsiteltävät asiat
Stereotypioiden ja ennakkoluulojen leviäminen yhteiskunnassa.
Tiedon määrä ja laatu: manipulaatio, väritetyt tarinat, tiedon puute tai sen väärinkäyttö.
Yleistävät ja kaavamaiset käsitykset eri ihmisistä ja ihmisryhmistä sekä niiden muuttamisen vaikeus.
Syntipukkimekanismi: on helpompaa syyttää ongelmasta muita kuin analysoida sen todellisia syitä.
Tavoitteet
Tarkastella mielikuvia, joita valtakulttuurissa on eri maista ja kulttuureista tulevia vähemmistöjä ja "erilaisia" ihmisiä kohtaan.
Huomata, ettei kaikkiin vieraisiin kulttuureihin liitetä kielteistä leimaa.
Analysoida joukkotiedotusvälineiden roolia stereotypioiden ja sosiaalisten ennakkoluulojen luomisessa.
Kesto
Osa A: noin kaksi tuntia
Osa B: n. yksi viikko
Osa C: n. kaksi tuntia
Ryhmän koko
6-25 henkilöä
Valmistelut
Osa A:
Fläppitaulu, tusseja
Osa B:
Riippuu siitä mitä on tarjolla, hyvin monenlaista materiaalia voidaan hyödyntää:
Sanomalehtiä
Aikakauslehtiä
TV-ohjelmia
Radiolähetyksiä
Harjoituksen voi myös toteuttaa yksinkertaisesti käyttämällä sanoma- ja aikakauslehtiä, joita osallistuja tuovat mukanaan.
Osa C:
- Loppukeskustelua varten tarvitaan fläppi- tai liitutaulu sekä kirjoitusvälineet.
Ohjeet:
Harjoitus tapahtuu kolmessa eri vaiheessa.
Osa A:
Jaa ryhmä 3-6 henkilön pienryhmiin. Kerro että seuraavan viikon aikana tarkkaillaan median välittämään kuvaa ulkomaalaisista tai muuten "erilaisista" ihmisistä. Lähteinä voidaan käyttää TV:tä, radiota ja erityisesti lehdistöä. Sopikaa etukäteen tarkoin mitä osallistujat etsivät ja mihin kiinnittävät huomiota. Esimerkiksi kielenkäyttö: sanotaanko "vapaustaistelija" vai "terroristi". Tarkastelkaa tietyille uutisille annetun palstatilan määrää, niiden priorisointiastetta (ovatko ne etukannessa vai pikku-uutisissa). Vaikuttaako ihmisen syntyperä tyyliin ja sävyyn, jolla hänestä kirjoitetaan? Millaista kuvitusta jutuissa on? Laadi ryhmälle luettelo mielenkiinnon kohteina olevista tiedotusvälineistä. Ryhmästä ja ohjaajan mediatuntemuksesta riippuen voidaan päättää että kaikki tekevät koko tehtävän tai kukin seuraa yhtä mediaa. Yksi ryhmä voi esim. tarkkailla päivälehtiä, toinen TV:tä, kolmas radiota jne.
Osa B: Kenttätyö
Anna ryhmille noin viikko aikaa tehtävän suorittamiseen.
Osa C: Johtopäätökset
Ryhmät esittelevät tuloksensa muille. Ryhmää kohden varataan n. 15 min. aikaa. Kirjoita kaikkien ryhmien tärkeimmät havainnot fläppi- tai liitutaululle.
Raportointi ja arviointi
Kun tulokset on esitetty, tee lyhyt yhteenveto ryhmien saamista tuloksista. Koeta painottaa yleisimpiä havaintoja ja mahdollisia ristiriitaisuuksia. Keskustelua voidaan jatkaa seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Mitä vähemmistöryhmien ominaisuuksia tiedotusvälineissä painotetaan?
Onko sellaisia vähemmistöjä, joista annetaan tiedotusvälineissä myönteinen kuva?
Kuvataanko joitain vähemmistöjä erityisen kielteiseen sävyyn?
Perustuvatko median välittämät mielikuvat tosiasioihin vai pelkkiin oletuksiin ja ennakkoluuloihin?
Rakentuvatko mielikuvat todelliselle tiedolle, vai stereotypioille ja manipuloidulle tiedolle?
Vinkkejä
Koko median kirjon seuraaminen vaatii enemmän työtä, työn jakaminen eri ryhmien kesken taas rajoittaa kokonaiskäsityksen saamista asiasta. Toisaalta työ saattaa olla näin helpompi toteuttaa, ja suppeampaan aiheeseen voi perehtyä syvällisemmin. Harjoitus sopii ryhmälle jonka jäsenet jo tuntevat toisensa ja jolla on kokemusta ryhmätyöstä. Harjoituksen aikataulua voidaan myös pidentää tai lyhentää.
Yksi tästä pelistä pois! Taso 1, Teema G
Kuka haluaa sinut mukaan ryhmäänsä?
Käsiteltävät aiheet
Enemmistön ja vähemmistöjen väliset suhteet
Syrjintä
Tavoitteet
Avata keskustelu eri ihmisryhmistä yhteiskunnassa
Lisätä tietoisuutta ennakkoluuloista ja syrjinnästä
Rohkaista myötätuntoon torjunnan kokemisen kautta
Kesto
10 min
Ryhmän koko
12
Valmistelut
Eri värisiä itseliimautuvia paperitarroja (esim. pallon muotoisia), esim. 16 henkilön ryhmälle 4 sinistä, 4 punaista, 4 keltaista, 3 vihreää ja yksi valkoinen "outo" tarra.
Ohjeet
Liimaa tarra jokaisen osallistujan otsaan niin etteivät he näe minkä värisen tarran saavat. Pyydä osallistujia nyt muodostamaan ryhmiä toisten samanvärisen tarran saaneiden kanssa. Leikin aikana ei saa puhua, vaan on tultava toimeen sanattoman viestinnän keinoin.
Raportointi ja arviointi
Lopuksi ryhmää autetaan käsittelemään harjoituksen herättämiä tunteita ja ajatuksia.
Miltä tuntui kun kohtasit ensimmäistä kertaa jonkun jolla on samanvärinen tarra?
Miltä tuntui "oudosta" henkilöstä, jolla oli erilainen tarra kuin kellään muulla?
Yritittekö auttaa toisianne löytämään oman ryhmän?
Mihin eri ryhmiin sinä kuulut? Esim. jalkapallojoukkueeseen, luokkaan, kerhoon, seurakuntaan…
Voiko kuka tahansa tulla mukaan näihin ryhmiin?
Ketkä ovat omassa yhteiskunnassamme niitä "outoja", jotka jäävät ulkopuolelle?
Vinkkejä
Harkitse huolellisesti kuka saa valkoisen tarran. Voit halutessasi ja tarpeen mukaan manipuloida ryhmien koostumusta mutta osallistujat eivät saisi huomata sitä. Pelaajat saavat mieluiten uskoa että tarrat on jaettu sattumanvaraisesti. Leikkiä voidaan pelata muuntaen myös ilman "outoa" tarraa jolloin kaikki päätyvät ryhmiin. Silloin leikkiä voidaan mukailla myös ohjeistamalla yhden ryhmän koostuvan yhdestä joka väristä.
Muotokuvat Taso 2, Teemat I ja M
Olemme kaikki samanarvoisia, mutta toiset ovat samanarvoisempia kuin toiset. Olemme kaikki erilaisia mutta toiset ovat erilaisempia kuin toiset. Miksi?
Käsiteltävät aiheet
Yhteiskunnallisen menestymisen samaistuminen taloudelliseen menestykseen.
- Kuinka yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät vähentävät tai lisäävät yhteiskunnallisen menestymisen mahdollisuuksia.
Tavoitteet
Tunnistaa ja analysoida syrjinnän perustaa
Kesto
n. 2 tuntia
Ryhmän koko
Vähintään 10 henkeä, korkeintaan 24.
Valmistelut
Suuria paperiarkkeja ja värikyniä
Kyniä ja A4-kokoista paperia muistiinpanojen tekemistä varten
Teippiä paperien seinälle kiinnittämistä varten
Ohjeet
Jaa osallistujat ryhmiin (max 6 henkeä). Jos mahdollista muodosta 2 tai 4 ryhmää. Pyydä puolta ryhmistä tuottamaan muotokuva "yhteiskunnallisesta menestyjästä". Pyydä toista puolta ryhmistä tuottamaan vastaavasti "yhteiskunnan häviäjän", "luuserin", muotokuva. Pyydä jokaista ryhmää ensin listaamaan henkilönsä piirteitä paperille: hänen yhteiskunnallinen ja taloudellinen asemansa, koulutus, ammatti, sukupuoli, kansallisuus, tavat, vapaa-ajan viettäminen ja harrastukset, kulutustottumukset, pukeutumistyyli, arvot ja ajatukset, mielenkiinnon kohteet jne. Pyydä nyt ryhmiä piirtämään henkilönsä kuva suurelle paperille. Tämän piirustuksen tulisi pitää sisällään kaikki henkilön ominaisuudet piirretyssä muodossa (ilman sanoja). Varaa tähän aikaa 30 min. Pyydä ryhmiä vaihtamaan kuvia sitten keskenään niin että menestyjän piirtäjät saavat häviäjän kuvan. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan kuvia. Varaa tähän aikaa 10-15 min. Aseta sitten kuvat kaikkien nähtäville. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan saamansa kuvat ääneen. Kuvan piirtänyt ryhmä ei saa vielä kommentoida. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet oman tulkintansa, voi kuvan piirtänyt ryhmä halutessaan lisätä tai korjata jotain tähän tulkintaan.
Raportointi ja arviointi
Anna 20- 30 min aikaa keskusteluun. Pyydä ryhmiä keskustelemaan niistä piirteistä, joita yleensä pidetään merkkeinä yhteiskunnallisesta menestymisestä tai epäonnistumisesta. Seuraavia kysymyksiä voidaan kysyä:
Mitkä ovat yhteiskunnallisen menestyjän pääpiirteet? Entä epäonnistujan?
Mitkä ovat menestymisen ja epäonnistumisen syyt tai "alkuperä"? Mitkä tekijät tuottavat eron?
Tapaako ryhmien kuvaamia ihmisiä enemmän joissain tietyissä yhteiskuntaryhmissä kuin toisissa?
Onko eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvilla ihmisillä yhtäläiset mahdollisuudet menestyä?
Ketkä ovat suotuisassa ja ketkä vähemmän suotuisassa asemassa?
Vinkkejä
Voit tarvittaessa antaa osallistujille vinkkejä miten listattuja piirteitä voi visualisoida. Rahan ja varallisuuden omistaminen ei välttämättä takaa suurta henkilökohtaista kehitystä tai rikkaita elämänkokemuksia. Tämä on tärkeä asia josta kannattaa keskustella harjoituksen lopuksi. Raha ei todellakaan merkitse kaikkea. Voitte myös keskustella siitä miten yhteiskunnassa voitaisiin taata kaikille ihmisryhmille tasa-arvoisemmat sosiaalisen ja taloudellisen menestymisen mahdollisuudet. Kuinka voidaan torjua epätasa-arvoisuutta koulutuksessa, marginalisoitumista ja syrjäytymistä vähemmistöön kuulumisen tai ihonvärin takia.
Pakolainen Taso 2, Teemat i, M ja A
"Pakolainen ottaisi mielellään sinun ongelmasi"
Kuinka paljon me todellisuudessa tiedämme ongelmista, jotka pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotimaansa ja muuttamaan maihin, joissa heitä ei haluttaisi ottaa vastaan?
Käsiteltävät aiheet
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ongelmat
Myötätunto maahanmuuttajia kohtaan
Ulkomaalaisiin kohdistuvat stereotypiat, ennakkoluulot ja muukalaisviha
Tavoitteet
Pakolaisten ja maahanmuuttajien tilanteen vaikeuden ymmärtäminen.
Tietoisuus heidän vieraassa maassa kohtaamistaan ongelmista.
Myötätunnon ja solidaarisuuden lisääminen pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
Syrjäytymiseen ja integroitumiseen liittyvien kysymysten tiedostaminen.
Epätasa-arvoisuuden ja sen vaikutuksen ymmärtäminen.
Kesto
1-1,5 tuntia
Ryhmän koko
Minkä kokoinen tahansa. Ison ryhmän voi jakaa pieniin ryhmiin.
Valmistelut
Ohjaajalla pitäisi olla näkemys syistä, jotka johtavat pakolais- ja siirtolaisvirtoihin.
Ota tarinan alusta monisteita, tai valmistaudu kertomaan se itse . (Pakolaisen nimi ja kotimaa valitaan siten että se vastaa tilannetta kotiseudullanne).
Jos suinkin mahdollista ota yhteyttä paikkakunnallasi asuvaan pakolaiseen tai siirtolaiseen. Jos se ei ole mahdollista, joku pakolaisen parissa työskentelevä henkilö voi myös tulla kyseeseen.
Tarvitsette liitutaulun tai fläppitaulun ja siihen sopivia kirjoitusvälineitä.
Ohjeet
Lue seuraava tarina ääneen tai jaa se osallistujille monistettuina: "Miriam on tässä kaupungissa asuva pakolainen. Hän jätti kaksi kuukautta sitten kotimaansa, jossa hänen oli pakko elää jatkuvassa pelossa poliittisten näkemystensä (tai taloudellisen tilanteensa) takia." Pyydä osallistujia muodostamaan 4-6 hengen ryhmiä, joissa he ensin keskustelevat ja kirjoittavat sitten lyhyen tarinan tai lehtiartikkelin Miriamin elämäntilanteesta: syistä, jotka pakottivat hänet jättämään kotimaansa sekä elämästä uudessa ympäristössä. Pohtikaa esim. seuraavia kysymyksiä:
Millaista Miriamin elämä on Suomessa?
Minkälaisia vaikeuksia hänellä on?
Kuka tukee Miriamia – vai saako hän mistään tukea?
Kuinka hän voi oppia Suomea?
Onko hänen mahdollista löytää töitä? Millaisia tehtäviä hänelle on tarjolla?
Onko Miriamin elämä mielestäsi helppoa?
Mitä Miriam ajattelee Suomalaisista?
Mitä Miriamin täytyi tehdä päästäkseen Suomeen ja kotikaupunkiimme?
Miten hän matkusti?
Mistä hän sai rahat?
Kuinka hänet otettiin vastaan? Millaista kohtelua hän sai viranomaisilta?
Mitä kaikkea Miriam joutui jättämään taakseen?
Pyydä ryhmiä esittämään tarinansa tai vastaamaan kysymyksiin. Kirjoita kunkin ryhmän esityksen pääkohdat taululle.
Raportointi ja arviointi
Aloita keskustelu pyytämällä ryhmiä arvioimaan omia ja toisten ryhmien vastauksia: mitkä olivat realistisia, mitkä epärealistisia johtopäätöksiä. Jos keskustelu ei etene, kokeile seuraavanlaisia kysymyksiä: "Onko tilanne mielestäsi reilu? Tunnetko ketään jolla olisi samantapaisia kokemuksia kuin Miriamilla? Voisitko kuvitella että tällaista tapahtuisi sinulle?" Pyydä lopuksi ryhmiä miettimään mitä he voisivat tehdä pakolaisten ja maahanmuuttajien tukemiseksi omassa kaupungissaan. Minkälaista tukea nämä ihmiset tarvitsisivat integroituakseen yhteiskuntaan?
Vinkkejä
On tärkeää että ohjaajalla on käytettävissään riittävästi ajankohtaista tietoa. Ohjaajaa saatetaan pyytää antamaan tarkempia tietoja pakolaisuudesta Suomessa ja ryhmän kotiseudulla. Monisteet, tilastot ja taulukot joissa kuvataan tilannetta eri maissa saattavat myös osoittautua hyödyllisiksi. Kannattaa etsiä materiaalia kirjastosta, pyytää sitä pakolaisten parissa työskenteleviltä järjestöiltä esim. SPR:ltä, Unicefiltä tai Amnesty Internationalilta.
Eroja ja yhtäläisyyksiä Taso 1, Teema G
Onko helppoa löytää ihminen joka ajattelee ja tuntee samoin kuin sinä?
Käsiteltävät aiheet
Oma identiteetti
Monimuotoisuuden hyväksyminen ja siitä iloitseminen
Olemme kaikki erilaisia ja kuitenkin samanarvoisia
Tavoitteet
Ryhmän jäsenten erilaisuuteen tutustuminen
Viestinnän taitojen opettelu
Tutustuminen ja hyvän ryhmähengen luominen.
Kesto
20 min
Ryhmän koko
10
Valmistelut
Monisteet alla olevista kysymyksistä ja kyniä jokaiselle.
Ohjeet
Pyydä kaikkia pelaajia ensin vastaamaan kysymyksiin ja sitten etsimään joku joka on vastannut kaikkiin kysymyksiin samalla tavalla. Jos tämä ei onnistu, pelaajat etsivät seuraavaksi ihmistä jonka kanssa olisi ainakin neljä yhteistä piirrettä – tai kolme, kaksi – tai edes yksi!
Raportointi
Kysy oliko harjoitus osallistujien mielestä hauska. Miksi tai miksi ei? jatka sitten kysymällä mitä osallistuja oppivat. Kysy:
Kuinka moni löysi ihmisen jonka kanssa hänellä oli viisi/neljä/kolme/kaksi/yksi yhteistä piirrettä?
Millaista uskontoa, musiikkimakua, inhottuja asioita jne. koskevaa erilaisuutta ryhmässä on?
Kun mukana on näinkin erilaisia ihmisiä, kuinka on mahdollista että voimme toimia yhdessä?
Kysymykset
Kirjoita paperille vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Koeta sitten löytää joku, joka on vastannut niihin samalla tavalla kuin sinä. Jos et löydä yritä löytää joku, jonka kanssa sinulla on edes neljä kolme, kaksi, tai yksi yhteistä piirrettä.
Olen syntynyt...
Olen allerginen...
Lempimusiikkiani on...
Uskontoni on...
Inhoan...
JNE
OR IN ENGLISH:
I was born in...
I am allergic to...
My favourite music is...
My religion is...
I hate...
My favourite food is...
The colour of my hair is...
My favourite sport is...
My main hobby is...
I speak (how many?)______languages.
I have (how many)______sisters/ brothers.
The colour of my eyes is...
ETC.
Autograph Bingo
Tällä harjoitteella on hauska ja helppo murtaa jää kansainvälisissä ryhmätapaamisissa. Kopioi alla oleva ohje ja tehtävä jokaiselle osallistujalle. Jokaisella myös tulee olla kynä.
Your task is to find someone to sign each of the statements below. You may only use each person once. Good luck!
Someone who has travelled by air to get here...............................................
Someone who does not eat meat...................................................................
Someone who has a birthday in the same month as you...............................
Someone who likes rap-music.......................................................................
The person who lives geographically closest to your home...........................
Someone who has more than two brothers or sisters....................................
Someone who has visited the USA................................................................
A person you have not spoken to yet.............................................................
Someone who plays a musical instrument.....................................................
Someone who wears contact lenses..............................................................
Someone who does not drink coffee or tea....................................................
Someone who has never visited Finland before............................................
Someone who speaks more than three languages........................................
Someone who has tried scuba-diving............................................................
Someone who has the same coloured hair as you........................................
Someone who listens to Madonna.................................................................
Someone who lives in a block-of-flats............................................................
Someone who is a scout................................................................................
Someone whose hobby is sports...................................................................
Someone who has a dog...............................................................................
Jaettu syrjintä Taso 2, Teemat M ja A
"Se oli kamalaa ja älyttömän noloa. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä pitäisi tehdä…"
Käsiteltävät asiat
Syrjinnän ja ennakkoluulojen ilmeneminen yhteiskunnassa
Kuinka toimia vaikeissa tilanteissa päättäväisesti
Tavoitteet
Arkielämässä tapahtuvan syrjinnän tiedostaminen
Myötätunnon kehittäminen syrjittyjä kohtaan
Vakuuttavan käyttäytymisen opettelu
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
Mikä vain. Suuri ryhmä voidaan jakaa 6-8 hengen pienryhmiin.
Valmistelut
Taulu ja tusseja/liituja
Ohjeet
Pyydä jokaista muistelemaan tilannetta jossa on tuntenut olonsa syrjityksi, tai jossa on nähnyt jonkun muun tulevan syrjityksi. Osallistujat kuvailevat tilanteen lyhyesti koko ryhmälle. Kirjoita kaikki esille tulleet tilanteet taululle ja pyydä ryhmää äänestämään niistä yksi keskustelun aiheeksi. Keskustelun aiheeksi valitun tilanteen kokenut voi kuvailla tilannetta tarkemmin. Keskustelkaa esim. seuraavista näkökohdista:
Kuinka tilanne sai alkunsa? Mitä tapahtui?
Miltä syrjitystä ihmisestä mahtoi tuntua?
Miltä syrjijöistä tuntui?
Oliko tilanteessa todellista aihetta tuntea itsensä syrjityksi?
Miten ihmiset reagoivat ja mitä seurasi tapauksen jälkeen?
Keskustelkaa lopuksi siitä miten vastaavassa tilanteessa olisi järkevää toimia. Miettikää vaihtoehtoisia tapoja reagoida.
Arviointi
Keskustelkaa syrjinnästä yleensä:
Mitkä ovat yleisimmät syyt, kun muut syrjivät sinua? Ikäsi, ihonvärisi tai pukeutumistyylisi?
Miksi erilaisia syrjitään?
Mistä tällainen syrjivä käytös opitaan?
Kuinka tärkeää on vastustaa syrjintää?
Vinkkejä
Ihmisten tulisi kertoa oikeista tilanteista jotka he ovat kokeneet voimakkaasti. Mutta sinun tulee korostaa ettei kenenkään tarvitse sanoa mitään sellaista mikä saa heidät tuntemaan olonsa epämukavaksi. Voitte myös esittää esimerkkejä roolipeleinä.
Monimuotoisuuden jäljillä Taso 3, Teemat I ja M
Yhteiskunnan monikulttuurisuus ilmenee monin eri tavoin. Muiden kulttuurien "jalanjälkiä" on kaikkialla, eikä niitä aina edes huomaa. Tässä harjoituksessa etsitään monikulttuurisuuden jalanjälkiä ja tarkastellaan ympäröivää sosiaalista ympäristöä uudesta näkökulmasta.
Käsiteltävät aiheet
Elämme yhteisessä maailmassa jossa kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia.
Kaikissa yhteiskunnissa on merkkejä muiden kulttuurien läsnäolosta ja vaikutuksesta
Kulttuurien vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia
Tavoitteet
Muiden kulttuurien vaikutusten havaitseminen yhteiskunnassa
Kulttuurien vuorovaikutusten myönteinen arvottaminen
Kesto
Osa A: Toiminnan suunnittelu n. 30 min
Osa B: "Jäljittäminen" 2-2,5 tuntia
Osa C: Raportointi n. 45 min
Osa D: Tulosten esittely (valinnainen osio) .Jos keräätte kuvia, elokuiva nauhoitteita jne. niistä voidaan järjestää näyttely, jonka valmistelemiseen on varattava lisäaikaa.
Ryhmän koko
8-25
Valmistelut
A-osaa varten tarvitaan kyniä, paperia, fläppitauluja ja eri värisiä tusseja.
B-osassa käytettäviä materiaaleja voidaan soveltaa saatavuuden mukaan. Mieluiten käytetään apuna kameraa, videokameraa ja nauhuria, mutta jos niitä ei ole, osallistujat voivat yksinkertaisesti laatia listan havaitsemistaan eri kulttuurien jalanjäljistä.
Jos osallistujat ottavat valokuvia ja tekevät nauhoituksia, niiden katselemista ja kuuntelemista varten on järjestettävä tilaa ja aikaa D-osassa.
Ohjeet
Osa A: Suunnittelu
Jaa osallistujat korkeintaan kuuden hengen pienryhmiin. Kerro että tässä harjoituksessa etsitään toisten kulttuurien jalanjälkiä omasta lähiympäristöstä. Tarkoitus on laatia löydöistä luettelo ja dokumentoida ne äänitteillä, kuvilla, videoilla etc. (Pelkkä luettelokin riittää, jos teknisiä apuvälineitä ei ole käytettävissä). Järjestäkää aivoriihi ja miettikää mistä jalanjälkiä voisi etsiä:
Ruoka: Vierasmaalaiset ruokalajit ja eksoottiset mausteet, etniset ravintolat, juomat jne.
Vaatteet ja muoti: vaatetyylit jotka ovat alun perin lähtöisin muista maista, ulkomailla valmistetut vaatteet ja kengät jne.
Musiikki: kuunnelkaa eri radioasemien ohjelmatarjontaa. Kuunnelkaa julkisilla paikoilla kuten kahviloissa, pubeissa ja discoissa esitettävää musiikkia. Etsikää eri musiikkityylien erikoistuneita levymyymälöitä, ravintoloita jne.
Media: vertailkaa eri kanavien ulkomaisten ohjelmien tarjontaa
Kieli: Mitä vierasperäisiä sanoja suomen kielessä käytetään.
Osa B: Jäljitys
Pyydä ryhmiä sopimaan seuraavalle viikolle tapaaminen jonka aikana he etsivät kahden tunnin ajan vieraiden kulttuurien merkkejä omasta lähiympäristöstään: kylästä, kaupungista, kotiseudulta.
Osa C: Tulosten esittäminen
Ryhmät esittävät tuloksistaan yhteenvedon ja johtopäätökset. Järjestäkää näyttely monikulttuurisuuden jäljistä. Näin osallistujat saavat paremman kokonaiskuvan B-osan aikana tehdyn työn tuloksista.
Raportointi ja arviointi
Harjoitus lopetetaan keskusteluun, jota voi edistää seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Löytyikö jalanjälkiä yllättävistä paikoista?
Miksi on merkittävää, että ympäristössä on niin paljon eri kulttuurien jalanjälkiä?
Onko hyvä vai huono asia, että eri kulttuureista on saatavilla niin paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin – vaikkakin tuo tieto on usein pinnallista ja sisältää osatotuuksia?
Mihin lisääntyvä tieto muista kulttuureista johtaa? Mitkä ovat sen rajoitukset?
Olisiko lisätieto muista kulttuureista hyödyllistä?
Mistä tietoa saa?
Löytyikö jalanjäljissä joitain säännönmukaisuuksia tai trendejä?
Tuleeko joistain maista enemmän jalanjälkiä kuin toisista? Miksi?
Vinkkejä
Osallistujien motivoiminen niin että he nauttivat harjoituksesta on ensiarvoisen tärkeää. On myös tärkeää painottaa sitä että tutkimusvaihe tehdään ryhmätyönä. Keskustelun aikana käsiteltäviä aiheita:
Elämme maailmassa jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia ja jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisten kulttuurien jalanjälkiä.
Teknologian vallankumous ja maailmanlaajuinen kommunikaatio tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon ja vuorovaikutukseen.
Kulttuurienvälinen vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia.
Jokaisen kulttuurin saavutuksilla on itseisarvoa – alkuperämaasta riippumatta.
Jos mahdollista (ja jos ryhmä sen hyväksyy) voit kutsua ihmisiä eri maista ja kulttuureista katsomaan jalanjäljistä koottua näyttelyä.
Kenen joukoissa seisot? Taso 3, Teema M ja A
Mitä mieltä olet rasismista ja syrjinnästä? Kuinka voit puolustaa omia ja ymmärtää toisten mielipiteitä?
Käsiteltävät aiheet
Rasismi, antisemitismi, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus
Vastuu omasta toiminnasta
Tavoitteet
Kyseenalaistaa käsityksiä ja mielipiteitä rasismista, antisemitismistä, muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta.
Lisätä osallistujien tietoisuutta itsestään ja roolistaan yhteiskunnassa.
Jakaa mielipiteitä ja ajatuksia toisten kanssa.
Tiedostaa ja hyväksyä erilaiset ajattelutavat ryhmän sisällä.
Rikkoa kommunikaation esteitä ja rohkaista kaikkia tuomaan esiin oma mielipiteensä.
Saada osallistujat huomaamaan, kuinka nopeasti joskus on tehtävä päätöksiä ja kuinka suurta vastustusta uudet ja erilaiset ajatukset usein herättävät.
Ryhmän koko
8-40
Kesto
n. 1 tunti
Valmistelut
Fläppitaulu ja tusseja tai piirtoheitin.
Luettelo, johon on kerätty erilaisia väitteitä.
Ennen harjoituksen aloittamista kirjoita väitteet valmiiksi fläppitaululle tai piirtoheitinkalvolle.
Ohjeet
Kehota osallistujia kuvittelemaan että huoneen toisessa päädyssä on plusmerkki ( ), toisessa miinusmerkki (-). Kerro että luet nyt eräitä väitteitä. Henkilöt jotka ovat eri mieltä menkööt miinuspäätyyn, samaa mieltä olevat puolestaan pluspäätyyn. Henkilöt, joilla ei ole mielipidettä voivat pysyä huoneen keskellä, mutta heillä ei ole puheoikeutta. Lue nyt ensimmäinen väite. Kun kaikki ovat valinneet paikkansa, pyydä huoneen päädyissä seisovia perustelemaan mielipiteensä. Heidän pitäisi yrittää perusteluillaan saada toiset vaihtamaan puolta. Anna perusteluja varten 5-8 minuuttia aikaa. Kun kaikki ovat esittäneet puheenvuoronsa, halukkailla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa huoneessa. Lue nyt toinen väite, jonka jälkeen kaikki taas hakevat paikkansa ja perustelevat mielipiteensä. Kun kaikki väitteet ovat luettu, siirtykää palautekeskusteluun.
Raportointi ja arviointi
Käsitelkää aluksi seuraavia kysymyksiä:
Millaisia tunteita harjoitus herätti?
Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?
Oliko vaikeaa olla huoneen keskellä, josta ei saanut puhua?
Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin?
Kummanlaiset argumentit tehosivat paremmin?
Ovatko harjoituksen tapahtumat verrattavissa tosielämän tilanteisiin?
Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä?
Oliko harjoituksesta hyötyä?
Vinkkejä
Väitteiden on tarkoituskin olla ristiriitaisia. Tästä on tärkeää keskustella raportointivaiheessa. Väitteiden moniselitteisyydestä huolimatta niissä on aina mukana myös ripaus totuutta. Selitä ryhmälle että kaikessa vuorovaikutuksessa eri ihmiset voivat ymmärtää asiat eri tavoin. On myös täysin normaalia että ihmiset ajattelevat eri tavoin ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita. Ei ole välttämättä oikeaa tai väärää mielipidettä ja siksi on tärkeää yrittää ymmärtää mielipiteiden syitä ja taustoja.
Esimerkkejä väitteistä:
"Muslimit eivät voi aidosti integroitua eurooppalaisiin yhteiskuntiin."
"Nationalismi merkitsee sotaa."
"Miehet ovat rasistisempia kuin naiset."
"On parempi olla musta kuin homo."
"Romanit ovat ainoa todella eurooppalainen kansa."
"Nuoret ovat rasismin eturintama."
"Pakolaiset vievät kotimme ja työpaikkamme."
"Rakkaus voi ratkaista kaikki ongelmat."
JNE
Abigale
Discussing about a sad love story: who’s the worst, who’s the best.
Resources needed:
Copies of the following story:
‘Abigale loves Tom who lives on the other side of the river. A flood has destroyed all bridges across the river, and has left only one boat afloat. Abigale asks Sinbad, the owner of the boat, to bring her to the other side. Sinbad agrees, but insists that Abigale has to sleep with him in return.
Abigale does not know what to do and runs to her mother and asks her what she should do. Her mother tells Abigale that she does not want to interfere with Abigale’s own business. In her desperation Abigale sleeps with Sinbad, who afterwards brings her across the river. Abigale runs to Tom to happily embrace him and tell him everything that has happened. Tom pushes her away bluntly and Abigale runs away. Not far from Tom’s house, Abigale meets John, Tom’s best friend. She tells everything that has happened to him as well. John hits Tom for what he has done to Abigale and walks away with her.’
Enough space for participants to work individually, in small groups and in plenary.
Group size:
At least 5, and at the most 30 (larger groups can be split and do the evaluation separately)
Time:
Total between 45 minutes to 1 h 15 minutes.
5 min introduction
10 min individual reading and rating
20-30 min small group work
(optional 20 min in larger group)
20 min evaluation in plenary
Step-by-step:
Introduce the exercise to the participants as being one about finding out about different values. Ask everybody to read the story by him/herself and to rank the each character (Abigale, Tom, Sinbad, Abigale’s mother, and John) according to their behaviour: Who acted worst? Who second worst? Etc.
After most of the people have done their ranking, ask them to get together in small groups ( 4-8), to discuss about how they perceive the behaviour of the characters. The task of the small groups is to come up with a common list - a list that everybody in the small group can agree on. Ask them to avoid using mathematical methods in order to establish the list, but rather to build that list on basis of a shared understanding of what is good and what is bad.
After small groups have come up with their lists, you can optionally repeat the phase by bringing two small groups together to form medium sized groups. Evaluate the exercise in plenary by first bringing together the results and by discussing the similarities and differences between them. Slowly move on to ask on which grounds people made their ranking. How could they decide what was good and what was bad behaviour?
Reflection and evaluation:
One focus of the evaluation is the relevance values have for us to determine what we think is good and what is bad. After having established that insight, the next step is to look at how easy or difficult it is to negotiate about values when having to establish a common list. You can ask people how they managed to come up with a common list - which arguments worked to convince them, and why, and where there was a border of being able to understand and/or follow the other. A possible follow-up is to then look at where we learned what is good and what is bad - and what that tells us about what we have in common and what makes us different.
This method alive:
Abigale has very often been used to prepare participants of an intercultural exchange for their experience. It is useful when introducing the otherwise abstract concept of values to people, since it very clearly puts participants in a situation where they have to apply values in order to make a ranking. A variation to the exercise is to play it as done here, and then to repeat it with a changed story, in which all the women become men, and vice-versa. Does the same ranking still apply? Why do things change?
More variations are po
Nämä tehtävät ja ohjeet ovat otoksia Euroopan Neuvoston ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisusta ‘Kulttuurienvälinen kasvatus: ideoita, harjoituksia, leikkejä ja roolipelejä’. Osa tehtävistä on luokiteltu tasoihin. Tasot 0-3 ilmaisevat yleistietoa, keskustelutaitoja ja kykyä, joita vaaditaan tehtävien tekemisessä. 0-tason tehtävät ovat lyhyitä, erittäin yksinkertaisia, aiheeseen johdattelevia ja jatkotoimintaan innostavia. Ne eivät vaadi hyviä keskustelu- tai ryhmätyötaitoja. Tason yläpäässä 3:ssa tehtävät ovat pidempiä, ja ne vaativat hyviä ryhmätyö- ja keskustelutaitoja, keskittymiskykyä sekä osanottajien välistä yhteistyökykyä. Ne vaativat myös huolellista ja/tai pidempää valmistelua. Laajempina ne tarjoavat myös mahdollisuuden asioiden syvällisempään ymmärtämiseen.
Tehtävät on luokiteltu myös neljään eri teemaan, jotka ovat seuraavanlaisessa kasvatuksellisessa järjestyksessä:
G Tehtävät, jotka auttavat luomaan hyvän ryhmähengen ja vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja ryhmädynamiikkaa.
I Tehtävät, joissa käsitellään niitä mielikuvia, joita meillä on vieraista kulttuureista, maista tai sosiaalisista ympäristöistä lähtöisin olevista ihmisistä.
M Tehtävät, jotka tutustuttavat meidät yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai kasvatuksellisiin mekanismeihin, jotka vaikuttavat erottelun, kieltojen ja syrjinnän taustalla.
A Tehtävät, jotka innostavat muutostoimintaan yhdenvertaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen puolesta.
Haluat ehkä aloittaa työstämällä mielikuvia, siirtyä sitten syrjinnän mekanismeihin ja lopuksi tutkia tapoja, joilla vaikuttaa asioihin. Ryhmänne päästyä vauhtiin on joskus kuitenkin parempi mieltää tehtävät verkostona, jossa voi liikkua vapaasti.
On tärkeää muistaa, että todellisuudet eri Euroopan maissa eroavat huomattavasti toisistaan sekä maiden sisällä että niiden välillä. Siksi suositellaan, että sinä toiminnan ohjaajana sopeutat tehtäviä tilanteeseen, joka vallitsee omalla alueellasi, kaupungissasi tai maassasi. Jos annetut esimerkit ja ehdotetut kysymykset, raportointi ja arviointi eivät ole sopivia oman ryhmäsi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, voit keksiä muita tilanteeseen sopivampia esimerkkejä tai kysymyksiä.
Nuorten kanssa työskenneltäessä tulisi muistaa tasapainottaa kulttuurienvälistä kasvatusta ja itse ryhmän kehittymistä koskevat päämäärät. Eräs päätehtävistä on vahvistaa ja edistää hyvän ilmapiirin syntymistä ryhmän jäsenten välillä ja vahvistaa heidän omaa luovuuttaan sekä pyrkimyksiään. Tämä auttaa osallistujia tuntemaan, että heidän työnsä on arvokasta ja tuottoisaa ja johtaa mielenkiintoisiin kokemuksiin sekä johtopäätöksiin.
Keskustelu on oleellinen osa kasvatustyötä. Jokaisen toiminnon jälkeen tulisi varata aikaa, vaikka kuinka vähän tahansa, raportointiin ja arviointiin. Sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen että jokainen ryhmässä voisi halutessaan sanoa oman mielipiteensä.
Luo hyvä työilmapiiri, joka antaa jokaiselle osanottajalle mahdollisuuden ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. Tarvitset aikaa fyysisen ympäristön järjestämiseen sekä siihen, että saat ryhmän tutustumaan ja luottamaan toisiinsa niin että jokainen tuntee olonsa mukavaksi.
Pyydä osallistujia ilmaisemaan omia mielipiteitään ja kokemuksiaan keskustelun aikana.
Käytä sanoja, ilmaisuja ja kieltä, jotka ryhmä tuntee, viittaa äskeisiin tapahtumiin tai faktoihin, joita on ilmennyt osallistujien lähiympäristössä. Ota käsiteltäviksi osallistujien omaan elämänpiiriin kuuluvia asioita.
Konfliktien välttämiseksi:
Varmista että ketään ei missään vaiheessa painosteta sanomaan enempää itsestään tai asioista kuin mitä he haluavat sanoa. Anna osallistujille aikaa lämmittelyyn enne kunkin aktiviteetin alkua sekä alussa rooliin pääsemiseksi että tehtävän lopussa siitä irtaantumiseen. Jätä tarpeeksi aikaa raportoinnille ja keskustelulle.
Kuitenkin sinun tulisi olla valmistautunut osallistujien välisiin konflikteihin, sillä tehtävissä käsitellään aiheita, jotka liittyvät omiin tunteisiimme, kokemuksiimme ja arvoihimme. Älä hätäänny. Näitä kysymyksiä käsiteltäessä on luonnollista että tunteet ovat mukana. Tässä joitakin vinkkejä joiden avulla konflikteja voidaan ratkaista myönteisesti ilman että ne vahvistavat jännitteitä tai halvaannuttavat toimintaa:
Varaa tarpeeksi aikaa raportointiin ja keskusteluun. Pidennä aikaa tarvittaessa.
Auta osallistujien näkökulmien ja mielipiteiden selventämisessä helpottamalla jännitteitä ryhmässä. Anna osallistujille esim. keskustella pienissä ryhmissä muutaman minuutin ajan.
Rohkaise jokaista kuuntelemaan aktiivisesti toisia. Painota pikemminkin sitä mikä yhdistää ihmisiä kuin erottavia tekijöitä. Etsi yhteisymmärrystä. Yritä saada ihmiset kompromissien teon sijaan etsimään yhteisiä etujaan.
Etsi johtopäätöksiä, jotka ratkaisevat ongelman luomatta konfliktitilannetta uudelleen.
Tarjoudu keskustelemaan konfliktin osapuolten kanssa kahden kesken jonain toisena ajankohtana.
Raportointi ja arviointi
Joskus emme pysty käsittelemään kriittisesti kokemuksiamme, vaan tunnemme ainoastaan että voimme hyvin tai huonosti jonkin meille tapahtuneen asian seurauksena. Kuitenkin arviointi ja tilanteen läpikäyminen ovat olennaisia osia oppimisprosessissa ja suosittelemme lämpimästi että käytätte ryhmän kanssa aikaa keskusteluun siitä mitä ryhmässä opittiin ja kuinka se on sovellettavissa omaan elämään, yhteisöön ja maailmaan yleensä. Ehdotamme että käyt osallistujien kanssa läpi seuraavia asioita:
Mitä tapahtui toiminnan aikana ja mitä osallistujat kokivat?
Mitä he oppivat itsestään?
Mitä he oppivat käsitellyistä asioista?
Miten he voivat edetä asian suhteen ja käyttää oppimaansa hyödykseen?
Asian käsittelemistä ryhmässä ei tarvitse tapahtua keskustelun kautta. Voit käyttää myös muita tekniikoita esim. kehon kieltä tai piirtämistä. Suosittelemme myös että jokaisen tehtävän jälkeen myös sinä itse käyttäisit aikaa tilanteen läpikäymiseen. Tee joitain muistiinpanoja:
Miten toiminta sujui omalta kannaltasi: valmistelut, tavoitteiden saavuttaminen jne.
Mitä osallistujat oppivat?
Mitkä ovat toiminnan tulokset, mitä osallistuja tulevat tekemään sen seurauksena?
TEHTÄVÄT
Antonio ja Ali Taso 1, Teema I
Sanotaan että luova työ täytyy tehdä yksinäisyydessä. Mutta oletko koskaan kokeillut tarinan kirjoittamista yhdessä muiden kanssa? Tässä on tilaisuus kokeilla, voiko luovuus kukkia myös ryhmässä!
Käsiteltävät aiheet
- Stereotypiat (eli pelkistetyt mielikuvat)
Tavoitteet
Tarkastella mielikuviamme toisista kulttuureista, sosiaaliryhmistä jne.
Tiedostaa näiden mielikuvien vaikutus käsityksiimme ihmisistä, jotka kuuluvat eri kulttuuriin tai ryhmään kuin me.
Kesto
n. 30 min.
Ryhmän koko
6-10. Tätä suuremmat ryhmät voidaan jakaa pienryhmiin.
Valmistelut
Paperia ja kyniä tarkkailijoille
Fläppitaulu ja tusseja
Ohjeet
Kehota osallistujia istumaan piiriin. Pyydä yhtä osallistujaa tarkkailijaksi/ kirjuriksi. Hänen tehtävänsä on istua piirin ulkopuolella ja kirjoittaa ryhmän keksimä tarina muistiin. Muu ryhmä keksii yhteisen tarinan. Ensimmäinen aloittaa tarinan sanomalla: "Tämä on tarina Antoniosta, nuoresta miehestä joka on kotoisin Madridista". Seuraava ryhmän jäsen jatkaa tarinaa yhdellä tai kahdella lauseella, jonka jälkeen vuoro siirtyy taas seuraavalle. Jatkakaa kunnes tarina tuntuu valmiilta. 10-12 vuoron jälkeen ohjaaja lisää tarinaan uuden lauseen: "Antoniolla on marokkolainen ystävä nimeltä Ali, jolla on myös tarina kerrottavanaan". Piiri jatkaa Alin tarinaa. Jatkakaa harjoitusta n. 10 minuuttia.
Raportointi ja arviointi
Pyydä lopuksi tarkkailijaa lukemaan muistiinpanot ääneen. Miettikää sitten yhdessä osallistujien kanssa, mitä Antonion ja Alin tarinat kertovat heidän erilaisesta elämästään. Jatkakaa keskustelemalla siitä, millaisia mielikuvia meillä on espanjalaisista ja marokkolaisista nuorista miehistä. Mistä nämä mielikuvat tulevat? Oliko kaikilla osallistujilla samanlaisia mielikuvia Espanjasta ja Marokosta? Miksi? Miksi ei?
Vinkkejä
Tarina onnistuu parhaiten kun sitä kerrotaan spontaanisti ja nopeassa tahdissa. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon kirjurin tekemät muistiinpanot. Tarinan nimet johdattelevat aiheeseen josta on tarkoitus keskustella. Jos siis halutaan puhua pakolaisista ja/tai maahanmuuttajista, kannattaa valita nimet jotka tuovat mieleen "tavallisen suomalaisen" ja jonkin etnisen vähemmistön: Antti ja Abdullah. Tarinan aihetta voidaan soveltaa tarpeen mukaan mihin tahansa tilanteeseen, jossa voi tapahtua syrjintää. Ensimmäinen lause luo tarinan kehykset: "Tämä on tarina Aleksista, nuoresta homoseksuaalisesta miehestä…" tai "Maria on nuori liikuntavammainen nainen…" Tarinaa voidaan sitten verrata "tavallisen suomalaisen" tarinaan.
Cultionary – kulttuurileikki Taso 1, Teema I
Mikä on sinun ensimmäinen mielikuvasi jostakin henkilöstä, joka on kotoisin toisesta maasta? Kuinka ilmaiset sen piirtämällä? Jos pidät piirtämisleikistä "pictionary", pidät myös kulttuurileikistä.
Käsiteltävät aiheet
Mielikuvat, pelkistäminen ja ennakkoluulot.
Tavoitteet
Työstää ja tutkia meidän pelkistämisen tarvettamme sekä ennakkoluulojamme toisista ihmisistä.
Työstää mielikuvia, joita meillä on vähemmistöryhmistä.
Ymmärtää, kuinka pelkistämisen mekanismi toimii.
Lisätä luovuutta ja spontaania ajattelutapaa ryhmässä.
Kesto
45 min-2tuntia (riippuen ryhmän koosta)
Ryhmän koko
Mikä tahansa
Valmistelut
Osanottajille lista piirrettävistä asioista.
Muistiinpanolehtiö ja kynä tulosten kirjaamista varten.
Paperiarkkeja ja kyniä ryhmän piirustuksia varten.
Tarrateippiä tai nuppineuloja piirustuksia varten.
Ohjeet
Pyydä osanottajia muodostamaan kolmen tai neljän hengen joukkueita. Pyydä joukkueita ottamaan mukaansa paperiarkkeja ja kyniä ja etsimää paikka, jossa he voivat istua hieman muista joukkueista erillään. Kutsu jokaisesta ryhmästä yksi henkilö ja anna heille sana piirrettäväksi (sanaesimerkkejä Vinkeissä!). Käske heidän palata omiin ryhmiinsä ja alkaa piirtää sanaa samalla kun muut ryhmän jäsenet yrittävät arvata mikä sana on kyseessä. He saavat piirtää vain mielikuvia, lukuja tai sanoja ei saa käyttää. Puhuminen on kiellettyä paitsi oikean vastauksen vahvistaminen. Muu joukkue saa vain sanoa arvauksiaan, he eivät saa kysyä kysymyksiä. Kun sana on arvattu oikein, pyydä joukkuetta huutamaan se. Ensimmäinen oikein arvannut joukkue saa pisteen. Jokaisen kierroksen jälkeen pyydä piirtäjiä kirjoittamaan kuvaa – joko valmiiseen tai keskeneräiseen – mikä sana oli kyseessä. Piirtäjän osa vaihtuu ryhmän sisällä joka kierroksella. Pelin loputtua pyydä ryhmiä ripustamaan kuvat näkyviin niin, että erilaisia tulkintoja ja kuvia sanoista voidaan vertailla ja niistä voidaan keskustella.
Raportointi ja arviointi
Pyydä osanottajia sanomaan oliko leikki vaikea ja miksi. Pyydä ihmisiä katsomaan seinällä olevia piirustuksia ja vertaamaan erilaisia kuvia ja tapoja joilla ihmiset tulkitsivat samoja asioita. Pyydä heitä kertomaan miksi he valitsivat tietyt mielikuvat ja vastaavatko mielikuvat todellisuutta. Jatka kysymällä mistä me saamme meidän mielikuvamme, ovatko ne kielteisiä vai myönteisiä, ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat suhteisiimme kyseissä oleviin ihmisiin.
Vinkkejä
Jos sinulla on pieni ryhmä, kulttuurileikki voidaan leikkiä yhdessä ryhmässä. Tässä tapauksessa oikein arvannut piirtää seuraavaksi. Valmistaudu siihen että ihmiset jotka pitävät itseään huonoina piirtäjinä voivat pitää tätä leikkiä hyvin vaikeana. Rohkaise sanomalla että haussa ei ole taideteoksia, ja kannusta jokaista yrittämään piirtäjän roolissa. Tämä leikki todennäköisesti tuo esille kaikkein välittömimmät ja pelkistetyimmät mielikuvat, mutta on tärkeää että leikki ei pysähdy piirustuksiin vaan ryhmä pohtii pelkistämisen vaaroja ja erityisesti mielikuviemme alkuperää. Kaikilla meillä on stereotypioita, tämä ei ole vain ilmeistä vaan myös välttämätöntä. On erityisen tärkeää että vältetään arvostelemasta osanottajien tapoja pelkistää asioita! Arvioinnin ja keskustelun tulisi tähdätä siihen että olemme tietoisia siitä mitä stereotypiat ovat: mielikuvia ja olettamuksia joilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa.
Sanaehdotuksia piirrettäväksi:
Rasismi, Erilaisuus, Koulutus, Syrjintä, Pakolainen, Ristiriita, Eurooppalainen, Suomen kansalainen, Köyhyys, Muslimi, Homoseksuaali, Tasa-arvo, HIV-positiivinen ihminen, Mustalainen, Japanilainen, Venäläinen, Afrikkalainen, Ihmisoikeudet, Media, Turisti, Ulkomaalainen, Sokea henkilö, Rakkaus, Arabi, jne.
Eurorail à la carte Taso 2, Teema I
Eihän me mitään rasisteja olla! Tässä harjoituksessa käsitellään ennakkoluuloja arkipäivän tilanteessa. Lähdetään siis yhteiselle junamatkalle…
Käsiteltävät aiheet
Ennakkoluulot ja suvaitsevaisuuden rajat
Stereotypiat ja mielikuvat eri vähemmistöistä
Tavoitteet
Tekstin osallistujissa herättämien, vähemmistöjä koskevien stereotypioiden aja assosiaatioiden kyseenalaistaminen
Osallistujien vähemmistöjä koskevien havaintojen pohdinta
Oman suvaitsevaisuuden rajojen tiedostaminen
Erilaisten arvojen ja stereotypioiden kohtaaminen ryhmässä.
Kesto
30 min – 1 tunti
Ryhmän koko
5-40
Valmistelut
Tulosteet toimintaohjeista jokaiselle (näiden ohjeiden lopussa)
Kyniä
Ohjeet
Anna osallistujille toimintaohjeet. Kuvaile tilannetta lyhyesti, ja kehota osallistujia lukemaan kuvaukset tarjolla olevista kanssamatkustajista. Pyydä nyt jokaista valitsemaan listasta itselleen kolme mieluisinta matkakumppania sekä kolme sellaista henkilöä joiden kanssa ei ainakaan haluaisi matkustaa. Kun kaikki ovat tehneet valintansa, muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä. Ryhmien jäsenet keskustelevat omista valinnoistaan ja niiden syistä, vertailevat valintojaan ja etsivät mahdollisia yhtäläisyyksiä. Sitten he laativat ryhmälle yhteisen suosituimmuuslistan (kolme plussaa, kolme miinusta). Pyydä sitten ryhmiä esittelemään valitsemansa matkatoverit yhteisessä keskustelussa. Heidän pitäisi kertoa oliko joistain tapauksista ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä.
Raportointi ja arviointi
Keskustelu perustuu ryhmien laatimiin listoihin. On hyvä aloittaa vertailemalla eri ryhmien tuloksia. Sitten voitte jatkaa keskustelua seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Kuinka todentuntuinen harjoituksen tilanne on?
Onko kukaan kokenut oikeasti mitään vastaavaa?
Mitkä seikat ratkaisivat valinnat?
Jos jokin ryhmä ei onnistunut laatimaan yhteistä listaa, mikä siihen oli syynä?
Mikä tuntui harjoituksessa kaikkein vaikeimmalta?
Mitkä tekijät estivät yhteisymmärrykseen pääsemistä?
Minkälaisia stereotypioita matkustajaluettelo herättää?
Sisältyvätkö stereotypiat luettelon kuvauksiin, vai nousevatko ne jokaisen omasta ajatusmaailmasta ja mielikuvituksesta?
Mistä mielikuvat tulevat?
Miltä sinusta tuntuisi, jos kukaan ei haluaisi tulla istumaan sinun kanssasi samaan vaunuosastoon?
Vinkkejä
Jos lista tuntuu liian pitkältä ja aikaa vievältä, voit lyhentää sitä 10-14 matkustajaan. Joskus käy niin ettei ryhmä onnistu laatimaan yhteistä luetteloa. Älä painota tätä puolta tehtävästä liikaa, sillä se voi johtaa valheelliseen yhteisymmärrykseen. On tärkeää että jokainen kunnioittaa toisten ajatuksia eikä tuomitse toisen henkilökohtaisia mielipiteitä. Vaikka jotkut valinnat tuntuisivatkin kyseenalaisilta, on valintojen taustojen pohtiminen paljon mielekkäämpää kuin henkilökohtaisten päätösten kyseenalaistaminen. Älä anna keskustelun edetä väittelyksi siitä kenellä on eniten ennakkoluuloja. Painota sitä asiaa, että jokaisella on ennakkoluuloja.
Toimintaohjeet
Eurorail "À la Carte"
Tilanne: Olet nousemassa junaan matkustaaksesi Lissabonista Moskovaan. Matka kestää viikon ja joudut jakamaan lepovaunuosastosi kolmen muun matkustajan kanssa. Kenet seuraavista vaihtoehdoista valitsisit mieluiten matkakumppaniksesi?
Serbialainen sotilas Bosniasta
Ylipainoinen sveitsiläinen pörssimeklari
Italialainen tiskijukka, jonka taskut näyttävät pullistelevan dollareita
Nahkavaatteita myyvä afrikkalainen nainen
HIV-positiivinen nuori taiteilija
Juuri vankilasta vapautunut Unkarin mustalainen
Baski-aktivisti joka vierailee usein Venäjällä
Saksalainen rap-artisti joka viettää erittäin vaihtoehtoista elämää
Sokea hanuristi Itävallasta
Ukrainalainen opiskelija joka ei haluaisin palata kotiin
Keski-ikäinen, ilman viisumia matkustava romanialainen nainen 1-vuotiaan lapsensa kanssa
Aggressiivinen kovan linjan feministi Hollannista
Alkoholin vaikutuksen alainen ruotsalainen skinhead
Belfastilainen painija joka näyttää olevan menossa katsomaan jalkapallo-ottelua
Puolalainen prostituoitu Berliinistä
Ranskalainen maanviljelijä joka puhuu vain ranskaa ja jolla on mukanaan korillinen voimakkaanhajuista juustoa
Saksassa asuva kurdipakolainen joka on tulossa takaisin Libyasta
Ohjeet
Valitse itsellesi yllä olevasta luettelosta kolme henkilöä, joiden kanssa mieluiten matkustaisit, ja kolme vähiten mieluista matkakumppania. Keskustelkaa ryhmässä kunkin valitsemista suosituimmista ja epäsuosituimmista matkakumppaneista ja valintojen syistä. Yrittäkää sitten päästä yhteisymmärrykseen ryhmän yhteisestä listasta johon valitsette kolme mieluisinta ja kolme epämieluisinta matkakumppania. Lopuksi jokainen pienryhmä esittelee valintansa koko ryhmälle jonka jälkeen harjoituksesta keskustellaan vielä yhdessä.
Ensivaikutelmia Taso 1, Teema I
Se mikä ensimmäisenä kohtaa meidän silmämme, voi olla hyvin harhaanjohtavaa. Ensimmäiset vaikutelmat ovat tärkeitä; on niin helppo tehdä vääriä oletuksia ihmisistä joita emme tunne.
Käsiteltävät aiheet
Henkilökohtainen omakuva
Stereotypiat
Kuinka teemme ihmisistä johtopäätöksiä hyvin vähäisen tiedon pohjalta
Tavoitteet
Vertailla miten eri tavoin teemme ensimmäisiä huomioita toisista ihmisistä.
Tutkiskella kuinka omat menneisyyden kokemuksemme värittävät ensivaikutelmiamme.
Tiedostaa paremmin kuinka omat vaikutelmamme vaikuttavat käytökseemme muita ihmisiä kohtaan.
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
4-15
Valmistelut
Valitse kuvia lehdistä ihmisistä joilla on mielenkiintoiset/ erilaiset/ huomiota herättävät kasvot. Leikkaa kasvot ja liimaa ne paperin yläosaan jättäen paljon tyhjää tilaa alapuolelle. Sinun täytyy valmistaa yksi arkki jokaiselle osallistujalle (tämä voidaan tehdä myös nuorten kanssa).
Kyniä jokaiselle
Ohjeet
Pyydä leikkijöitä istumaan piiriin ja anna jokaiselle yksi arkki (jossa siis kasvokuva). Pyydä heitä katsomaan kuvaa ja kirjoittamaan heidän ensivaikutelmansa henkilöstä sivun aivan ala-osaan. Sitten pyydä heitä taittamaan paperin ala-osa niin että se mitä he ovat kirjoittaneet jää piiloon, ja ojentaa paperin seuraavalle henkilölle. Pyydä leikkijäitä katsomaan toisen paperin kuvaa ja kirjoittamaan ensivaikutelmansa paperin ala-osaan juuri käännetyn taitteen yläpuolelle, sitten taittamaan paperi uudestaan piilottaakseen oman kirjoituksensa ja antamaan sen seuraavalle. Jatkakaa kunnes paperit ovat kiertäneet ympyrän, ja jokainen on nähnyt joka arkin. Nyt avatkaa paperit taitteista ja antakaa jokaisen verrata erilaisia "ensivaikutelmia".
Raportointi ja arviointi
Keskustelkaa mitä tapahtui ja mitä opitte:
Ryhmänä?
Mitä yllätyksiä syntyi?
Mihin perustitte ensivaikutelmanne?
Kuvailkaa ja kertokaa toisillenne tilanteista, joissa olette saaneet täysin väärän ensivaikutelman jostakin henkilöstä. Mitä tapahtui sen seurauksena?
Mitä leikki paljasti meistä?
Vinkkejä
Varmista että jokainen ymmärtää ohjeet ja tietävät minne tulee kirjoittaa ja kuinka paperia taittaa piiloon. Älä anna ihmisten miettiä ensivaikutelmia liian kauan vaan pidä paperit kierrossa melko rivakasti. Vältä valitsemasta kuuluisien ihmisten ja julkisuuden henkilöiden kuvia. Yritä sisällyttää kuvavalikoimaan erilaisia ihmisiä: eri ikäisiä, eri kulttuureja tai etnisiä ryhmiä, ihmisiä joilla on lahjakkuus tai vamma jne. Älä anna leikkijöiden arvostella toistensa mielipiteitä.
Arvaa kuka on tulossa päivälliselle?! Taso 3, Teemat I ja M
Tässä on kyseessä roolileikki "päivällispöydän ääressä".
Käsiteltävät asiat
Stereotypiat, ennakkoluulot, syrjintä
Ennakkoluulojen siirtäminen sosialisaation ja koulutuksen kautta
Selviytyminen konflikteista
Tavoitteet
Analysoida perheemme välittämiä viestejä jotka koskevat muunlaisia sosiaalisista tai kulttuurisista ryhmistä tulevia ihmisiä.
Analysoida näiden viestien taustalla olevia arvoja.
Tiedostaa perheen rooli yhteiskunnan arvojen välittäjänä.
Kesto
n. 45 min
Ryhmän koko
Mikä tahansa. Minimi 8 henkilöä
Valmistelut
Roolikorttien kopiot (näiden ohjeiden lopussa)
Kynä ja paperia arvioijille
Ohjeet
Selitä ryhmälle, että tämän roolipelin avulla tutkitaan perheen asemaa mielikuvien välittäjänä niistä ihmisistä, jotka kuuluvat eri sosiaaliluokkiin ja kulttuuriryhmiin kuin itse kuulumme. Pyydä neljää vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle ketä hänen tulee tarkkailla. Arvioijan tulee huomioida kaikki väitteet ja perustelut joita tarkkailtava käyttää pelissä. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia. Asettele 4 tuolia puoliympyrään ja kerro että olette nyt perheen olohuoneessa seuraamassa perheen sisäistä keskustelua. Peli käynnistetään. 15 minuuttia on hyvä pituus pelille mutta peliaika riippuu siitä miten peli etenee.
Raportointi ja arviointi
Jokaisen roolin esittäjältä kysytään hänen omaa arviotaan pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä millaisia perusteluja pelaajat käyttivät taivutellakseen muita omalle kannalleen. Jatka yhteisellä keskustelulla. Voit kysyä esim:
Olivatko perustelut samoja joista kuulet itse omassa perheessäsi?
Olisiko tilanne ollut erilainen jos poikaystävä olisikin ollut samanvärinen kuin tyttöystävä?
Olisiko tilanne ollut erilainen jos kyseessä olisikin ollut poika joka tuo tyttöystävänsä esiteltäväksi?
Mitä tapahtuisi jos tyttö ilmoittaisi suhteestaan toiseen tyttöön?
Entä jos poika esittelisi poikaystävänsä?
Ovatko tällaiset ristiriidat yleisiä nykypäivänä vai kuuluvatko ne menneisyyteen?
Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi?
Vinkkejä
On syytä korostaa että pelaaminen on eri asia kuin näytteleminen. Tarkoituksena on ensisijaisesti esittää ja tutkia tiettyä roolia ja asennetta, ei näytellä. Roolipelissä pysymme omana itsenämme vaikka esitämme roolia tai asennetta.
Roolikortit/ pelikortit (kopioidaan osallistujille)
TYTÄR
Tilanne:
Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen mustan poikaystäväsi kanssa. Sinä avaat keskustelun. Yritä puolustaa ja perustella päätöstäsi elää yhdessä toisesta kulttuurista kotoisin olevan ihmisen kanssa.
ÄITI
Tilanne:
Tyttärelläsi on läheinen suhde musta poikaystävänsä kanssa. Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et "uhkaile" tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi "tuskasta" jonka hän aiheuttaa sinulle. Epäilet että poikaystäväsi jättää tyttäresi ja tytär kärsii kovasti siitä.
VANHEMPI VELI
Tilanne:
Siskollasi on musta poikaystävä. Et periaatteessa välitä jos siskosi seurustelee mustan poikaystävänsä kanssa. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Kuitenkin äitisi mielestä poikaystävä on jättämässä siskosi. Alat pohtia käyttääkö poika sisartasi hyväkseen. Näytät oman huolestuneisuutesi ja haluat suojella siskoasi.
ISÄ
Tilanne:
Tyttärelläsi on musta poikaystävä. Sinä olet perheen pää, etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja olet huolissasi siitä mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi rasistina, mutta tyttäresi menossa naimisiin mustan miehen kanssa on eri juttu. Ajattele, miten ankara isä perustelisi asiat tässä tilanteessa.
Leimat Taso 2, Teemat I ja M
Onko sillä mitään merkitystä, mitä muut ajattelevat ja puhuvat sinusta?
Käsiteltävät asiat
Stereotypioiden vaikutukset
Tavoitteet
Pohtia miten meihin kohdistetut odotukset vaikuttavat käyttäytymiseemme.
Tiedostaa miten oma käyttäytymisemme vaikuttaa muihin.
Avata keskustelu stereotypioiden vaikutuksesta.
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
10
Valmistelut
1 valkoinen itseliimautuva tarra tai etiketti jokaista osallistujaa kohti
Kirjoita jokaiseen etikettiin jokin ominaisuus: vastuuton, hauska, fiksu, kömpelö, tyhmä, huolimaton jne.
Valitkaa ryhmälle ryhmätyön aihe: esim. julisteen tai tapahtuman suunnittelu, huonekalujen järjestyksen muuttaminen tai ryhmäkeskustelu vaikkapa aiheesta "Jos voisimme järjestää maailmaluokan pop-yhtyeen konsertin, kenet kutsuisimme soittamaan?"
Ohjeet
Liimaa jokaisen otsaan etiketti kuitenkaan kertomatta mitä siihen on kirjoitettu. Selitä tehtävä ryhmälle. Leikkijät suorittavat annetun tehtävän ja yrittävät samalla kohdella muita etikettien ilmaisemien stereotypioiden mukaan. Eli jos jonkun otsassa lukee "laiska", muut kohdelkoon häntä laiskana, MUTTA käyttämättä etikettiin kirjoitettua sanaa. Älkää siis suoraan kertoko toisillenne mitä etiketteihin on kirjoitettu. Harjoituksen lopuksi pelaajat voivat koettaa arvata mitä heidän etiketteihinsä on kirjoitettu mutta tämä ei ole pelin päätarkoitus.
Raportointi ja arviointi
On hyvin tärkeää että osallistujat saavat lopuksi jutella kokemuksistaan. Kysy arvasivatko osallistuja mitä heidän etiketteihinsä oli kirjoitettu. Jatkakaa sitten muilla harjoitukseen liittyvillä kysymyksillä:
Miltä osallistujista tuntui harjoituksen aikana?
Oliko vaikeaa kohdella muita etikettien mukaan?
Alkoiko joku käyttäytyä oman leimansa mukaisesti?
Millaisia leimoja ihmisiin liitetään tosielämässä? Kuinka se vaikuttaa "leimattuihin" ihmisryhmiin ja siihen mitä ajattelemme heistä?
Mihin ihmisryhmiin liitetään pelissä kuvatun kaltaisia leimoja tosielämässä?
Ovatko leimat ja eri ihmisryhmiin kohdistuvat ennakkoasenteet perusteltuja?
Vinkkejä
Valitse huolellisesti mitä ominaisuuksia liität kuhunkin osallistujaan. Jos joku ryhmäläinen on esim. laiskuuteen taipuvainen, ei ehkä kannata antaa hänelle laiskan etikettiä. Leikin tarkoitus ei ole tuoda esiin henkilökohtaisia mielipiteitä ryhmän jäsenistä vaan sitä tulee ehdottomasti välttää.
Minä myös Taso 1, teema G
Me olemme kaikki ainutlaatuisia ja korvaamattomia ihmisiä. Joskus meidän ainutlaatuisuutemme tekee meistä ylpeitä, joskus ujoja tai häpeileviä. Kuitenkin meille kaikille on yhteistä se, että olemme ihmisiä, ja tämä saa meidät tuntemaan läheisyyttä toistemme kanssa.
Käsiteltävät aiheet
Ihmisten väliset eroavuudet, ja heitä yhdistävät asiat.
Tavoitteet
Oppia tuntemaan toinen toisensa ryhmässä
Osoittaa että me kaikki olemme erilaisia, mutta samanarvoisia toistemme kanssa.
Kesto
n. 20 min
Ryhmän koko
min 8 henkilöä
Valmistelut
Tuoleja yksi vähemmän kuin osallistujia
Ohjeet
Kaikki istuvat ympyrässä tuoleilla paitsi "ylimääräinen" on piirin keskellä. Hän kertoo itsestään jonkin asian, esim. "Olen käynyt Unkarissa". Jos kenelläkään muulla ei ole tätä erikoispiirrettä, hänen tulee keksiä jokin muu ominaisuus. Jos muilla on tämä sama ominaisuus, heidän täytyy hypätä ylös ja huutaa "minä myös" ja vaihtaa paikkaa jonkun muun kanssa jolla on tämä ominaisuus. Viereiselle paikalle ei saa mennä, vaikka se olisi mahdollista. Jos vain yhdellä henkilöllä on tuo ominaisuus tulee hänestä seuraava piirin keskelle
Raportointi ja arviointi
Keskustelkaa leikistä ja siitä mitä leikkijät tunsivat ja sitten kysy:
Kumpi oli helpompaa: löytää niitä asioita jotka erottavat meidät muista vai niitä jotka yhdistävät.
Milloin me oikeassa elämässä arvostamme ainutlaatuisuuden ja erilaisuuden kokemista, milloin taas haluaisimme tuntea olevamme samanlaisia toisten kanssa.
Ajatelkaa ominaisuutta jonka valitsitte erottamaan teidät muusta ryhmästä. Voisivatko ne olla yhteisiä teille joidenkin toisten ihmisten kanssa – jossain toisessa ryhmässä.
Entä asiat, jotka olivat yhdistäviä tälle ryhmälle: voivatko ne olla yhteisiä kaikille koko maailmassa?
Vinkkejä
Tämän toiminnan on tapahduttava nopeasti.
Median harhat Taso 3, Teemat I, M ja A
Jännittävä ja monipuolinen harjoitus, jossa tutkitaan median roolia stereotypioiden ja ennakkoluulojen levittämisessä ja vastustamisessa.
Käsiteltävät asiat
Stereotypioiden ja ennakkoluulojen leviäminen yhteiskunnassa.
Tiedon määrä ja laatu: manipulaatio, väritetyt tarinat, tiedon puute tai sen väärinkäyttö.
Yleistävät ja kaavamaiset käsitykset eri ihmisistä ja ihmisryhmistä sekä niiden muuttamisen vaikeus.
Syntipukkimekanismi: on helpompaa syyttää ongelmasta muita kuin analysoida sen todellisia syitä.
Tavoitteet
Tarkastella mielikuvia, joita valtakulttuurissa on eri maista ja kulttuureista tulevia vähemmistöjä ja "erilaisia" ihmisiä kohtaan.
Huomata, ettei kaikkiin vieraisiin kulttuureihin liitetä kielteistä leimaa.
Analysoida joukkotiedotusvälineiden roolia stereotypioiden ja sosiaalisten ennakkoluulojen luomisessa.
Kesto
Osa A: noin kaksi tuntia
Osa B: n. yksi viikko
Osa C: n. kaksi tuntia
Ryhmän koko
6-25 henkilöä
Valmistelut
Osa A:
Fläppitaulu, tusseja
Osa B:
Riippuu siitä mitä on tarjolla, hyvin monenlaista materiaalia voidaan hyödyntää:
Sanomalehtiä
Aikakauslehtiä
TV-ohjelmia
Radiolähetyksiä
Harjoituksen voi myös toteuttaa yksinkertaisesti käyttämällä sanoma- ja aikakauslehtiä, joita osallistuja tuovat mukanaan.
Osa C:
- Loppukeskustelua varten tarvitaan fläppi- tai liitutaulu sekä kirjoitusvälineet.
Ohjeet:
Harjoitus tapahtuu kolmessa eri vaiheessa.
Osa A:
Jaa ryhmä 3-6 henkilön pienryhmiin. Kerro että seuraavan viikon aikana tarkkaillaan median välittämään kuvaa ulkomaalaisista tai muuten "erilaisista" ihmisistä. Lähteinä voidaan käyttää TV:tä, radiota ja erityisesti lehdistöä. Sopikaa etukäteen tarkoin mitä osallistujat etsivät ja mihin kiinnittävät huomiota. Esimerkiksi kielenkäyttö: sanotaanko "vapaustaistelija" vai "terroristi". Tarkastelkaa tietyille uutisille annetun palstatilan määrää, niiden priorisointiastetta (ovatko ne etukannessa vai pikku-uutisissa). Vaikuttaako ihmisen syntyperä tyyliin ja sävyyn, jolla hänestä kirjoitetaan? Millaista kuvitusta jutuissa on? Laadi ryhmälle luettelo mielenkiinnon kohteina olevista tiedotusvälineistä. Ryhmästä ja ohjaajan mediatuntemuksesta riippuen voidaan päättää että kaikki tekevät koko tehtävän tai kukin seuraa yhtä mediaa. Yksi ryhmä voi esim. tarkkailla päivälehtiä, toinen TV:tä, kolmas radiota jne.
Osa B: Kenttätyö
Anna ryhmille noin viikko aikaa tehtävän suorittamiseen.
Osa C: Johtopäätökset
Ryhmät esittelevät tuloksensa muille. Ryhmää kohden varataan n. 15 min. aikaa. Kirjoita kaikkien ryhmien tärkeimmät havainnot fläppi- tai liitutaululle.
Raportointi ja arviointi
Kun tulokset on esitetty, tee lyhyt yhteenveto ryhmien saamista tuloksista. Koeta painottaa yleisimpiä havaintoja ja mahdollisia ristiriitaisuuksia. Keskustelua voidaan jatkaa seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Mitä vähemmistöryhmien ominaisuuksia tiedotusvälineissä painotetaan?
Onko sellaisia vähemmistöjä, joista annetaan tiedotusvälineissä myönteinen kuva?
Kuvataanko joitain vähemmistöjä erityisen kielteiseen sävyyn?
Perustuvatko median välittämät mielikuvat tosiasioihin vai pelkkiin oletuksiin ja ennakkoluuloihin?
Rakentuvatko mielikuvat todelliselle tiedolle, vai stereotypioille ja manipuloidulle tiedolle?
Vinkkejä
Koko median kirjon seuraaminen vaatii enemmän työtä, työn jakaminen eri ryhmien kesken taas rajoittaa kokonaiskäsityksen saamista asiasta. Toisaalta työ saattaa olla näin helpompi toteuttaa, ja suppeampaan aiheeseen voi perehtyä syvällisemmin. Harjoitus sopii ryhmälle jonka jäsenet jo tuntevat toisensa ja jolla on kokemusta ryhmätyöstä. Harjoituksen aikataulua voidaan myös pidentää tai lyhentää.
Yksi tästä pelistä pois! Taso 1, Teema G
Kuka haluaa sinut mukaan ryhmäänsä?
Käsiteltävät aiheet
Enemmistön ja vähemmistöjen väliset suhteet
Syrjintä
Tavoitteet
Avata keskustelu eri ihmisryhmistä yhteiskunnassa
Lisätä tietoisuutta ennakkoluuloista ja syrjinnästä
Rohkaista myötätuntoon torjunnan kokemisen kautta
Kesto
10 min
Ryhmän koko
12
Valmistelut
Eri värisiä itseliimautuvia paperitarroja (esim. pallon muotoisia), esim. 16 henkilön ryhmälle 4 sinistä, 4 punaista, 4 keltaista, 3 vihreää ja yksi valkoinen "outo" tarra.
Ohjeet
Liimaa tarra jokaisen osallistujan otsaan niin etteivät he näe minkä värisen tarran saavat. Pyydä osallistujia nyt muodostamaan ryhmiä toisten samanvärisen tarran saaneiden kanssa. Leikin aikana ei saa puhua, vaan on tultava toimeen sanattoman viestinnän keinoin.
Raportointi ja arviointi
Lopuksi ryhmää autetaan käsittelemään harjoituksen herättämiä tunteita ja ajatuksia.
Miltä tuntui kun kohtasit ensimmäistä kertaa jonkun jolla on samanvärinen tarra?
Miltä tuntui "oudosta" henkilöstä, jolla oli erilainen tarra kuin kellään muulla?
Yritittekö auttaa toisianne löytämään oman ryhmän?
Mihin eri ryhmiin sinä kuulut? Esim. jalkapallojoukkueeseen, luokkaan, kerhoon, seurakuntaan…
Voiko kuka tahansa tulla mukaan näihin ryhmiin?
Ketkä ovat omassa yhteiskunnassamme niitä "outoja", jotka jäävät ulkopuolelle?
Vinkkejä
Harkitse huolellisesti kuka saa valkoisen tarran. Voit halutessasi ja tarpeen mukaan manipuloida ryhmien koostumusta mutta osallistujat eivät saisi huomata sitä. Pelaajat saavat mieluiten uskoa että tarrat on jaettu sattumanvaraisesti. Leikkiä voidaan pelata muuntaen myös ilman "outoa" tarraa jolloin kaikki päätyvät ryhmiin. Silloin leikkiä voidaan mukailla myös ohjeistamalla yhden ryhmän koostuvan yhdestä joka väristä.
Muotokuvat Taso 2, Teemat I ja M
Olemme kaikki samanarvoisia, mutta toiset ovat samanarvoisempia kuin toiset. Olemme kaikki erilaisia mutta toiset ovat erilaisempia kuin toiset. Miksi?
Käsiteltävät aiheet
Yhteiskunnallisen menestymisen samaistuminen taloudelliseen menestykseen.
- Kuinka yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät vähentävät tai lisäävät yhteiskunnallisen menestymisen mahdollisuuksia.
Tavoitteet
Tunnistaa ja analysoida syrjinnän perustaa
Kesto
n. 2 tuntia
Ryhmän koko
Vähintään 10 henkeä, korkeintaan 24.
Valmistelut
Suuria paperiarkkeja ja värikyniä
Kyniä ja A4-kokoista paperia muistiinpanojen tekemistä varten
Teippiä paperien seinälle kiinnittämistä varten
Ohjeet
Jaa osallistujat ryhmiin (max 6 henkeä). Jos mahdollista muodosta 2 tai 4 ryhmää. Pyydä puolta ryhmistä tuottamaan muotokuva "yhteiskunnallisesta menestyjästä". Pyydä toista puolta ryhmistä tuottamaan vastaavasti "yhteiskunnan häviäjän", "luuserin", muotokuva. Pyydä jokaista ryhmää ensin listaamaan henkilönsä piirteitä paperille: hänen yhteiskunnallinen ja taloudellinen asemansa, koulutus, ammatti, sukupuoli, kansallisuus, tavat, vapaa-ajan viettäminen ja harrastukset, kulutustottumukset, pukeutumistyyli, arvot ja ajatukset, mielenkiinnon kohteet jne. Pyydä nyt ryhmiä piirtämään henkilönsä kuva suurelle paperille. Tämän piirustuksen tulisi pitää sisällään kaikki henkilön ominaisuudet piirretyssä muodossa (ilman sanoja). Varaa tähän aikaa 30 min. Pyydä ryhmiä vaihtamaan kuvia sitten keskenään niin että menestyjän piirtäjät saavat häviäjän kuvan. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan kuvia. Varaa tähän aikaa 10-15 min. Aseta sitten kuvat kaikkien nähtäville. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan saamansa kuvat ääneen. Kuvan piirtänyt ryhmä ei saa vielä kommentoida. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet oman tulkintansa, voi kuvan piirtänyt ryhmä halutessaan lisätä tai korjata jotain tähän tulkintaan.
Raportointi ja arviointi
Anna 20- 30 min aikaa keskusteluun. Pyydä ryhmiä keskustelemaan niistä piirteistä, joita yleensä pidetään merkkeinä yhteiskunnallisesta menestymisestä tai epäonnistumisesta. Seuraavia kysymyksiä voidaan kysyä:
Mitkä ovat yhteiskunnallisen menestyjän pääpiirteet? Entä epäonnistujan?
Mitkä ovat menestymisen ja epäonnistumisen syyt tai "alkuperä"? Mitkä tekijät tuottavat eron?
Tapaako ryhmien kuvaamia ihmisiä enemmän joissain tietyissä yhteiskuntaryhmissä kuin toisissa?
Onko eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvilla ihmisillä yhtäläiset mahdollisuudet menestyä?
Ketkä ovat suotuisassa ja ketkä vähemmän suotuisassa asemassa?
Vinkkejä
Voit tarvittaessa antaa osallistujille vinkkejä miten listattuja piirteitä voi visualisoida. Rahan ja varallisuuden omistaminen ei välttämättä takaa suurta henkilökohtaista kehitystä tai rikkaita elämänkokemuksia. Tämä on tärkeä asia josta kannattaa keskustella harjoituksen lopuksi. Raha ei todellakaan merkitse kaikkea. Voitte myös keskustella siitä miten yhteiskunnassa voitaisiin taata kaikille ihmisryhmille tasa-arvoisemmat sosiaalisen ja taloudellisen menestymisen mahdollisuudet. Kuinka voidaan torjua epätasa-arvoisuutta koulutuksessa, marginalisoitumista ja syrjäytymistä vähemmistöön kuulumisen tai ihonvärin takia.
Pakolainen Taso 2, Teemat i, M ja A
"Pakolainen ottaisi mielellään sinun ongelmasi"
Kuinka paljon me todellisuudessa tiedämme ongelmista, jotka pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotimaansa ja muuttamaan maihin, joissa heitä ei haluttaisi ottaa vastaan?
Käsiteltävät aiheet
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ongelmat
Myötätunto maahanmuuttajia kohtaan
Ulkomaalaisiin kohdistuvat stereotypiat, ennakkoluulot ja muukalaisviha
Tavoitteet
Pakolaisten ja maahanmuuttajien tilanteen vaikeuden ymmärtäminen.
Tietoisuus heidän vieraassa maassa kohtaamistaan ongelmista.
Myötätunnon ja solidaarisuuden lisääminen pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
Syrjäytymiseen ja integroitumiseen liittyvien kysymysten tiedostaminen.
Epätasa-arvoisuuden ja sen vaikutuksen ymmärtäminen.
Kesto
1-1,5 tuntia
Ryhmän koko
Minkä kokoinen tahansa. Ison ryhmän voi jakaa pieniin ryhmiin.
Valmistelut
Ohjaajalla pitäisi olla näkemys syistä, jotka johtavat pakolais- ja siirtolaisvirtoihin.
Ota tarinan alusta monisteita, tai valmistaudu kertomaan se itse . (Pakolaisen nimi ja kotimaa valitaan siten että se vastaa tilannetta kotiseudullanne).
Jos suinkin mahdollista ota yhteyttä paikkakunnallasi asuvaan pakolaiseen tai siirtolaiseen. Jos se ei ole mahdollista, joku pakolaisen parissa työskentelevä henkilö voi myös tulla kyseeseen.
Tarvitsette liitutaulun tai fläppitaulun ja siihen sopivia kirjoitusvälineitä.
Ohjeet
Lue seuraava tarina ääneen tai jaa se osallistujille monistettuina: "Miriam on tässä kaupungissa asuva pakolainen. Hän jätti kaksi kuukautta sitten kotimaansa, jossa hänen oli pakko elää jatkuvassa pelossa poliittisten näkemystensä (tai taloudellisen tilanteensa) takia." Pyydä osallistujia muodostamaan 4-6 hengen ryhmiä, joissa he ensin keskustelevat ja kirjoittavat sitten lyhyen tarinan tai lehtiartikkelin Miriamin elämäntilanteesta: syistä, jotka pakottivat hänet jättämään kotimaansa sekä elämästä uudessa ympäristössä. Pohtikaa esim. seuraavia kysymyksiä:
Millaista Miriamin elämä on Suomessa?
Minkälaisia vaikeuksia hänellä on?
Kuka tukee Miriamia – vai saako hän mistään tukea?
Kuinka hän voi oppia Suomea?
Onko hänen mahdollista löytää töitä? Millaisia tehtäviä hänelle on tarjolla?
Onko Miriamin elämä mielestäsi helppoa?
Mitä Miriam ajattelee Suomalaisista?
Mitä Miriamin täytyi tehdä päästäkseen Suomeen ja kotikaupunkiimme?
Miten hän matkusti?
Mistä hän sai rahat?
Kuinka hänet otettiin vastaan? Millaista kohtelua hän sai viranomaisilta?
Mitä kaikkea Miriam joutui jättämään taakseen?
Pyydä ryhmiä esittämään tarinansa tai vastaamaan kysymyksiin. Kirjoita kunkin ryhmän esityksen pääkohdat taululle.
Raportointi ja arviointi
Aloita keskustelu pyytämällä ryhmiä arvioimaan omia ja toisten ryhmien vastauksia: mitkä olivat realistisia, mitkä epärealistisia johtopäätöksiä. Jos keskustelu ei etene, kokeile seuraavanlaisia kysymyksiä: "Onko tilanne mielestäsi reilu? Tunnetko ketään jolla olisi samantapaisia kokemuksia kuin Miriamilla? Voisitko kuvitella että tällaista tapahtuisi sinulle?" Pyydä lopuksi ryhmiä miettimään mitä he voisivat tehdä pakolaisten ja maahanmuuttajien tukemiseksi omassa kaupungissaan. Minkälaista tukea nämä ihmiset tarvitsisivat integroituakseen yhteiskuntaan?
Vinkkejä
On tärkeää että ohjaajalla on käytettävissään riittävästi ajankohtaista tietoa. Ohjaajaa saatetaan pyytää antamaan tarkempia tietoja pakolaisuudesta Suomessa ja ryhmän kotiseudulla. Monisteet, tilastot ja taulukot joissa kuvataan tilannetta eri maissa saattavat myös osoittautua hyödyllisiksi. Kannattaa etsiä materiaalia kirjastosta, pyytää sitä pakolaisten parissa työskenteleviltä järjestöiltä esim. SPR:ltä, Unicefiltä tai Amnesty Internationalilta.
Eroja ja yhtäläisyyksiä Taso 1, Teema G
Onko helppoa löytää ihminen joka ajattelee ja tuntee samoin kuin sinä?
Käsiteltävät aiheet
Oma identiteetti
Monimuotoisuuden hyväksyminen ja siitä iloitseminen
Olemme kaikki erilaisia ja kuitenkin samanarvoisia
Tavoitteet
Ryhmän jäsenten erilaisuuteen tutustuminen
Viestinnän taitojen opettelu
Tutustuminen ja hyvän ryhmähengen luominen.
Kesto
20 min
Ryhmän koko
10
Valmistelut
Monisteet alla olevista kysymyksistä ja kyniä jokaiselle.
Ohjeet
Pyydä kaikkia pelaajia ensin vastaamaan kysymyksiin ja sitten etsimään joku joka on vastannut kaikkiin kysymyksiin samalla tavalla. Jos tämä ei onnistu, pelaajat etsivät seuraavaksi ihmistä jonka kanssa olisi ainakin neljä yhteistä piirrettä – tai kolme, kaksi – tai edes yksi!
Raportointi
Kysy oliko harjoitus osallistujien mielestä hauska. Miksi tai miksi ei? jatka sitten kysymällä mitä osallistuja oppivat. Kysy:
Kuinka moni löysi ihmisen jonka kanssa hänellä oli viisi/neljä/kolme/kaksi/yksi yhteistä piirrettä?
Millaista uskontoa, musiikkimakua, inhottuja asioita jne. koskevaa erilaisuutta ryhmässä on?
Kun mukana on näinkin erilaisia ihmisiä, kuinka on mahdollista että voimme toimia yhdessä?
Kysymykset
Kirjoita paperille vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Koeta sitten löytää joku, joka on vastannut niihin samalla tavalla kuin sinä. Jos et löydä yritä löytää joku, jonka kanssa sinulla on edes neljä kolme, kaksi, tai yksi yhteistä piirrettä.
Olen syntynyt...
Olen allerginen...
Lempimusiikkiani on...
Uskontoni on...
Inhoan...
JNE
OR IN ENGLISH:
I was born in...
I am allergic to...
My favourite music is...
My religion is...
I hate...
My favourite food is...
The colour of my hair is...
My favourite sport is...
My main hobby is...
I speak (how many?)______languages.
I have (how many)______sisters/ brothers.
The colour of my eyes is...
ETC.
Autograph Bingo
Tällä harjoitteella on hauska ja helppo murtaa jää kansainvälisissä ryhmätapaamisissa. Kopioi alla oleva ohje ja tehtävä jokaiselle osallistujalle. Jokaisella myös tulee olla kynä.
Your task is to find someone to sign each of the statements below. You may only use each person once. Good luck!
Someone who has travelled by air to get here...............................................
Someone who does not eat meat...................................................................
Someone who has a birthday in the same month as you...............................
Someone who likes rap-music.......................................................................
The person who lives geographically closest to your home...........................
Someone who has more than two brothers or sisters....................................
Someone who has visited the USA................................................................
A person you have not spoken to yet.............................................................
Someone who plays a musical instrument.....................................................
Someone who wears contact lenses..............................................................
Someone who does not drink coffee or tea....................................................
Someone who has never visited Finland before............................................
Someone who speaks more than three languages........................................
Someone who has tried scuba-diving............................................................
Someone who has the same coloured hair as you........................................
Someone who listens to Madonna.................................................................
Someone who lives in a block-of-flats............................................................
Someone who is a scout................................................................................
Someone whose hobby is sports...................................................................
Someone who has a dog...............................................................................
Jaettu syrjintä Taso 2, Teemat M ja A
"Se oli kamalaa ja älyttömän noloa. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä pitäisi tehdä…"
Käsiteltävät asiat
Syrjinnän ja ennakkoluulojen ilmeneminen yhteiskunnassa
Kuinka toimia vaikeissa tilanteissa päättäväisesti
Tavoitteet
Arkielämässä tapahtuvan syrjinnän tiedostaminen
Myötätunnon kehittäminen syrjittyjä kohtaan
Vakuuttavan käyttäytymisen opettelu
Kesto
n. 30 min
Ryhmän koko
Mikä vain. Suuri ryhmä voidaan jakaa 6-8 hengen pienryhmiin.
Valmistelut
Taulu ja tusseja/liituja
Ohjeet
Pyydä jokaista muistelemaan tilannetta jossa on tuntenut olonsa syrjityksi, tai jossa on nähnyt jonkun muun tulevan syrjityksi. Osallistujat kuvailevat tilanteen lyhyesti koko ryhmälle. Kirjoita kaikki esille tulleet tilanteet taululle ja pyydä ryhmää äänestämään niistä yksi keskustelun aiheeksi. Keskustelun aiheeksi valitun tilanteen kokenut voi kuvailla tilannetta tarkemmin. Keskustelkaa esim. seuraavista näkökohdista:
Kuinka tilanne sai alkunsa? Mitä tapahtui?
Miltä syrjitystä ihmisestä mahtoi tuntua?
Miltä syrjijöistä tuntui?
Oliko tilanteessa todellista aihetta tuntea itsensä syrjityksi?
Miten ihmiset reagoivat ja mitä seurasi tapauksen jälkeen?
Keskustelkaa lopuksi siitä miten vastaavassa tilanteessa olisi järkevää toimia. Miettikää vaihtoehtoisia tapoja reagoida.
Arviointi
Keskustelkaa syrjinnästä yleensä:
Mitkä ovat yleisimmät syyt, kun muut syrjivät sinua? Ikäsi, ihonvärisi tai pukeutumistyylisi?
Miksi erilaisia syrjitään?
Mistä tällainen syrjivä käytös opitaan?
Kuinka tärkeää on vastustaa syrjintää?
Vinkkejä
Ihmisten tulisi kertoa oikeista tilanteista jotka he ovat kokeneet voimakkaasti. Mutta sinun tulee korostaa ettei kenenkään tarvitse sanoa mitään sellaista mikä saa heidät tuntemaan olonsa epämukavaksi. Voitte myös esittää esimerkkejä roolipeleinä.
Monimuotoisuuden jäljillä Taso 3, Teemat I ja M
Yhteiskunnan monikulttuurisuus ilmenee monin eri tavoin. Muiden kulttuurien "jalanjälkiä" on kaikkialla, eikä niitä aina edes huomaa. Tässä harjoituksessa etsitään monikulttuurisuuden jalanjälkiä ja tarkastellaan ympäröivää sosiaalista ympäristöä uudesta näkökulmasta.
Käsiteltävät aiheet
Elämme yhteisessä maailmassa jossa kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia.
Kaikissa yhteiskunnissa on merkkejä muiden kulttuurien läsnäolosta ja vaikutuksesta
Kulttuurien vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia
Tavoitteet
Muiden kulttuurien vaikutusten havaitseminen yhteiskunnassa
Kulttuurien vuorovaikutusten myönteinen arvottaminen
Kesto
Osa A: Toiminnan suunnittelu n. 30 min
Osa B: "Jäljittäminen" 2-2,5 tuntia
Osa C: Raportointi n. 45 min
Osa D: Tulosten esittely (valinnainen osio) .Jos keräätte kuvia, elokuiva nauhoitteita jne. niistä voidaan järjestää näyttely, jonka valmistelemiseen on varattava lisäaikaa.
Ryhmän koko
8-25
Valmistelut
A-osaa varten tarvitaan kyniä, paperia, fläppitauluja ja eri värisiä tusseja.
B-osassa käytettäviä materiaaleja voidaan soveltaa saatavuuden mukaan. Mieluiten käytetään apuna kameraa, videokameraa ja nauhuria, mutta jos niitä ei ole, osallistujat voivat yksinkertaisesti laatia listan havaitsemistaan eri kulttuurien jalanjäljistä.
Jos osallistujat ottavat valokuvia ja tekevät nauhoituksia, niiden katselemista ja kuuntelemista varten on järjestettävä tilaa ja aikaa D-osassa.
Ohjeet
Osa A: Suunnittelu
Jaa osallistujat korkeintaan kuuden hengen pienryhmiin. Kerro että tässä harjoituksessa etsitään toisten kulttuurien jalanjälkiä omasta lähiympäristöstä. Tarkoitus on laatia löydöistä luettelo ja dokumentoida ne äänitteillä, kuvilla, videoilla etc. (Pelkkä luettelokin riittää, jos teknisiä apuvälineitä ei ole käytettävissä). Järjestäkää aivoriihi ja miettikää mistä jalanjälkiä voisi etsiä:
Ruoka: Vierasmaalaiset ruokalajit ja eksoottiset mausteet, etniset ravintolat, juomat jne.
Vaatteet ja muoti: vaatetyylit jotka ovat alun perin lähtöisin muista maista, ulkomailla valmistetut vaatteet ja kengät jne.
Musiikki: kuunnelkaa eri radioasemien ohjelmatarjontaa. Kuunnelkaa julkisilla paikoilla kuten kahviloissa, pubeissa ja discoissa esitettävää musiikkia. Etsikää eri musiikkityylien erikoistuneita levymyymälöitä, ravintoloita jne.
Media: vertailkaa eri kanavien ulkomaisten ohjelmien tarjontaa
Kieli: Mitä vierasperäisiä sanoja suomen kielessä käytetään.
Osa B: Jäljitys
Pyydä ryhmiä sopimaan seuraavalle viikolle tapaaminen jonka aikana he etsivät kahden tunnin ajan vieraiden kulttuurien merkkejä omasta lähiympäristöstään: kylästä, kaupungista, kotiseudulta.
Osa C: Tulosten esittäminen
Ryhmät esittävät tuloksistaan yhteenvedon ja johtopäätökset. Järjestäkää näyttely monikulttuurisuuden jäljistä. Näin osallistujat saavat paremman kokonaiskuvan B-osan aikana tehdyn työn tuloksista.
Raportointi ja arviointi
Harjoitus lopetetaan keskusteluun, jota voi edistää seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Löytyikö jalanjälkiä yllättävistä paikoista?
Miksi on merkittävää, että ympäristössä on niin paljon eri kulttuurien jalanjälkiä?
Onko hyvä vai huono asia, että eri kulttuureista on saatavilla niin paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin – vaikkakin tuo tieto on usein pinnallista ja sisältää osatotuuksia?
Mihin lisääntyvä tieto muista kulttuureista johtaa? Mitkä ovat sen rajoitukset?
Olisiko lisätieto muista kulttuureista hyödyllistä?
Mistä tietoa saa?
Löytyikö jalanjäljissä joitain säännönmukaisuuksia tai trendejä?
Tuleeko joistain maista enemmän jalanjälkiä kuin toisista? Miksi?
Vinkkejä
Osallistujien motivoiminen niin että he nauttivat harjoituksesta on ensiarvoisen tärkeää. On myös tärkeää painottaa sitä että tutkimusvaihe tehdään ryhmätyönä. Keskustelun aikana käsiteltäviä aiheita:
Elämme maailmassa jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia ja jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisten kulttuurien jalanjälkiä.
Teknologian vallankumous ja maailmanlaajuinen kommunikaatio tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon ja vuorovaikutukseen.
Kulttuurienvälinen vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia.
Jokaisen kulttuurin saavutuksilla on itseisarvoa – alkuperämaasta riippumatta.
Jos mahdollista (ja jos ryhmä sen hyväksyy) voit kutsua ihmisiä eri maista ja kulttuureista katsomaan jalanjäljistä koottua näyttelyä.
Kenen joukoissa seisot? Taso 3, Teema M ja A
Mitä mieltä olet rasismista ja syrjinnästä? Kuinka voit puolustaa omia ja ymmärtää toisten mielipiteitä?
Käsiteltävät aiheet
Rasismi, antisemitismi, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus
Vastuu omasta toiminnasta
Tavoitteet
Kyseenalaistaa käsityksiä ja mielipiteitä rasismista, antisemitismistä, muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta.
Lisätä osallistujien tietoisuutta itsestään ja roolistaan yhteiskunnassa.
Jakaa mielipiteitä ja ajatuksia toisten kanssa.
Tiedostaa ja hyväksyä erilaiset ajattelutavat ryhmän sisällä.
Rikkoa kommunikaation esteitä ja rohkaista kaikkia tuomaan esiin oma mielipiteensä.
Saada osallistujat huomaamaan, kuinka nopeasti joskus on tehtävä päätöksiä ja kuinka suurta vastustusta uudet ja erilaiset ajatukset usein herättävät.
Ryhmän koko
8-40
Kesto
n. 1 tunti
Valmistelut
Fläppitaulu ja tusseja tai piirtoheitin.
Luettelo, johon on kerätty erilaisia väitteitä.
Ennen harjoituksen aloittamista kirjoita väitteet valmiiksi fläppitaululle tai piirtoheitinkalvolle.
Ohjeet
Kehota osallistujia kuvittelemaan että huoneen toisessa päädyssä on plusmerkki ( ), toisessa miinusmerkki (-). Kerro että luet nyt eräitä väitteitä. Henkilöt jotka ovat eri mieltä menkööt miinuspäätyyn, samaa mieltä olevat puolestaan pluspäätyyn. Henkilöt, joilla ei ole mielipidettä voivat pysyä huoneen keskellä, mutta heillä ei ole puheoikeutta. Lue nyt ensimmäinen väite. Kun kaikki ovat valinneet paikkansa, pyydä huoneen päädyissä seisovia perustelemaan mielipiteensä. Heidän pitäisi yrittää perusteluillaan saada toiset vaihtamaan puolta. Anna perusteluja varten 5-8 minuuttia aikaa. Kun kaikki ovat esittäneet puheenvuoronsa, halukkailla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa huoneessa. Lue nyt toinen väite, jonka jälkeen kaikki taas hakevat paikkansa ja perustelevat mielipiteensä. Kun kaikki väitteet ovat luettu, siirtykää palautekeskusteluun.
Raportointi ja arviointi
Käsitelkää aluksi seuraavia kysymyksiä:
Millaisia tunteita harjoitus herätti?
Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?
Oliko vaikeaa olla huoneen keskellä, josta ei saanut puhua?
Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin?
Kummanlaiset argumentit tehosivat paremmin?
Ovatko harjoituksen tapahtumat verrattavissa tosielämän tilanteisiin?
Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä?
Oliko harjoituksesta hyötyä?
Vinkkejä
Väitteiden on tarkoituskin olla ristiriitaisia. Tästä on tärkeää keskustella raportointivaiheessa. Väitteiden moniselitteisyydestä huolimatta niissä on aina mukana myös ripaus totuutta. Selitä ryhmälle että kaikessa vuorovaikutuksessa eri ihmiset voivat ymmärtää asiat eri tavoin. On myös täysin normaalia että ihmiset ajattelevat eri tavoin ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita. Ei ole välttämättä oikeaa tai väärää mielipidettä ja siksi on tärkeää yrittää ymmärtää mielipiteiden syitä ja taustoja.
Esimerkkejä väitteistä:
"Muslimit eivät voi aidosti integroitua eurooppalaisiin yhteiskuntiin."
"Nationalismi merkitsee sotaa."
"Miehet ovat rasistisempia kuin naiset."
"On parempi olla musta kuin homo."
"Romanit ovat ainoa todella eurooppalainen kansa."
"Nuoret ovat rasismin eturintama."
"Pakolaiset vievät kotimme ja työpaikkamme."
"Rakkaus voi ratkaista kaikki ongelmat."
JNE
Abigale
Discussing about a sad love story: who’s the worst, who’s the best.
Resources needed:
Copies of the following story:
‘Abigale loves Tom who lives on the other side of the river. A flood has destroyed all bridges across the river, and has left only one boat afloat. Abigale asks Sinbad, the owner of the boat, to bring her to the other side. Sinbad agrees, but insists that Abigale has to sleep with him in return.
Abigale does not know what to do and runs to her mother and asks her what she should do. Her mother tells Abigale that she does not want to interfere with Abigale’s own business. In her desperation Abigale sleeps with Sinbad, who afterwards brings her across the river. Abigale runs to Tom to happily embrace him and tell him everything that has happened. Tom pushes her away bluntly and Abigale runs away. Not far from Tom’s house, Abigale meets John, Tom’s best friend. She tells everything that has happened to him as well. John hits Tom for what he has done to Abigale and walks away with her.’
Enough space for participants to work individually, in small groups and in plenary.
Group size:
At least 5, and at the most 30 (larger groups can be split and do the evaluation separately)
Time:
Total between 45 minutes to 1 h 15 minutes.
5 min introduction
10 min individual reading and rating
20-30 min small group work
(optional 20 min in larger group)
20 min evaluation in plenary
Step-by-step:
Introduce the exercise to the participants as being one about finding out about different values. Ask everybody to read the story by him/herself and to rank the each character (Abigale, Tom, Sinbad, Abigale’s mother, and John) according to their behaviour: Who acted worst? Who second worst? Etc.
After most of the people have done their ranking, ask them to get together in small groups ( 4-8), to discuss about how they perceive the behaviour of the characters. The task of the small groups is to come up with a common list - a list that everybody in the small group can agree on. Ask them to avoid using mathematical methods in order to establish the list, but rather to build that list on basis of a shared understanding of what is good and what is bad.
After small groups have come up with their lists, you can optionally repeat the phase by bringing two small groups together to form medium sized groups. Evaluate the exercise in plenary by first bringing together the results and by discussing the similarities and differences between them. Slowly move on to ask on which grounds people made their ranking. How could they decide what was good and what was bad behaviour?
Reflection and evaluation:
One focus of the evaluation is the relevance values have for us to determine what we think is good and what is bad. After having established that insight, the next step is to look at how easy or difficult it is to negotiate about values when having to establish a common list. You can ask people how they managed to come up with a common list - which arguments worked to convince them, and why, and where there was a border of being able to understand and/or follow the other. A possible follow-up is to then look at where we learned what is good and what is bad - and what that tells us about what we have in common and what makes us different.
This method alive:
Abigale has very often been used to prepare participants of an intercultural exchange for their experience. It is useful when introducing the otherwise abstract concept of values to people, since it very clearly puts participants in a situation where they have to apply values in order to make a ranking. A variation to the exercise is to play it as done here, and then to repeat it with a changed story, in which all the women become men, and vice-versa. Does the same ranking still apply? Why do things change?
More variations are po
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.