Älä varasta. 2 Moos. 20 :15.
Tarkatkaamme nyt mitä seitsemäs käsky sisältää, eli niitä varkaudella ymmärretään. Sillä ymmärretään jokaista keinoa, jonka avulla koetamme riistää lähimmäiseltämme hänen omaisuuttansa, tapahtukoon se sitten julkisesti, väkivaltaa tehden, tahi kavaluudella, rikoksen muodossa, tai lain ja oikeuden varjon alla.
Varkaus, varastaminen on niin törkeä ja inhottava teko, että useimmat ihmiset luulevat olevansa vapaat tästä synnistä. Jos saammekin arvokkaita maailman ihmisiä vakuutetuiksi siitä, että he ovat rikkoneet Jumalan muita käskyjä vastaan, niin asettaessamme seitsemännen käskyn heidän eteensä, nostavat he jo päänsä ja vakuuttavat, etteivät he ole siinä rikkoneet. Eivät he toki ole varastaneet, eivät ole kättänsä ojentaneet toisen omaisuutta ottaakseen. Mikä kova sana, kun kunniallisista ihmisistä tahdotaan tehdä varkaita.
Jos todella toisten lukkojen murtaminen ja rahan ja tavaran törkeä ryöstäminen vain olisi varkautta, niin varmaankin useimmat ihmiset olisivat tähän käskyyn nähden viattomat. Mutta kun tarkastamme tätä käskyä siinä valossa, jonka Kristus näille käskyille antaa, niin asia saa toisen valon. Mikä nöyryyttävä kokemus, jos Kristuksen antaman selityksen valossa huomaat olevasi varas. Aina, kun koetamme hyötyä lähimmäisen kustannuksella, tapahtukoon se ns. hyvän kaupan kautta, jolloin. myyjä pyytää ja saa liian suuren hinnan tavarastaan, tahi päivätyön ja paikan kavaltamisessa, niin Jumalan kasvojen edessä olemme varkaita. Luther sanoo: »Ei ainoakaan elinkeino ole niin yleinen kuin varkaus. Tämä pahe on niin yleinen ja niin laajalle levinnyt, että jos kaikki varkaat hirtettäisiin, maailma jäisi autioksi, eikä pyöveleitä eikä hirsipuita riittäisi.»
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor4-19.html
Tarkatkaamme nyt mitä seitsemäs käsky sisältää, eli niitä varkaudella ymmärretään. Sillä ymmärretään jokaista keinoa, jonka avulla koetamme riistää lähimmäiseltämme hänen omaisuuttansa, tapahtukoon se sitten julkisesti, väkivaltaa tehden, tahi kavaluudella, rikoksen muodossa, tai lain ja oikeuden varjon alla.
Varkaus, varastaminen on niin törkeä ja inhottava teko, että useimmat ihmiset luulevat olevansa vapaat tästä synnistä. Jos saammekin arvokkaita maailman ihmisiä vakuutetuiksi siitä, että he ovat rikkoneet Jumalan muita käskyjä vastaan, niin asettaessamme seitsemännen käskyn heidän eteensä, nostavat he jo päänsä ja vakuuttavat, etteivät he ole siinä rikkoneet. Eivät he toki ole varastaneet, eivät ole kättänsä ojentaneet toisen omaisuutta ottaakseen. Mikä kova sana, kun kunniallisista ihmisistä tahdotaan tehdä varkaita.
Jos todella toisten lukkojen murtaminen ja rahan ja tavaran törkeä ryöstäminen vain olisi varkautta, niin varmaankin useimmat ihmiset olisivat tähän käskyyn nähden viattomat. Mutta kun tarkastamme tätä käskyä siinä valossa, jonka Kristus näille käskyille antaa, niin asia saa toisen valon. Mikä nöyryyttävä kokemus, jos Kristuksen antaman selityksen valossa huomaat olevasi varas. Aina, kun koetamme hyötyä lähimmäisen kustannuksella, tapahtukoon se ns. hyvän kaupan kautta, jolloin. myyjä pyytää ja saa liian suuren hinnan tavarastaan, tahi päivätyön ja paikan kavaltamisessa, niin Jumalan kasvojen edessä olemme varkaita. Luther sanoo: »Ei ainoakaan elinkeino ole niin yleinen kuin varkaus. Tämä pahe on niin yleinen ja niin laajalle levinnyt, että jos kaikki varkaat hirtettäisiin, maailma jäisi autioksi, eikä pyöveleitä eikä hirsipuita riittäisi.»
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor4-19.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Emme nyt puhu sydämestä, eikä siitä, miten Jumala sinut varkaaksi katsoo, vaikka et pennilläkään ole lähimmäisesi omaisuutta vähentänyt, eikä siitä, että olet sitä himoinnut, vaikka pelosta ja varovaisuussyistä olet hillinnyt itsesi, vaan me puhumme varkaudesta teossa ja toimessa. Jokainen teko lähimmäisen omaisuuden vähentämiseksi on varkautta. Varkautta ei ole ainoastaan arkkujen ja taskujen tyhjentäminen, vaan kun torilla ja myymälässä tavarasta pyydetään liian korkea hinta, tahi kun siitä maksetaan liian vähän. Kun työpajassa tehdään huonoa, kelvotonta työtä, josta kuitenkin kannetaan täysi maksu. Kun palvelija tahi palvelijatar ei ole isännälleen uskollinen, vaan antaa isäntänsä omaisuuden turmeltua, eikä siis katso talon parasta. Kun ahdinkoon joutuneelta lähimmäiseltä hädän aikana kiskotaan liian suuri korko. Täten olet lähimmäiseltäsi riistänyt kymmeniä, ehkä satoja markkoja. Kuitenkin käyt vapaana, vaikka moni on ollut vankeudessa paljon vähemmästä syystä, vain sen takia että käytti toista varastamistapaa.
Mutta jokaisessa käskyssä on paitsi kieltoa myös käsky. Niinpä myös seitsemännessä käskyssä. Siinä ei meitä ainoastaan kielletä varastamasta, vaan käsketään auttamaan lähimmäistä, enentämään ja varjelemaan hänen tavaraansa ja elatustansa. Koska Herra Jumala yhtä vakavasti kehottaa meitä tekemään lähimmäiselle hyvää kuin hän kieltää meitä tekemästä pahaa niin tulee tämä käsky meitä vielä lähemmäksi ja tekee syntisiä niistäkin, jotka eivät tunne rikkoneensa tätä käskyä vastaan. Maailma ja järki sanovat: »Kun en mitään toiselta ota, niin saanenhan toki omallani vapaasti tehdä niitä tahdon.»
cccvvvcvcv
zxxzxzx
wurt