Vaalit on sitten käyty ja työväen puolueet ovat häviäjiä. Äänestäjät siis kannattavat koeajan pidentämistä neljästä kuukaudesta vuoteen? Kilpailukykyä tullaan lisäämään työehtoja heikentämällä, mikäli porvarihallitus saa kilpailukyky-vaatimuksensa työntekijöiden selkänahasta. Yritystukia ja maataloustukia pitää sekä leikata että uudistaa talouskasvua ja suomalaista yrittämistä tukeviksi.
Vuoden 2011 vaalien jälkeen luvattiin yhtä sun toista. Piti tehdä rakennemuutoksia. Mutta ei tehty. Sen sijaan leikattiin pieni- ja keskituloisilta. Lapsilisistä leikattiin ja välillisi veroja korotettiin. Työnantajien kela-maksut poistettiin ja yhteisöveroa alennettiin neljä % eli verokertyä väheni rikkaiden hyväksi 800 miljoonaa euroa. Menneellä vaalikaudella Suomi velkaantui nopeasti. Ulkomaanvelkaa on nyt jo 100 miljardia otettiin ulkomaan velkaa ja Suomen luottoluokituksesta putosi yksi A. Yritystukia ei leikattu ja maataloustukia maksettiin entiseen tahtiin yhä suuremmille maa- ja metsätalousyrittäjille.
Taloussanomat kirjoitti 2011 "Sinäkin tuet Nokiaa". Ja Nokiaa on tuettu ja tuetaan siitäkin huolimatta, että Nokia luopui kännykkäbisneksestään. Taloussanomien mukaan Nokia-pomo Jorma Ollila vaati marraskuussa 2011 valtion suorien yritystukien lakkauttamista. "Pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen, ex Nokia-pomo Ollila totesi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaarissa.
"Myös valtiosihteeri Raimo Sailas murisi yritystuista", kirjoitti Taloussanomat 2011. Sailas lisäsi yritystuet leikkauslistalleen Ita-Sanomien haastattelussa 2011. Sailas olisi tasapainottanut valtion alijäämäistä taloutta yritystukien leikkauksella. "Tuet vinouttavat talouselämää ja hidastavat kavua", totesi Sailas.
Rakenneuudistusten yhteydessä ja talouskasvusta puhuttaessa ei ole huomioitu yritystukia ja niiden hidastavan kasvua sekä vinouttavan taloutta. Pitäisikö alkaa huomioimaan?
Tekniikka & talous on laskenut, että valtio maksaa erilaisia yritystukia (2011) noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat teollisuuden ja elinkeinojen verotuet, jotka olivat 3,6 miljardia euroa. Jopa 300 organisaatiota jakaa yli tuhatta erimuotoista yritys- ja innovaatiotukea. Lisäksi tuet kasautuvat samoille, on yleistä että yksi hakija saa tukea jopa 4-5 taholta.
Maataloustuet ovat vastaavansuuruiset verotukineen, ja maataloustukia jaetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella.
Elinkeinoelämä itse ja Etla ovat esittäneet yritystukien leikkaamista, mutta ei ole leikattu.
Mitkä ovat valtion maksamat yritystuet ja maataloustuet tänä päivänä? Miten käy tukien keskustapuolueen (entinen maalaisliitto) muodostaessa vaalivoiton jälkeen uuden hallituksen?
Käydäänkö yritystuet läpi ja karsitaan tukiviidakkoa siten, etteivät tue vääristä kilpailua vaan eistävät työllisyyttä ja talouskasvua. Tarkistetaanko maataloustuet siten, että Suomen rikkaimmat miljonäärit eivät ole tuensaajia, vaan tuki suunnataan maatalousyrittäjille, jotka kehittävät vientituotteita (esim. suomalaista luomutuotantoa) ja tarvitsevat tukea elinkeinotoimintaansa.
Kun Suomessa tehdään hallitusohjelma, jossa sovitaan lisäveroista (haittaverot ym.) ja leikkauksista, niin ihan ensiksi on syytä leikata yritystuet ja maataloustuet - tarveharkintaisiksi ja talouskasvua ja työllisyyttä edistämään. Monimiljonäärit eivät veronmaksajien tukia tarvitse. Tuet eivät saa vääristää kilpailua ja estää uusien innovaatioiden kehitystä tai vientiä.
Suomen ulkomaan velka ei vähene, jos kuluneen vaalikauden meno jatkuu. Rakennemuutokset tulee kohdistaa niin teollisuusyrityksiin kuin myös maa- ja metsätalouteen, verotukiin ja suoriin miljarditukiaisiin verorahoista. Työntekijöiden työehtojen heikentäminen on huono rakennemuutos kun pätkätyöt ovat nopeasti lisääntyneet ja matalapalkka-alojen palkka ei riitä ilman tukia kohtuuelämiseen ja korkeisiin vuokriin. Kilpailukyky ja Suomen talous ei parane ulkomaista, n.s. harmaata työvoimaa palkkaamalla, jos suomalaiset koulutetut ammattityöntekijät joutuvat kortistoon. Suomalaisilla pitää olla rahaa ostaa suomalaisia tuotteita. Se lisää työllisyyttä.
Nuorten syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suuria rakenteellisia ongelmia, joiden ratkaisu on otettava hallitusohjelmaan. Itseyrittämistä ja pienyrityksiä ei saa byrokratialla ja suurilla veroilla rangaista. Nyt pienyrittäjät, esim. toiminimet, maksavat veroja jopa enemmän kuin palkansaajat. Verokohtelusta on tehtävä oikeudenmukaista veronmaksukyvyn mukaan. Pääomatuloista on verotettava progressiivisesti kuten palkka- ja eläketuloista. Jos keskustapuolueen Sipilästä tulee pääministeri, hän voi korjata puoluetoverinsa Esko Ahon tekemän, tuloerojen kasvun aiheuttaneen verotuksen epäoikeudenmukaisuuden. Ahon hallituksen aikana eriytettiin pääomatulot progressiivisesta verosta siten, että pääomatuloista ryhyttiin perimään matala tasavero.
Vuoden 2011 vaalien jälkeen luvattiin yhtä sun toista. Piti tehdä rakennemuutoksia. Mutta ei tehty. Sen sijaan leikattiin pieni- ja keskituloisilta. Lapsilisistä leikattiin ja välillisi veroja korotettiin. Työnantajien kela-maksut poistettiin ja yhteisöveroa alennettiin neljä % eli verokertyä väheni rikkaiden hyväksi 800 miljoonaa euroa. Menneellä vaalikaudella Suomi velkaantui nopeasti. Ulkomaanvelkaa on nyt jo 100 miljardia otettiin ulkomaan velkaa ja Suomen luottoluokituksesta putosi yksi A. Yritystukia ei leikattu ja maataloustukia maksettiin entiseen tahtiin yhä suuremmille maa- ja metsätalousyrittäjille.
Taloussanomat kirjoitti 2011 "Sinäkin tuet Nokiaa". Ja Nokiaa on tuettu ja tuetaan siitäkin huolimatta, että Nokia luopui kännykkäbisneksestään. Taloussanomien mukaan Nokia-pomo Jorma Ollila vaati marraskuussa 2011 valtion suorien yritystukien lakkauttamista. "Pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen, ex Nokia-pomo Ollila totesi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaarissa.
"Myös valtiosihteeri Raimo Sailas murisi yritystuista", kirjoitti Taloussanomat 2011. Sailas lisäsi yritystuet leikkauslistalleen Ita-Sanomien haastattelussa 2011. Sailas olisi tasapainottanut valtion alijäämäistä taloutta yritystukien leikkauksella. "Tuet vinouttavat talouselämää ja hidastavat kavua", totesi Sailas.
Rakenneuudistusten yhteydessä ja talouskasvusta puhuttaessa ei ole huomioitu yritystukia ja niiden hidastavan kasvua sekä vinouttavan taloutta. Pitäisikö alkaa huomioimaan?
Tekniikka & talous on laskenut, että valtio maksaa erilaisia yritystukia (2011) noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat teollisuuden ja elinkeinojen verotuet, jotka olivat 3,6 miljardia euroa. Jopa 300 organisaatiota jakaa yli tuhatta erimuotoista yritys- ja innovaatiotukea. Lisäksi tuet kasautuvat samoille, on yleistä että yksi hakija saa tukea jopa 4-5 taholta.
Maataloustuet ovat vastaavansuuruiset verotukineen, ja maataloustukia jaetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella.
Elinkeinoelämä itse ja Etla ovat esittäneet yritystukien leikkaamista, mutta ei ole leikattu.
Mitkä ovat valtion maksamat yritystuet ja maataloustuet tänä päivänä? Miten käy tukien keskustapuolueen (entinen maalaisliitto) muodostaessa vaalivoiton jälkeen uuden hallituksen?
Käydäänkö yritystuet läpi ja karsitaan tukiviidakkoa siten, etteivät tue vääristä kilpailua vaan eistävät työllisyyttä ja talouskasvua. Tarkistetaanko maataloustuet siten, että Suomen rikkaimmat miljonäärit eivät ole tuensaajia, vaan tuki suunnataan maatalousyrittäjille, jotka kehittävät vientituotteita (esim. suomalaista luomutuotantoa) ja tarvitsevat tukea elinkeinotoimintaansa.
Kun Suomessa tehdään hallitusohjelma, jossa sovitaan lisäveroista (haittaverot ym.) ja leikkauksista, niin ihan ensiksi on syytä leikata yritystuet ja maataloustuet - tarveharkintaisiksi ja talouskasvua ja työllisyyttä edistämään. Monimiljonäärit eivät veronmaksajien tukia tarvitse. Tuet eivät saa vääristää kilpailua ja estää uusien innovaatioiden kehitystä tai vientiä.
Suomen ulkomaan velka ei vähene, jos kuluneen vaalikauden meno jatkuu. Rakennemuutokset tulee kohdistaa niin teollisuusyrityksiin kuin myös maa- ja metsätalouteen, verotukiin ja suoriin miljarditukiaisiin verorahoista. Työntekijöiden työehtojen heikentäminen on huono rakennemuutos kun pätkätyöt ovat nopeasti lisääntyneet ja matalapalkka-alojen palkka ei riitä ilman tukia kohtuuelämiseen ja korkeisiin vuokriin. Kilpailukyky ja Suomen talous ei parane ulkomaista, n.s. harmaata työvoimaa palkkaamalla, jos suomalaiset koulutetut ammattityöntekijät joutuvat kortistoon. Suomalaisilla pitää olla rahaa ostaa suomalaisia tuotteita. Se lisää työllisyyttä.
Nuorten syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suuria rakenteellisia ongelmia, joiden ratkaisu on otettava hallitusohjelmaan. Itseyrittämistä ja pienyrityksiä ei saa byrokratialla ja suurilla veroilla rangaista. Nyt pienyrittäjät, esim. toiminimet, maksavat veroja jopa enemmän kuin palkansaajat. Verokohtelusta on tehtävä oikeudenmukaista veronmaksukyvyn mukaan. Pääomatuloista on verotettava progressiivisesti kuten palkka- ja eläketuloista. Jos keskustapuolueen Sipilästä tulee pääministeri, hän voi korjata puoluetoverinsa Esko Ahon tekemän, tuloerojen kasvun aiheuttaneen verotuksen epäoikeudenmukaisuuden. Ahon hallituksen aikana eriytettiin pääomatulot progressiivisesta verosta siten, että pääomatuloista ryhyttiin perimään matala tasavero.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.