Tänään oli Metrossa toimitajan kolumni. Pudottivat tällä kertaa postilukusta hänelle tarjouksen, (käsinkirjoitettu kirje, joka alkoi näin: Hei! Koska en tavoittanut teitä kotoa, ja asiani on tärkeä, päätin kirjoittaa...", kuoressa toimittajan sukunimi) maksuttomasta Raamattu-kurssista. Lupaavat vastauksia kysymyksiin: Miksi vanhenemme ja kuolemma? Mikä on elämän tarkoitus? Miten voi löytää tosi onnellisuuden?
"Aatteellisen mainonnan kiimakausi huipentui viikonloppuna, mutta on heitäkin joiden vaalityö ei pääty koskaan."
"Elina, tiedän että teet juuri niin kuin ajattelet olevan oikein, ja parhaaksi kaikille. En kuitenkaan halua sinun uskontoasi, kirjoittaa toimittaja Heidi Lämsä, ja jatkaa.
"Vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen asiantuntijan käsityksen mukaan laki ei anna tukea Jehovien viestien kieltämiseen. Kuluttajansuojalaissa kielletään hyvän tavan vastainen markkinointi, mutta laki ei koske aatteellista mainontaa." (Miksiköhän ei? Valheellisen markkinointiväittämän esittäminenkään ei ole kiellettyä kun mainostetaan uskontoa. Esim. ikuinen elämä Taivaassa palkintona uskosta tiettyyn jumalaan.)
"Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvoitettu osallistumaan oamntuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, mutta kurssikutsun lukeminen ei ole uskonnon harjoittamista. Koen sananvapauden kävelevän kotirauhani ylitse. Voisinhan lätkäistä oveeni tarran "Ei Jehoville", mutta en halua nähdä J-sanaa päivittäin ovessani."
Sitten toimittaja soitti Jehoville, puh.nro löytyi helposti nettisivuilta, henkilölle jonka tehtävä on koordinoida seurakuntia. Hän lupasi toimittajalle välittää tämän nimen ja osoitteen alueen seurakuntaan, jossa se merkitään "aluekortin" taakse ja osoitteesta tehdään "kieltopaikka".
Ei enää käyntejä, ei postia? "Ehdottomasti kunnioitamme pyyntöä", sanoo jehovien edustaja. Vastaavia pyyntöjä tulee kuulemma vain muutamia vuodessa, ei edes useita kymmeniä.
"Puhelun jälkeen olen helpottunut. Uskalsin toimia, poistaa häiritseviä asioita elämästäni tekemällä niille tse jotakin. Hei, hei Elina. Voi hyvin!", lopettaa kolumninsa toimittaja, Heidi Lämsä.
"Aatteellisen mainonnan kiimakausi huipentui viikonloppuna, mutta on heitäkin joiden vaalityö ei pääty koskaan."
"Elina, tiedän että teet juuri niin kuin ajattelet olevan oikein, ja parhaaksi kaikille. En kuitenkaan halua sinun uskontoasi, kirjoittaa toimittaja Heidi Lämsä, ja jatkaa.
"Vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen asiantuntijan käsityksen mukaan laki ei anna tukea Jehovien viestien kieltämiseen. Kuluttajansuojalaissa kielletään hyvän tavan vastainen markkinointi, mutta laki ei koske aatteellista mainontaa." (Miksiköhän ei? Valheellisen markkinointiväittämän esittäminenkään ei ole kiellettyä kun mainostetaan uskontoa. Esim. ikuinen elämä Taivaassa palkintona uskosta tiettyyn jumalaan.)
"Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvoitettu osallistumaan oamntuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, mutta kurssikutsun lukeminen ei ole uskonnon harjoittamista. Koen sananvapauden kävelevän kotirauhani ylitse. Voisinhan lätkäistä oveeni tarran "Ei Jehoville", mutta en halua nähdä J-sanaa päivittäin ovessani."
Sitten toimittaja soitti Jehoville, puh.nro löytyi helposti nettisivuilta, henkilölle jonka tehtävä on koordinoida seurakuntia. Hän lupasi toimittajalle välittää tämän nimen ja osoitteen alueen seurakuntaan, jossa se merkitään "aluekortin" taakse ja osoitteesta tehdään "kieltopaikka".
Ei enää käyntejä, ei postia? "Ehdottomasti kunnioitamme pyyntöä", sanoo jehovien edustaja. Vastaavia pyyntöjä tulee kuulemma vain muutamia vuodessa, ei edes useita kymmeniä.
"Puhelun jälkeen olen helpottunut. Uskalsin toimia, poistaa häiritseviä asioita elämästäni tekemällä niille tse jotakin. Hei, hei Elina. Voi hyvin!", lopettaa kolumninsa toimittaja, Heidi Lämsä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.