Nyt kun minua on tässä syksyn mittaan adventistien taholta haukuttu tyhmäksi ja kehotettu lukemaan sitä sun tätä Ellen Whiten kirjaa, niin lueskelinpa nyt sitten kuuliaisesti Ellenin kirjaa ”Aikakausien Toivo”, Kirjatoimi, Tampere, 1962. Kyseinen kirjahan kuuluu sarjaan Alfa ja Omega eli on sarjan 4. ja 5. osa. Englanniksi The Desire of Ages. Kirjan ensimmäisillä lehdillä lukee ”kirjoittanut Ellen G. White”. Kirja on yli 800 sivuinen, mutta lähdeluetteloa ei ole ollenkaan eli sehän tarkoittaa, että Ellen on kirjoittanut itse koko kirjan eikä ole lainannut muilta kirjoittajilta mitään, vai kuinka?
Väärin.
Tämä on juuri se Marian Davisin kokoama ja yhteenvetämä kirja, jossa on käytetty ainakin 23 eri lähdettä. Davis pyysi myös Prescottilta apua kirjaa kirjoittaessaan. Kirjaan on otettu materiaalia myös Joseph Holt Ingrahamin kirjasta The Prince of the House of David (suomeksi painettu Daavidin huoneen herra-nimellä), joka on uskonnollinen romaani eli kokonaan fiktiota. Mikä lienee sitten Ellenin osuus? Riviadventistit pitivät kirjaa aivan viime vuosiin asti 100% Ellenin kirjoittamana, ennen kuin plagiointitiedot levisivät.
Kirja on ylipäätäänkin kirjoitettu kuvailevasti, ikään kuin kirjoittaja muka pystyisi kuvailemaan maisemat, ihmiset, Jeesuksen, enkelit, tapahtumat ja ajatukset, niin kuin olisi itse ollut niitä katsomassa. Eihän White, Davis, Ingraham jne. tietenkään olleet niitä katselemassa. Kirja on siis mielikuvituksen tuotetta. Raamatun kertomuksia on ympäröity paljoilla sanoilla, joten ei mikään faktateos. Sitä paitsi osa kirjoituksista on tuttuun Ellenin tyyliin vastoin Raamattua.
No mitä löysinkään tästä kirjasta heti alkulehdiltä?
Ellen White kirjoittaa (s. 69-70): ”Kaikki tämä loukkasi Hänen veljiään. Koska he olivat Jeesusta vanhempia, olisi Hänen heidän mielestään pitänyt olla heidän käskyjensä alaisena. He syyttivät Häntä siitä, että Hän piti itseään heitä parempana ja nuhtelivat Häntä, koska Hän muka asetti itsensä heidän opettajiensa ja pappien ja kansan hallitusmiesten edelle. Usein he uhkailivat ja koettivat peloitella Häntä, mutta Hän ei siitä välittänyt, vaan piti yhä pyhiä kirjoituksia oppaanaan.”
Raamatun mukaan Joosefilla ja Marialla ei ollut lapsia ennen Jeesusta eivätkä he yhtyneet toisiinsa ennen kuin Maria oli synnyttänyt Jeesuksen. (Matt 1:18-25) Tämän jälkeen heille kyllä syntyi tyttäriä ja poikia. (Matt 13:54-56) Maria oli neitsyt Jeesuksen syntymään saakka eikä Joosefillakaan ollut Raamatun mukaan aikaisempia lapsia. Sitä paitsi Raamatussa ei puhuta velipuolista, vaan veljistä, joten sekä siskot että veljet olivat hänen kuopuksiaan.
Väärin.
Tämä on juuri se Marian Davisin kokoama ja yhteenvetämä kirja, jossa on käytetty ainakin 23 eri lähdettä. Davis pyysi myös Prescottilta apua kirjaa kirjoittaessaan. Kirjaan on otettu materiaalia myös Joseph Holt Ingrahamin kirjasta The Prince of the House of David (suomeksi painettu Daavidin huoneen herra-nimellä), joka on uskonnollinen romaani eli kokonaan fiktiota. Mikä lienee sitten Ellenin osuus? Riviadventistit pitivät kirjaa aivan viime vuosiin asti 100% Ellenin kirjoittamana, ennen kuin plagiointitiedot levisivät.
Kirja on ylipäätäänkin kirjoitettu kuvailevasti, ikään kuin kirjoittaja muka pystyisi kuvailemaan maisemat, ihmiset, Jeesuksen, enkelit, tapahtumat ja ajatukset, niin kuin olisi itse ollut niitä katsomassa. Eihän White, Davis, Ingraham jne. tietenkään olleet niitä katselemassa. Kirja on siis mielikuvituksen tuotetta. Raamatun kertomuksia on ympäröity paljoilla sanoilla, joten ei mikään faktateos. Sitä paitsi osa kirjoituksista on tuttuun Ellenin tyyliin vastoin Raamattua.
No mitä löysinkään tästä kirjasta heti alkulehdiltä?
Ellen White kirjoittaa (s. 69-70): ”Kaikki tämä loukkasi Hänen veljiään. Koska he olivat Jeesusta vanhempia, olisi Hänen heidän mielestään pitänyt olla heidän käskyjensä alaisena. He syyttivät Häntä siitä, että Hän piti itseään heitä parempana ja nuhtelivat Häntä, koska Hän muka asetti itsensä heidän opettajiensa ja pappien ja kansan hallitusmiesten edelle. Usein he uhkailivat ja koettivat peloitella Häntä, mutta Hän ei siitä välittänyt, vaan piti yhä pyhiä kirjoituksia oppaanaan.”
Raamatun mukaan Joosefilla ja Marialla ei ollut lapsia ennen Jeesusta eivätkä he yhtyneet toisiinsa ennen kuin Maria oli synnyttänyt Jeesuksen. (Matt 1:18-25) Tämän jälkeen heille kyllä syntyi tyttäriä ja poikia. (Matt 13:54-56) Maria oli neitsyt Jeesuksen syntymään saakka eikä Joosefillakaan ollut Raamatun mukaan aikaisempia lapsia. Sitä paitsi Raamatussa ei puhuta velipuolista, vaan veljistä, joten sekä siskot että veljet olivat hänen kuopuksiaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos, että olet tutustunut kirjaan "Aikakausien toivo". Itselläni on laitos vuodelta 1976, jossa ei myöskään ole lähdeviitteitä, vain sisällysluettelo, asiahakemisto ja Raamatunkohtien hakemisto. En osaa sanoa mitään englannin kielisestä laitoksesta, mutta minulla on myös dosentti Matti Lahden suunnittelema ja kuvittama teos Alfa&Omega vuodelta 1987. Se on myös uusi käännös, joka sisältää lähdeviitteitä viimeiseen kahteen osaan eli 7. ja 8. kirjaan, joka on kirja "Suuri taistelu" tässä sarjassa. Sen kirjan Ellen White toivoi jokaisen lukevan, sillä se paljastaa paholaisen metkut ja antaa tietoa lopun ajasta.
Väitteitäsi kirjan todellisesta kirjoittajasta en voi ottaa tällä tietoa vakavasti, koska tulossa on parempaa tietoa. Fanny Boltonin anteeksipyyntökirjeen olen nähnyt, joten siltä osin tieto saattaa olla ainakin hutera. Seurakuntamme suunnittelee kaikkien Ellen Whiten yksityis- yms. kirjeiden julkaisemista. Tulevassa teoksessa kerrotaan myös henkilöiden suhde adventtikirkkoon ja paljon muuta. Odotan, että nuo teokset ensin ilmestyvät, siiten vasta teen johtopäätökseni.
Mitä tulee Jeesuksen esikoisuuteen, pidän sitä varmana tietona. Raamattu on lähteenä tällöin. Se kertoo, että Maria oli neitsyt, "joka ei miehestä mitään tiennyt". (Luuk. 1:28-35) Myös Matteus kirjoittaa tästä asiasta, joskin suppeammin. (Matt. 1:18-21) Näin ollen Jeesus oli Marian esikoinen, mutta muissa lähteissä on kerrottu Joosefin olleen leski, jonka lapset olivat Jeesuksen veljet. Tohon aikaan ei eroteltu veljiä ja velipuolia, eikä myöskään isiä ja isäpuolia tai isoisiä. Kaikki kävivät isästä, joten tämän varaan on heikkoa mitään perustaa.
Minäkin sanon sisariani sisariksi, vaikka he ovat sisarpuolia. Ehkä siihen ovat syynä hyvät suhteet keskenämme. Myös heidän serkkunsa ovat minunkin serkkujani.
Miksi et ottanut koko 9. lukua "Elämän koulussa" kirjoituksesi perustaksi? Tuo luku kertoo kauniisti, olipa kirjoittaja kuka tahansa, Jeesuksen, Jumalan Pojan, vaikeista vuosista kasvaessaan Nasaretissa, josta sanottiin "voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Ota huomioon, Jeesus eli täydellisesti synnittömän elämän, että meillä olisi mahdollisuus pelastua. Jos hän olisi langennut missä tahansa pienessäkin synnissä, vaikkapa lapsuudessaan, olisiko hän voinut kysyä: "Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin?" Yksikin sellainen todistus olisi voinut saattaa hänet ikuisesti Saatanan haltuun. Hänen elämänsä oli takuu meille syntisille pelastuksesta. Se oli vaikea tie. Kirjailija kirjoittaa ennemmin: "Kun Hänelle (Jeesukselle) vähitellen alkoi selvitä kansan tila, Hän huomasi yhteiskunnan vaatimusten ja Jumalan vaatimusten olevan alituisessa ristiriidassa keskenään. Ihmiset hylkäsivät Jumalan sanan ja korostivat oppeja, joita olivat itse keksineet. He noudattivat perimätapoja, joilla ei ollut mitään arvoa. Heidän Jumalanpalveluksensa olivat pelkkää muotomenojen noudattamista, ja ne pyhät totuudet, joita sen oli määrä opettaa, olivat heiltä salatut. Hän näki, että he eivät löytäneet rauhaa tästä jumalanpalveluksesta, josta puuttui usko." Aikakausien Toivo, s. 67
Kumpaa arvelet Jeesuksen alkavan puolustaa Jumalan käskyjä vai ihmisoppeja, jos Hän joutui valitsemaan? Lainauksesi alkaa liian myöhään. Jätät pois kaiken sen, mikä selittäisi Jeesuksen käyttäytymistä. "Jo nuorena Hänen oli opittava vaikenemisen ja kärsivällisen kestämisen vaikea läksy." Emt. s. 68 "Aina ja kaikialla Hän osoitti hellää kiinnostusta ihmisiä kohtaan ja levitti ympärilleen valoisan hurskauden elvyttävää valoa. Tämä oli nuhde fariseuksille(ja myös veljille). Se osoitti, ettei uskonto ole itsekkyyttä, ja teidän sairaalloinen omien etujen palvominen oli kaukana tosijumalisuudesta.---Jeesus koetti lievittää kaikkea näkemäänsä kärsimystä." Emt. s. 69
Tottakai jokainen normaali syntinen ihminen nousee vastaan tällaisen luonteen omaavaa ihmistä. Jo hänen hyvyytensä oli ja on kivi kaikkien Hänet kohtaavien kengässä. Sen Jeesus sai elämänsä aikana taatusti tuntea. Minä uskon, että Joosefilla oli vanhempia poikia kuin Jeesus. Vanhemman oikeudella näiden oli helppoa yrittää saada Jeesus taipumaan tahtoonsa, ja jopa hakemaan häntä pois ihmisten keskeltä. (Matt. 12:46; mark. 3:31; Lk. 8:19) He eivät ymmärtäneet Jeesuksen tehtävää, ennenkuin ristin juurella. Sen jälkeen he toimivat alkuseurakunnassa sen kantavina voimina, joka on eri juttu.
Raamatussa mainitut Jeesuksen veljet ja sisaret voidaan kielellisistä syistä olettaa olevan myös Jeesuksen serkkuja. Kirkon perinteinen käsitys, että Maria pysyi neitsyenä koko elämänsä, tukee tätä vaihtoehtoa. Seemiläisissä kielissä (ja monissa muissakin) kutsutaan myös serkkuja veljiksi ja sisariksi, ja tämä on saattanut lyödä läpi myös UT:n kreikkaan.
Sellaisia väitteitä olen kyllä kuullut ennenkin, että Maria ja Josef olisivat saaneet lapsia Jeesuksen syntymisen jälkeen, mutta sen sijaan sitä väitettä en ollut ennen kuullutkaan, että jotkut väittäisivät Marialla olleen lapsia jo ennen Jeesusta. Kummallinen väite...
Kumpaanhan nyt pitäisikään uskoa: Raamattun sanaa vai sinun ja Ellen Whiten sanaa?
Katolilaisillahan on tämä sama oppi, että Jeesuksen sisaret ja veljet olivat vain Joosefin eikä ollenkaan Marian. Tällä vippaskonstilla he saavat pidettyä Marian ikuisena neitsyenä. He vetoavat siinä johonkin toistasataa vuotta Jeesuksen jälkeen kirjoitettuun uskonnolliseen kirjaan ”totuutena” yli Raamatun.
Missään Raamatussa ei kerrota, että Joosef olisi ollut ennen Mariaa naimisissa tai että hänellä olisi ollut poikia ja tyttäriä ennen Mariaa. Niinpä panenkin kaikki korttini Raamatun varaan ja uskon, että kaikki lapset olivat Marian ja Joosefin yhteisiä. Raamatun kanssa seison tai kaadun.
Sitä paitsi Ellenin näyt Jeesuksen ajoista olivat yhtä tyhjän kanssa, niitä ei pidä ottaa todesta. Ellenhän näki Herodeksestakin näkyjä, että Herodes nai veljensä vaimon, vangitutti Johannes Kastajan ja lopulta käski katkaista hänen päänsä, sitten Herodes tenttasi Jeesusta ja pilkkasi ja kidutti tätä miehineen ja vielä hän mestautti Jaakobin ja pidätti Pietarin ja kuoli mitä hirveimmän kuoleman (nämä voi tarkistaa Ellenin kirjasta Early Writings, osa Spiritual Gifts - ennen kuin taas nimeää minut valehtelijaksi).
Uudessa testamentissa puhutaan neljästä Herodeksesta: Herodes Suuri (37 eKr - 4 jKr) oli se, jolta tietäjät kyselivät Messiaasta (Matt. 2:2) ja joka surmautti alle 2-vuotiaat pojat (Matt. 2:16-17) ja joka kuoli kun Jeesus oli vanhempineen Egyptissä (Matt. 2:19). Herodes Antipas (4 eKr- 39 jKr) oli Herodes Suuren poika ja surmautti Johannes Kastajan ja nai Herodiaan (Matt. 14, Mark. 16), halusi tapattaa Jeesuksen (Luuk. 13:31) ja kiusasi Jeesusta sotilaineen (Luuk. 23:7-12). Herodes Agrippa I (41-44) oli Herodes Suuren pojan Aristobuloksen poika, joka mestautti Jaakobin, vangitutti Pietarin ja pilkkasi Jumalaa, jolloin enkeli löi häntä ja hän kuoli. Herodes Agrippa II (53-70) taas eli Paavalin aikana (Apt. 25:13, 26:32). (Uuras Saarnivaara, ”Voiko Raamattuun luottaa” s. 608-609)
Miksi kukaan uskoisi Ellenin näkyjä, etteivät Jeesuksen veljet ja sisaret olleet Joosefin ja Marian yhteisiä lapsia, koska Ellen ei nähnyt oikein näyissään neljää Herodestakaan, vaan piti heitä yhtenä ja samana. Johan Raamattu kertoo, että Joosef, Maria ja Jeesus palasivat takaisin omaan maahansa Egyptistä, kun Herodes oli kuollut. Ei sama Herodes voinut tehdä sen jälkeisi tekoja. Vai kummituksenako hän nai ja surmautteli ihmisiä? Ja kummitusko pilkkasi Pietaria ja kuoli – kuinkahan kummitus kuolee?
"Joosefillakaan ollut Raamatun mukaan aikaisempia lapsia"
Missä näin muka sanotaan?
veljistä ja sisarista kun puhut uskovista.Sama tässä.