Demareissa valtataistelu Rinne/Urpilainen

Jaakonsaari ja Filatov on juuri hengenheimolaistensa kanssa se porukka, joka demarien uskottavuuden on vienyt mm. työttömien ja vähävaraisten rangaistustoimilla ja pakkotyöajatuksillaan.

Kyllähän selvästi on ilmassa vastakohtaisasettelua Rinteen ja Urpilaisen välillä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valitiin Rinteen suosikki Lindtman, ja olisi kyllä valitu, vaikka Urpilainen olisi ollut vastaehdokkaana. Minusta Rinne osoitti huonoa poliittista tilannetajua vaatimalla Urpilaisen vetäytymistä, koska vaalien selvin numeroin hävinnyt Urpilainen olisi ollut hänelle suhteessa pienempi uhka kuin "marttyyri" Urpilainen.

En usko, että SDP on hallituspuolue, ennen kuin se on vaihtanut puheenjohtajansa. Antti Rinne ei yksinkertaisesti ole kovin rakentava, uskottava eikä esiintymiskykyinen poliitikko. Se, että hän halusi tehdä selvän linjaeron Kokoomukseen, oli periaatteessa ymmärrettävää, mutta hän teki sen kovin epätarkoituksenmukaisella tavalla, ja ampui siten omaan jalkaansa. Jos Juha Sipilä valitsisi Rinteen johtaman SDP:n hallituskumppanikseen, niin hän osoittaisi olevansa masokisti. En usko, että hän on sitä.

Sipilä voisi kuitenkin ottaa "heikon" sdp hallitukseen. Voisi pyöritellä omissa riidoissa olevia demareita siellä miten tahtoo.

Lipposen ajoista lähtien SDP:ssä on ollut havaittavissa kahtiajakautumista; oikeistosiipi, johon Lipponen ja hänen manttelinperijänsä Urpilainen kuuluvat sekä vasemmistosiipi, johon näyttäisivät kuuluvan mm. Tuomioja, Kumpula-Natri, Koskinen, Kiuru ja Guzenina.
Oikeistosiipi henkilöityy Urpilaiseen, jonka kannattajista ainoastaan Jaakonsaari erottuu erikseen mediassa, Heinäluomakin ehkä?
SDP on perinteinen vasemmistopuolue ja sellaisena se olisi syytä säilyttää demokratian takaamiseksi maassamme.
Rinne aloitti puolueen palauttamisen perinteiselle paikalleen, hänelle pitäisi nyt antaa aikaa siihen tehtävään. Alhainen vaalitulos ei ole Rinteen syytä, puolueen kannatus romahti jo Urpilaisen kaudella.