Ja tapahtu niihi aikoihi, että Keisari Aukustus määräs, että se pruukaa pitääv verot koko maalle. Soli ensimmäinev verollepano ja tapahtu siilo ku nääs Kyrenius oli Syyriam maaherra. Ni jokaise tartti ryysiä verovirastoon, kuki omaan kaupunkiinsa.
Ni Jooseppiki läksi Kalileasta Nasarettii, Juuttaa maa Taaveti kaupunkii, jonka nimi om Peetlehem ku se oli meinaa itte sitä Taaveti sukua. Verotettavaks sem morsmaikkansa Marian kans, joka vartos lasta. Ja just ku ne nääs kerkis siihe kohralle, eikös Maria alkanukki synnyttää. Ja poja pyäräyttiki, ensimmäisem mukulansa, kääri ser rätteihi ja tälläs semmosee seimee sen tähre kum majapaika huushollit olit oli joka lukaasi täys.
Ja siä seurulla oli paimenia niityllä vahtimassa väliä laumaansa. Ni heirä eressää seiso Herra enkeli ja heirä ympärillä paisto Herra Kirkas valkee ja ne pelästy. Mut enkeli sano, jotta Moro! Älkää peläästykö, mää sano teille oikee ilose asia ja se koskee kaikkia muitaki. Teille o just tänää syntyny Vapahtaja, Taavetin kaupunkissa, joka or Ristus - Herra. Ja semmosem merkim mää anna, että sei lapsel löyrätte ku se on kapaloitu ja makaa seimessä. Ja siinä samassa enkeli kans' oli kauhee määrä taivaallista sotaväkee, ja nää ylisti Jumalaa ja sano:
”Kunnia olkoo Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmiste keske, jolle hällä o hyvä tahto.”
Ja ku enkelit oli mennyp paimentel luota tiähensä, niin nää sano keskenää, et kaim mar meki lähretää kiiruukaupalla Peetlemii kattoo, mitä siä nyt on tapahtu ja mistä Herra anto tiaro. Ja hehäl läks oitis ja löysi Maria ja Joosepi ja niirel lapse, joka köllötti seimessä. Tän nähressää nää sano, että mitä ne nääs oli kuullu tästä mukulasta. Ja joka ainoo, kuka kuuli paimenie sanat, oli ihmeissää.
Mutta Maria laitto korvansa taa kaikki, mitä ne oli sanonut ja miätti sitä miäleesänsä. Ja paimenet palas takasi ja mennessää kiitti ja ylisti Jumalaa kaikesta siitä nääs, mimmottia ne oli kuullu ja nähny ja niinku niille oli meinaa ilmootettu.
Ni Jooseppiki läksi Kalileasta Nasarettii, Juuttaa maa Taaveti kaupunkii, jonka nimi om Peetlehem ku se oli meinaa itte sitä Taaveti sukua. Verotettavaks sem morsmaikkansa Marian kans, joka vartos lasta. Ja just ku ne nääs kerkis siihe kohralle, eikös Maria alkanukki synnyttää. Ja poja pyäräyttiki, ensimmäisem mukulansa, kääri ser rätteihi ja tälläs semmosee seimee sen tähre kum majapaika huushollit olit oli joka lukaasi täys.
Ja siä seurulla oli paimenia niityllä vahtimassa väliä laumaansa. Ni heirä eressää seiso Herra enkeli ja heirä ympärillä paisto Herra Kirkas valkee ja ne pelästy. Mut enkeli sano, jotta Moro! Älkää peläästykö, mää sano teille oikee ilose asia ja se koskee kaikkia muitaki. Teille o just tänää syntyny Vapahtaja, Taavetin kaupunkissa, joka or Ristus - Herra. Ja semmosem merkim mää anna, että sei lapsel löyrätte ku se on kapaloitu ja makaa seimessä. Ja siinä samassa enkeli kans' oli kauhee määrä taivaallista sotaväkee, ja nää ylisti Jumalaa ja sano:
”Kunnia olkoo Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmiste keske, jolle hällä o hyvä tahto.”
Ja ku enkelit oli mennyp paimentel luota tiähensä, niin nää sano keskenää, et kaim mar meki lähretää kiiruukaupalla Peetlemii kattoo, mitä siä nyt on tapahtu ja mistä Herra anto tiaro. Ja hehäl läks oitis ja löysi Maria ja Joosepi ja niirel lapse, joka köllötti seimessä. Tän nähressää nää sano, että mitä ne nääs oli kuullu tästä mukulasta. Ja joka ainoo, kuka kuuli paimenie sanat, oli ihmeissää.
Mutta Maria laitto korvansa taa kaikki, mitä ne oli sanonut ja miätti sitä miäleesänsä. Ja paimenet palas takasi ja mennessää kiitti ja ylisti Jumalaa kaikesta siitä nääs, mimmottia ne oli kuullu ja nähny ja niinku niille oli meinaa ilmootettu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uteliaana ja kiinnostuneena kysyn sinulta Suuren Valehtelijan Kaimalta missä päin Suomea olet äidinmaidossa äidinkielesi oppinut:)??
en minä noin halpaan mene. Mutta kyseinen evankeljumi on tampereen kieltä. Lisäksi ei ole edes minun kekismäni.
jassoo seleväksi tuli, nääs
Tässä vastaukseni, jonka annoin sille, jolta sain jouluevankeljumin tampereen kielellä.
Tämä pilkkaa varmaan tasapuolisesti kaikkia, joten...
Henkilöt:
piispa Jooseppi Roopeli (Herodes)
Aartsin Jani (Murjaanien kuningas)
Pete Kepara (Knihti, Herodeksen palvelija)
Rans Jooseppi Voss, Pullapoika (Mänkki, tähden pyörittäjä)
-Saako tulla laulamaan?
Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.
-Jooseppi hän se ajoi hevosillaan ja ratsuillaan.
Siihen asti kun hän tuli Artsin maalta.
Siihen asti kun hän tuli Helsingin tykö.
Piispa Joosef olen minä.
-Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki.
-Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan piispa Jooseppi, joka kannan minun piispallista mitraani minun edeltäjieni jälkeen. Hoo, miksi olet noin liperaali?
-Hoo, jos minä olen liperaali olen minä kaikilta tunnettu.
Hoo, jos minä olen liperaali olen minä hyviltä kaivattu.
Yksi herra ja pappi hollannin maasta.
-Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja pappi hollannin maasta, pitää sinun polvistuman minun eteheni ja rukoileman minua.
-Ei, vaan Pullapoika.
-Sinä taikka sun henkes!
Katsokaatte nyt tuota hollannin pappia
kuinka sen pitää rukoileman Jooseppia
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.
Nyt te ootte nähäneet tuon hollannin papin
kuinka sen piti rukoileman Jooseppia
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.
-Menkää Hervantaan, Jutin maan Tampereen kaupunkiin. Sieltä te löydätte vastasyntyneen poikalapsen kapaloituna makaavan seimessä, jota hoitsut vartioitsevat ynnä ilveksen ja tapparan kanssa.
Piltin synnytti Hervanta ja Hervanta,
josta iloitsee koko Helsinki.
Hän pantiin seimeen makaamaan ja makaamaan,
kuin hallitsee ilman lakkaamatt'.
Ilves se seisoi tapparineen ja tapparineen,
kussa piltti oli niin pienoinen.
On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on.
Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion.
Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi.
Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti,
vaan piltin hartioilla se Herruus lepäilevi.
Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi.
(Laulun aikana Pullapoika syö pullaa)
Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, itäiseltä maalta,
sanomaton kirkkaus se ulos loisti
ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty, ulos lähetetty
ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia,
ja mirhamia.
-Pete Kepara, mun palvelijani.
-Jaa, minun armollinen piispani.
-Oletko nähnyt niitä kolmea savon maan viisasta miestä?
-Jaa, minä olen nähnyt ne kolme savon maan viisasta miestä, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä savon maalle.
-Sepä minua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo kolme savon maan viisasta miestä tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen. Mene ja tankkaa musta mersuni, jolla minä olen sotinut Turkua ja Naantalia vastaan, sillä tahdon minä nyt sotia noita kolmea savon maan viisasta miestä vastaan. Mene myös Hervantaan, Jutin maan Tampereen kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset, kunnes olet löytänyt sen äsken syntyneen jääkiekon kuninkaan.
-Pappi olen minä hiippakunnassa ja urhoollinen pappi
ja vaikka olen varustettu joka tiess'
piispa saa vastata edestämme mitä olemme kukistaneet
siihen on meitä opetettu, että totella piispaa.
ja kuunnella pyhää lakia.
Tarja Halonen Suomen presidentti,
hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrängin
hän kääntää, kaataa kaikki vihollisen maat.
Siis kaikki kansamme riemuitkaa,
kun olette päässeet vaivoista.
No tain tähtein, no tain tähtein.
Siis taivahan ovet ne avattiin,
ja kunnian pressalle veisattiin.
-Nyt minä olen käynyt Hervannassa Jutin maan Tampereen kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset.
-Koska sinä olet ollut niin rohkea ja silitellyt minun piispallista mitraani, tahdon minä palkita sinut kullalla ja hopialla ja antaa sinulle yhen verisen todistuksen miekkani kärjestä. Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä minun matkani pitää. Risti sun rintaas, miekka mun tuppeen.
Synti suuri surkia kun särki taivahan,
niin täyti alas astua jo Herran Jumalan.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Jopa joutui jouluaamu kristikunnalle,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Enkelit ne pelaajille ilmoittivat juur'
ett' Jutin maalla syntynyt on jääkiekkoilija suur'.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Lätkän pelaajat ne ilomielin läksi kulkemaan
ja taivaan joukot helein kielin alkoi laulamaan:
"Vaanaltti kiitos Jumalan, kun teki meille tämän maan, josta ompi ilo saatu koko maailmalle."
Virret taivahan ne kajaa harpuin kymmentuhansin.
Jääkiekon kuningas on taivaan haltii kiitos Jumalan.
Hän on yksin vallan päällä maailman pivoissans' pitää.
Halleluja, Halleluja, Halleluja, Aamen.
-Emme ole millään viekkauella emmekä vääryyellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan ihan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä sääntökuntapappeja ja pyyämme lanttia.
-Ja pullaa minun mahaani. Turust minä olen ja ruokaa mää tahron.
-Suu kiinni ja pysy repliikeissä.
-Ah so.
Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne edestä. Teidän lahjainne pitäis' oleman julki Jumalan edessä. Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet. Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua.
Tosi hieno!
Tepsin kannattajalle on kyllä melkein ylipääsemättömän kova paikka se, että Ylhäisen Koitto meni syntymään Tampereella.
Olin revetä kun luin kunnianarvoisan Fransin repliikin: "Ah so" !!!
Siunattua joulua! ;-)