http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/htieto.html
Vaikka kirjesalaisuus on vanha juttu, niin henkilötietojen suoja on ehkä uusin perusoikeus. Aiemmin ei ollut mahdollista tallentaa niin valtavaa määrää sähköistä tietoa kuin nykyään.
Viime aikoina on myös noussut merkittäväksi oikeus olla paljastamatta vakaumustaan. Sitä voisi melkeinpä sanoa uskonnonvapauden uusimmaksi osaksi.
Vaikka kirjesalaisuus on vanha juttu, niin henkilötietojen suoja on ehkä uusin perusoikeus. Aiemmin ei ollut mahdollista tallentaa niin valtavaa määrää sähköistä tietoa kuin nykyään.
Viime aikoina on myös noussut merkittäväksi oikeus olla paljastamatta vakaumustaan. Sitä voisi melkeinpä sanoa uskonnonvapauden uusimmaksi osaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikissa maissa valtiovalta ei kirjaa ja rekisteröi ihmisten uskonnollisa tai muuta vakaumusta väestörekisteriin. Suomessakin siitä pitäisi päästä eroon.
Vapaa-ajattelijain Liitto ry on sitä esittänyt hallitusohjlematavoitteissaan.
Erityisen inhaa on vauvojen leimaaminen uskonnollisella leimalla - valtion rekisteriviranomaisen toimesta.
Tuossahan on taustalla varmaan se, että Natsi-Saksalle oli sopivasti tarjolla luettelo juutalaisista, kun muistaakseni Belgia ylläpiti sellaista rekisteriä. Muistaakseni tuolla ei enää vain olla pitämättä rekisteriä, vaan sellainen on ihan erikseen kielletty.
Suomen juutalaisisa seurakunnissa on muuten vähemmän jäseniä kuin vapaa-ajattelijayhdistyksissä. Ei taida liittyä Belgian kokemuksiin.
No ei Belgiaan tosiaan. Mutta uskonnonvapaudella voi olla merkityksensä. Kansalaisoikeudethan käsittääkseni annettiin heille 1918 erillislailla mooseksenuskoisista. Kun sitä ennen uskonnonvapaus oli vähän niin ja näin, se tuskin ainakaan houkutteli saapumaan Suomeen.
Yksityisyyden suojaa rikotaan armeijassa - ja kouluissakin.
Armeija:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/06/24/uskonnonvapaus-armeijassa-eteen-ja-taakse/
Kunnista: http://vanhat.vapaa-ajattelijat.fi/node/279
Hyvä todetä tässäkin yhteydessä, että oikeudessa annettavan todistajan ja tuomarin valan/vakuutuksen rinnakkaisuuden poistamisen perusteluissa todetaan seuraavaa:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).”