Tuossa tuli uutisissa ote Antti Rinteen puheesta puoluevaltuuston kokouksen jälkeen. Siinä hän väitti demarien olevan periaatteessa halukas osallistumaan hallitustyöhön mutta ei hallitukseen joka....ja sitten tuli pitkä syntilista. Eli demarit eivät halua osallistua tuottavuuden parantamiseen ja valtiontalouden tervehdyttämiseen ja ovat käytännössä jo asennoituneet oppositioon. Luonnollista jatkumoa SAK:n haluttomuudelle yhteiskuntasopimuksen tekemiselle. Demareista on hyvää vauhtia tulossa Suomen Syriza.
Demarit käpykaartiin
SuomenSyriza
250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On se kumma jos SAK:n pitäisi myöntyä sadan tunnin vuosittaiseen työajan pidennykseen, mutta vastineeksi se ei saisi mitään, eivätkä yrittäjät ym. ryhmät osallistu samalla tavalla selkänahan repimiseen. Hyvä etteivät suostuneet työehtojen heikennykseen, koska se 100 tuntia lisätyötä vuodessa olisi ollut palkatta, ja vain duunareille. Sama juttu SDP:n kanssa, turha mennä apupuolueeksi isännän määräyksiä toteuttamaan, Jutta Urpilaisen SDP kokoomuksen apupuolueena kertoi jo karua kieltään, siellä myytiin oikeudenmukaisuusarvot. Odottakaahan kun SDP oppositiossa odottelee seuraavan hallituskauden porvarien johdossa, niin kannatus tulee olemaan historiallisen suusta. Ainut ongelma on se että Suomesta hyvinvointivaltiona ei ole juuri jäljellä tämän oikeistopolitiikan jäljiltä, siksi SDP:kin vielä empii oppositioon jäämistä. Onko 4 vuoden jälkeen enää mitään, jota voi pelastaa? Suomalaiset ovat todellisuudessa tänään rikkaampia kuin koskaan, mutta veronmaksuhalut ovat menneet ja nyt tänne haikaillaan Viron matalaa tasaveromallia, joka käytännössä tuhoaa hyvinvointipalvelut ja hyvinvointivaltion. Omistajat varmasti haluavat säilyttää virkavallan omaisuudensuojan pitämiseksi, mutta juuri muuhun eivät viron mallin matalat tasaverot juuri riitäkään. Vakaus ja turvallisuus menee, mutta onhan omistajilla varaa maksaa suojasta, onhan sulla?
"Vastineeksi ei saisi mitään..." Tuo on sitä lyhytjänteistä ajattelua; kun on kyseessä tuottavuuden ja kilpailukyvyn nosto, on selvä että välittömät vaikutukset ovat työnantajien eduksi. Työntekijäjärjestöille koituisi etua pitemmällä tähtäyksellä kun työllisyys ja kilpailukyky paranee. Tai haittaa irtisanomisten muodossa.
Sama pätee vaikkapa tuohon koeaikaan. Jo työssä oleva voi kokea työtä vaihtaessaan koeajan kiusalliseksi. Mutta henkilö joka ei ole vielä päässyt kiinni työelämään on kiitollisen jos pääsee työhön vaikkapa vuoden-puolen koeajalla. Se voi tuoda pysyvän työsuhteen, antaa ainakin työkokemusta ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa jos työsuhde päättyy. Mutta ammattijärjestöt ajattelevat asiaa ahtaasti vain jo työssä olevien jäseniensä kannalta.