Ihminen voi tuoda profetian esille useassa hengellisessä tilassa. Kaikissa tapauksissa vaikutusmekanismi on kuitenkin samankaltainen: ihminen kokee välittävänsä sanomaa toisen persoonan puhetorvena. Vaikutus on sukua taiteelliselle luomisprosessille ja muistuttaa musiikillista improvisointia tai eläytyvää dramatisointia, jossa persoonallisuus antautuu profeetalliselle innoitukselle.
Pohdiskeluun ja analyyttiseen ajatteluun taipuvaiset ihmiset voivat saada profeetallisen ilmaisulahjan yhtä hyvin kuin impulsiivisemmat, taiteelliset ja temperamenttisetkin luonteet. Sellaisissa tapauksissa profetia saattaa muotoutua osa osalta sisimpään - kuin maalaus tai runo - ja kypsyä ajan myötä joko suusanallisesti tai jossakin muussa muodossa esitettäväksi.
Kaikissa tapauksissa profeetallinen innoitus voi virittyä kolmesta eri lähteestä:
1. Pyhästä Hengestä
2. ihmisen sielusta
3. valheellisesta demonihengestä.
1. Pyhän Hengen lähde
Eräs Uuden testamentin profeetta nimeltä Agabus lausui profetoidessaan: "Näin sanoo Pyhä Henki". (Ap. t. 21:11). Sanontaa ei kuitenkaan ole käsitettävä kaavamaiseksi malliksi, jolla jokainen profetia olisi aloitettava. Kuitenkin profetoivan on oltava tietoinen siitä, kenen asialla hän on. Jos ei ole sisäistä varmuutta ja tuntumaa siitä, että sanoma tulee Pyhän Hengen välityksellä Jumalan sydämeltä, ei tulisi profetoida lainkaan eli esittää sanomaa ensimmäisessä persoonassa. Asian voi esittää myös yksinkertaisesti omana vaikutelmanaan, madaltamalla kynnystä esimerkiksi näin: "Koen Herran tahtovan puhua..." jne.
Agabus oli aloittanut itse asiassa profetian jo aiemmin esittämällä tilanteessa lyhyen draaman: "...hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui...." Näin Agabuksen esittämässä profetiassa esiintyi kaksi erillistä osaa: draama ja suusanallinen selitys draamalle. Sanat "näin sanoo Pyhä Henki" olivat selitys draamalle, jonka tarkoitus oli esittää Paavalin vangiksi joutuminen, joka tapahtuikin myöhemmin, vaikkakin hieman eri tavoin kuin profetiassa esitettiin.
On merkille pantavaa, että Agabuksen profetiaa Paavalin sitomisesta ei todettu vääräksi profetiaksi, vaikka tämän sitojina toimivatkin sittemmin roomalaiset sotilaat eivätkä juutalaiset, kuten profetiassa ennustettiin. Sanoman edessä pysyvät edelleenkin sanat "näin sanoo Pyhä Henki". Hengen viesti oli nimittäin alkuperältään täydellinen, vaikka tulkitsijana toimiva profeetta toikin sanoman vajavaisesti esille. (Ap. t. 21:11,33).
Profetoimisemme on vajavaista (1. Kor 3:9), mikä tarkoittaa sitä, että meillä on vapaus ja velvoite arvioida profetioita ja kasvaa lahjan käytössä. Vajavaista ja heikkoakaan profetoimista ei tule sekoittaa väärään profetoimiseen. Innoitus voi olla hengellisesti täysin aito, vaikka sanoman sisällössä olisi vähemmänkin eväitä.
Merkittävä askel monien profetioiden parantamiseksi olisi katkaista sanoma heti pääasian tultua esille. Näin on hyvä toimia siitäkin huolimatta, vaikka voitelua tuntuisikin olevan vielä jäljellä. On nimittäin parempi jättää voitelun tuntu ilmapiiriin kuin vesittää sitä jatkamalla monisanaisesti profetoimistaan, jossa ei kuitenkaan ole enää mitään varsinaista asiaa. Sama pätee luonnollisesti myös saarnoihin ja kaikkiin puhe-esityksiin.
Oikeaan osuvia profetioita voi ilmetä myös sellaisilla henkilöillä, joiden elämä ei ole Jumalan tahdon mukaista. He saattavat olla lankeemuksen tilassa ja käyttää armolahjaa hetkellisessä innoituksessa jossakin henkivoimaisessa kokouksessa tai muussa tilanteessa.
Profetia voi siis olla oikea mutta profetoivan henkilön elämän hedelmä huono. Tällainen profeetta oli esimerkiksi Bileam (4. Moos. luvut 22-24). Heidän profeetallista palveluaan ei tule vastaanottaa eikä rohkaista, vaikka satunnainen profetia voitaisiinkin tunnistaa sisällöltään oikeaksi.
http://www.saunalahti.fi/vpekki/raamattu/prof1.htm
Pohdiskeluun ja analyyttiseen ajatteluun taipuvaiset ihmiset voivat saada profeetallisen ilmaisulahjan yhtä hyvin kuin impulsiivisemmat, taiteelliset ja temperamenttisetkin luonteet. Sellaisissa tapauksissa profetia saattaa muotoutua osa osalta sisimpään - kuin maalaus tai runo - ja kypsyä ajan myötä joko suusanallisesti tai jossakin muussa muodossa esitettäväksi.
Kaikissa tapauksissa profeetallinen innoitus voi virittyä kolmesta eri lähteestä:
1. Pyhästä Hengestä
2. ihmisen sielusta
3. valheellisesta demonihengestä.
1. Pyhän Hengen lähde
Eräs Uuden testamentin profeetta nimeltä Agabus lausui profetoidessaan: "Näin sanoo Pyhä Henki". (Ap. t. 21:11). Sanontaa ei kuitenkaan ole käsitettävä kaavamaiseksi malliksi, jolla jokainen profetia olisi aloitettava. Kuitenkin profetoivan on oltava tietoinen siitä, kenen asialla hän on. Jos ei ole sisäistä varmuutta ja tuntumaa siitä, että sanoma tulee Pyhän Hengen välityksellä Jumalan sydämeltä, ei tulisi profetoida lainkaan eli esittää sanomaa ensimmäisessä persoonassa. Asian voi esittää myös yksinkertaisesti omana vaikutelmanaan, madaltamalla kynnystä esimerkiksi näin: "Koen Herran tahtovan puhua..." jne.
Agabus oli aloittanut itse asiassa profetian jo aiemmin esittämällä tilanteessa lyhyen draaman: "...hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui...." Näin Agabuksen esittämässä profetiassa esiintyi kaksi erillistä osaa: draama ja suusanallinen selitys draamalle. Sanat "näin sanoo Pyhä Henki" olivat selitys draamalle, jonka tarkoitus oli esittää Paavalin vangiksi joutuminen, joka tapahtuikin myöhemmin, vaikkakin hieman eri tavoin kuin profetiassa esitettiin.
On merkille pantavaa, että Agabuksen profetiaa Paavalin sitomisesta ei todettu vääräksi profetiaksi, vaikka tämän sitojina toimivatkin sittemmin roomalaiset sotilaat eivätkä juutalaiset, kuten profetiassa ennustettiin. Sanoman edessä pysyvät edelleenkin sanat "näin sanoo Pyhä Henki". Hengen viesti oli nimittäin alkuperältään täydellinen, vaikka tulkitsijana toimiva profeetta toikin sanoman vajavaisesti esille. (Ap. t. 21:11,33).
Profetoimisemme on vajavaista (1. Kor 3:9), mikä tarkoittaa sitä, että meillä on vapaus ja velvoite arvioida profetioita ja kasvaa lahjan käytössä. Vajavaista ja heikkoakaan profetoimista ei tule sekoittaa väärään profetoimiseen. Innoitus voi olla hengellisesti täysin aito, vaikka sanoman sisällössä olisi vähemmänkin eväitä.
Merkittävä askel monien profetioiden parantamiseksi olisi katkaista sanoma heti pääasian tultua esille. Näin on hyvä toimia siitäkin huolimatta, vaikka voitelua tuntuisikin olevan vielä jäljellä. On nimittäin parempi jättää voitelun tuntu ilmapiiriin kuin vesittää sitä jatkamalla monisanaisesti profetoimistaan, jossa ei kuitenkaan ole enää mitään varsinaista asiaa. Sama pätee luonnollisesti myös saarnoihin ja kaikkiin puhe-esityksiin.
Oikeaan osuvia profetioita voi ilmetä myös sellaisilla henkilöillä, joiden elämä ei ole Jumalan tahdon mukaista. He saattavat olla lankeemuksen tilassa ja käyttää armolahjaa hetkellisessä innoituksessa jossakin henkivoimaisessa kokouksessa tai muussa tilanteessa.
Profetia voi siis olla oikea mutta profetoivan henkilön elämän hedelmä huono. Tällainen profeetta oli esimerkiksi Bileam (4. Moos. luvut 22-24). Heidän profeetallista palveluaan ei tule vastaanottaa eikä rohkaista, vaikka satunnainen profetia voitaisiinkin tunnistaa sisällöltään oikeaksi.
http://www.saunalahti.fi/vpekki/raamattu/prof1.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tutkikaamme, että mistä lähteestä juomme.
2346
234615789
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
62345
3568653