Millainen on ehtoolliskäsitys MAP-kirkossa? Onko se sakramentin asemassa? (käytättekö käsitettä "sakramentti"?)
Millaiset ovat ehtoollisen käytännön järjestelyt? Viiniä ei varmaankaan käytetä - mehuako siis?
Entä millaista ehtoollisleipää käytätte?
Onko MAP-kirkolla ns. ehtoollisyhteyttä minkään muun kirkon kanssa?
(Kunhan kyselen...Kivaa, jos joku viitsii vastata.)
Millaiset ovat ehtoollisen käytännön järjestelyt? Viiniä ei varmaankaan käytetä - mehuako siis?
Entä millaista ehtoollisleipää käytätte?
Onko MAP-kirkolla ns. ehtoollisyhteyttä minkään muun kirkon kanssa?
(Kunhan kyselen...Kivaa, jos joku viitsii vastata.)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moro Ronski, koitan vastata vaikka en ehkä paras siihen tarkoitukseen ole.
Sakramentti (joksi sitä kirkossa kutsutaan) tarjotaan joka sunnuntai Sakramenttikokouksessa. Tarjolla on vettä ja leipää (veden sijasta voidaan tarjota viiniä, mutta tällaista en ole koskaan nähnyt). Sekä vesi että leipä siunataan erikseen ja ne jaetaan kaikille (ensin leipä ja sitten vesi). Seurakuntalaisen kannalta sakramentin nauttiminen kuvastaa kasteen liiton uudistamista ja sitä, että uskoo Jeesukseen.
Jos on jotain vihanpitoa jonkun kanssa tai ei voi elää kirkon sääntöjen mukaan, pitäisi jättää sakramentti väliin. Jos on elänyt kirkon sääntöjen vastaisesti, niin voi ottaa sakramentin, jos tekee samalla parannuksen. Loppuviimein kaikki on oman harkinnan varassa.
Joku varmaan ihmettelee veden käyttämistä. Siitä Joseph Smith kysyi ja hänelle vastattiin, että voidaan käyttää vettä ellei ole itse viljeltyä puhdasta viiniä. Vesi tarjotaan pienistä paperi tai muovimukeista. Leipänä käytetään yleensä tavallista valkoista leipää, mutta muukin käy. Leipä murretaan palasiksi ennen siunaamista sakramettilaulun aikana. Sekä leipä että vesi jaetaan riveittäin erityisillä astioilla, joissa on kahva.
Kiitos Exmoro ja Tapani.
Huomioni kiinnitti tuo "Jos on jotain vihanpitoa jonkun kanssa tai ei voi elää kirkon sääntöjen mukaan, pitäisi jättää sakramentti väliin".
Käsi sydämelle: Kuka meistä on kelvollinen ehtoolliselle, jos rima asetetaan noin korkealle? En minä ainakaan. Olen perusluterilainen, joten tuollainen jyrkkyys on minulle vierasta. Eiväthän terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Muuten: eikö ole hassua, että tällainen aloittamani (mielestäni asiallinen) viestiketju jää täällä näin vähälle huomiolle, ja kaikenkarvaiset kinastelut keräävät kaiken mielenkiinnon?
(Vähän katkerana...)
se vastauksien vähyys johtuu siitä ettei täällä kohta uskalla vastata mihinkään, mitä pitää pyhänä, kun ei halua että oma usko poletaan toisten taholta maahan ihan vain huvikseen ja ilkeyttään.
USEIMISSA kysymyksissä täällä on koira haudattuna ja shakaalit ovat paikalla hyökätäkseen heti kun näkevät raadon.
"Jos on jotain vihanpitoa jonkun kanssa tai ei voi elää kirkon sääntöjen mukaan, pitäisi jättää sakramentti väliin".
Aamen tähän. No nyt kohta varmaan joku taas...
Ei minulla ainakaan ole kenenkään kanssa vihanpitoa. Jos joku valitsee pitävänsä vihaa minun kanssani se on sen ihmisen oma asia. Tulkoon sopimaan jos haluu. En toivo pahaa kenellekään enkä ainakaan tällä hetkellä halua iskeä kenenkään päätä tohjoksi. Asia voi tietenkin muuttua muutamassa sekunnissa. Sitten vaan kylmään suihkuun, niin eiköhän se siitä. Seuraavalla kerralla tietää olla varuillaan, mutta ei sekään aina auta, kolhuja tulee.