Olen 18-vuotias tyttö ja pitkään häilynyt sen välillä, uskonko vai en. Olen nimittäin toisinaan hyvin epävarma siitä, voinko sanoa uskovani kristinuskon Jumalaan kun en tahdo uskoa esim. helvettiin? Helvetti on oman käsitykseni mukaan liian julma paikka, kun ottaa huomioon sen, että Jumala rakastaa KAIKKIA ja antaa anteeksi jokaiselle.Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ihmisen tulisi pyrkiä olemaan hyvä ja nöyrä. Mutta minusta helvetti ja 'ikuinen tuli' tuntuvat liian ikäviltä paikoilta kenellekään ihmiselle.
Ja sanokaa mielipiteenne tästä: voiko sanoa olevansa hyvä kristitty, jos ei voi tai halua uskoa kaikkea, mitä Raamatussa sanotaan? Raamatussa on mielestäni paljon hyvää - mutta paljon myös sellaista, jota en yksinkertaisesti voi hyväksyä. Raamattuahan voi toki ymmärtää paremmin, kun ajattelee milloin se on kirjoitettu. Mutta olen kuullut yhden jos toisenkin uskovan ihmisen suusta, että huolimatta Raamatun iästä minun pitäisi pitää sitä elämänohjeena kyseenalaistamatta, jos haluan olla hyvä kristitty.
Olisin tosiaan kiitollinen asiallisista kommenteista.
Ja sanokaa mielipiteenne tästä: voiko sanoa olevansa hyvä kristitty, jos ei voi tai halua uskoa kaikkea, mitä Raamatussa sanotaan? Raamatussa on mielestäni paljon hyvää - mutta paljon myös sellaista, jota en yksinkertaisesti voi hyväksyä. Raamattuahan voi toki ymmärtää paremmin, kun ajattelee milloin se on kirjoitettu. Mutta olen kuullut yhden jos toisenkin uskovan ihmisen suusta, että huolimatta Raamatun iästä minun pitäisi pitää sitä elämänohjeena kyseenalaistamatta, jos haluan olla hyvä kristitty.
Olisin tosiaan kiitollinen asiallisista kommenteista.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos uskot sydämessäsi että Jumala on Jeesuksen kuolleista herättänyt ja suullasi tunnusstata Hänet Herraksesi sinä pelastus.
Jos uskot tuon niin miksi et usko myös kaikkea muuta. Jos muut ei pidä paikkaansa ei pidä tuo pelastuskaan.
Ja ne asiat ovat totta uskoit sinä niihin tai et, sinä eikä kukaan muukaan voi niitä saada katoamaan.
>>Helvetti on oman käsitykseni mukaan liian julma paikka
Näin minäkin sen ymmärrän. Vain taivaallinen rakkaus voi antaa ikuisen rauhan sielulle, enää ei tarvitse etsiä. Ja sitähän täällä maailmassa etsitään ja etsitään.
Ihmiset, jotka tätä rakkautta eivät ole vielä löytäneet, tyydyttävät tätä ikuisenrakkauden kaipuutaan milloin milläkin, alkoholilla, seksillä, huumeilla, ylensyönnillä jne... Ja tämän luulisi olevan jo helvettiä, kun mikään ei enää riitä eikä ilo tyydytyksestä ole pitkäaikainen.
Minun mielestäni riittää se, että kun tietää olevansa Jumalan rakkauden kohteena. Itse ei tarvitse yrittää mitään. Antaa vain virran viedä ja pyhän tuulen puhaltaa. Pääasia on että olet inhimillinen ja rehellinen Jumalasi edessä. Vain siten voit saada oikean elävän kontaktin Häneen.
Kiitos, avasit minulle uuden näkökulman. :) Ehkä kaikki tosiaan lähtee ihmisestä itsestään..
>>Itse ei tarvitse yrittää mitään. Antaa vain virran viedä ja pyhän tuulen puhaltaa. Pääasia on että olet inhimillinen ja rehellinen Jumalasi edessä. Vain siten voit saada oikean elävän kontaktin Häneen.
Omasta mielestäni kristitty on ihminen, joka uskoo, että Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iänkaikkisen elämän. Minun mielestäni se, joka uskoo, tai vähänkin sydämessään hapuilee, että tämä on totta, on kristitty.
Uskoo, että Jeesus on Kristus, Vapahtaja.
Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja, mutta siitä huolimatta siinä on jotenkin vaikuttanut Pyhä Henki, eli Jumala itse. Raamatussa on monenlaisia kuvauksia, vertauksia ja viitteitä juutalaiseen kulttuuriin ja tapoihin (kuten mielestäni luomiskertomus). Mutta kuitenkin Raamatussa tulee ilmi Jumalan tahto ja sana. Raamatussa puhutaan monista suurista, vaikeista ja pelottavistakin asioista. Esimerkiksi helvettiä ei mielestäni käy kieltäminen. Mutta millainen paikka se on, siitä tietää totuuden vain Jumala. Me voimme vain arvailla. Oman käsitykseni mukaan se on paikka jossa Jumala ei ole läsnä. Ja kun Jumala , joka on kaikki hyvä ja rakkaus, on poissa, niin millainen paikka se silloin on?
Jumala antaa anteeksi jokaiselle, joka pyytää häneltä sydämensä pohjasta anteeksi. Näin minä uskon.
Mutta Jumala on kuitenkin suuressa viisaudessaan antanut ihmiselle vapauden , valinnanvapauden: ei voida suoraan todistaa Jumalaa puoleen ja toiseen (tieteellisesti), ja jokainen itse uskoo tai ei usko. Silti hän jotenkin vaikuttaa aina, kun ihminen uskoo. Jumala on olemassa , mutta hän ei pakota ketään uskomaan ja turvautumaan häneen. Siinä on todellinen ihmisen puntari. Elämä.
On tietenkin totta, että Jumala on antanut ihmisille vapauden uskoa tai olla uskomatta!
mutta, jos uskot sinun on noudatettava Jumalan neuvoja, ohjeita ja lakia. Ei ole sama kuinka elämäsi elät! Etkä voi valita pyhästä kirjasta, sitä mikä sinua miellyttää ja jättää pois sitä mikä ei!
(Olisihan se mukavaa, jos Suomen lakiakin voisin noudattaa vain silloin, kun se sattuu olemaan minulle mieluinen!)
Kristitty mielellään nojaa, Jeesuksen kuolemaan ja synnin päästöön, mutta raamattu, jopa itse kumoaa tämän synninpäästön sanomalla ettei poika voi kantaa isänsä synnintaakkaa! eikä poikaa tule rankaista isänsä synnistä!
Muslimi uskoo, että jokainen vastaa omista tekemisistään, ja Koraani sisältääkin selkästi lain jota muslimi noudattaa. Laki ja ohjeet ovat yksiselitteisiä, eikä tulkinnoille jää varaa!
Sanoisin sinulle että Koraani ei todellakaan ole yksiselitteinen. Siitähän ne sodat ovat islamilaisissa maissa lähteneetkin kun yhden arabialaisen sanan voi tulkita kymmenellä eri tavalla. Tämä on fakta.
Mielestäni myöskään Raamattu ei ole yksiselitteinen. Siellähän on niin paljon sekaisin kaikkea, että samaan aikaan saat tehdä jotakin ja samaan aikaan sinua kielletään tekemästä sitä. Esim. "Noitanaisen älä anna elää" vrt. "Älä tapa".
että vaikutat mukavan avarakatseiselta toisin kuin monet muut uskovat tällä palstalla. Esimerkiksi juuri tämä valinnanvapaus ja se, että myönnät Raamatun olevan ihmisten kirjoittama (usko pois, monet kiihkouskovat kieltävät tämän). Ihmisellä on tosiaan valinnanvapaus, hän joko uskoo tai ei. Joidenkin mielestä kiellän itse Jumalan, kun sanon ettei hän ole kaikille olemassa. Mutta eihän Jumala ole olemassa ihmiselle, joka ei usko häneen!
Itse uskon joka tapauksessa Jumalaan. Mietin vain sitä, onko hän kristittyjen Jumala kun minulla ei ole aivan samaa käsitystä Jumalasta kuin useimmilla. Mutta kiitos kuitenkin kommentistasi.
Kehotan olemaan hyvä ihminen. Elä hyvä ja täysipainoinen (siis vaihteleva ja haasteellinen) elämä. Siten kunnioitat ainoaa jumalaa joka on tässä ja nyt, elämä.
Uskonto on turvapaikka, mutta mitä syvemmälle siihen kietoutuu, sitä kauemmas todellisuus karkaa. Uskalla epäillä. Niin minäkin olen tehnyt.
Kunnioitan kaikkien uskontojen hyviä puolia mutta tiedän oman ihmisarvoni: en kumarra dogmeja tai toisten ihmisten minulle opettamaa jumalaa.
Jumala: tämä hetki, sinä, tietoisuus.
Anteeksi, mutta se ei riitä että on hyvä ihminen.
Ei riitä, että olet luonteeltasi empaattinen ja et halua koskaan vahingoittaa ketään tahalleen. Sinun tulee uskoa jumalaan tai palat helvetissä!
Jep. jumala ei anna minkäälaista armoa sille, joka ei usko häneen. Olkoon ihminen miten hyvä tahansa. Usko tai pala. Ei ole vaihtoehtoja.
Sinun siis tulee uskoa johonkin sellaiseen mistä et ole varma onko se 100% faktaa. jumala katsos kun ei halua tulla maanpäälle todistamaan olemassaoloaan, koska on laiska.
Usko tai pala!
Joko uskot tai ...
Et taida olla ihan tosissasi?
Jos uskoo Jumalaan, se tarkoittaa silloin sitä että elää kunnioittaen Jumalaa. Joten usko muuttuu teoiksi, ei sitä tarvitse sen enempiä pinnistellä aivosopukoissansa. Jos on hyvä ihminen ja empaattinen, rakastaa lähimmäistään puhtaasta sydämestä. Rakkaus ja epäitsekkyys muita ihmisiä kohtaan on uskoa Jumalaa kohtaan. Sillä Jumala on rakkaus. Niinhän se Jeesuskin taisi opettaa, eks jeh?
Olet ilmeisesti saanut perinteiseen kristin uskoon johdattelevan kasvatuksen?
Kerron oman tarinani Jumalasta.
Kun olin 8v. luin raamattuun perustuvaa kirjasarjaa nimeltään ikuisia kertomuksia. Siellä oli tarina pojista, jotka kuolivat Jumalan lähetettyä karhun heidän kimppuunsa. Ansaitaakseen kuolemansa pojat olivat herjanneet vanhurskasta miestä.
Pieni poika kun olin, en voinut hyväksyä sellaista Jumalaa. Pienet lapset tietävät sydämestään totuuden paremmin kuin monet aikuiset ja tekevät valinnan oikean ja väärän tiedon välillä. Tuosta hetkestä eteenpäin olen inhonnut raamatun tekstejä ja pitänyt niitä kömpelöinä ja useimmiten harhaan johtavina. Olen aina tiennyt, että kyllä se totuus sielläkin lymyää, mutta sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti tiedä Jumalasta mitään, ovat sotkeneet sanomat liian syvälle. On paljon muitakin (ja uudempia) kirjoja, joissa totuus kerrotaan, ja vieläpä paremmin.
"Jos Jeesus tulisi takaisin ja näkisi mitä hänen nimissään tehdään, hän ei ikinä lakkaisi oksentamasta" -Woody Allen
Itse löysin Jumalan aivan muuta kautta. Erilaisten henkisten harjoituksien kautta, jotka enemmän liityivät ihmisten parantamiseen. Olin rakkauden mielentilassa silloin n. 3 päivää. Silloin tiesin kohdanneeni jotain laajempaa. Ja tämä laajempi on erottamattomasti yhteydessä meihin, sinuun. Tuo Jumaluus on kaikki. Se ei arvota mitään. Se ei tuomitse. Se on rakkaus.
Mutta mikä on kaikkein tärkein asia, mitä monet kristityt eivät tajua (koska eivät ole kokeneet Jumalaa). Sinä olet osa Jumalaa. Sinä olet yhteydessä kaikkeen. Me olemme kaikki yhtä Universumin kanssa.
Minusta sinulla on ainakin seuraavat vaihtoehdot:
-valitse raamatun uskonto ja Jumala sellaisena. Koe pientä (tai suurta) ahdistusta asioista, jotka sinun sydämesi tietää vääriksi.
- Hylkää muodollinen oppi. Kestä mahdollisten fundamentalistien painostus.Lähde seuraamaan sydämen tietä. Opiskele sitä mitä sydämesi ehdottaa. jos löydät vanhaa/uutta viisautta, joka täyttää sinut rakkaudella, olet oikealla tiellä. Voit tehdä paljon hyvää maailmassa.
ps. Jos haluat vilkaista, niin Neal Donald Walschin keskusteluja Jumalan kanssa -kirja on aivan loistavan hykerryttävää ja valoisaa luettavaa. Tuossa kirjassa Neal käy dialogia Jumalan kanssa. Neal on itse kasvatettu tiukan kristilliseksi ja Jumala pyörittää häntä 10-0. Erittäin valaiseva.