Oletteko luopuneet synnistä kokonaan, kun tulitte uskoon? Välillä kuulee sanottavan, että kun tulet uskoon ja otat Jeesuksen sydämeesi, et enää tee syntiä. Puhutaan syntielämästä luopumisesta.
Minä en ole siinä onnistunut. Ehkä en ole riittävän hyvä uskova? Olen valehdellut. Pieniä, melko harmittomia valheita, mutta kuitenkin. Olen myös kerännyt omaisuutta. Ostimme juuri uuden (mutta käytetyn) auton. Joku toinen olisi voinut tarvita sitäkin rahaa tärkeämpiin asioihin. Varmasti olen monta muutakin syntistä asiaa tehnyt.
Pointtini on kuitenkin se, etten oikein usko siihen, että kukaan pystyy täysin synnistä luopumaan, vaikka olisi kuinka harras uskova. Siksi karasastan synnistä luopumisesta puhumista. Varmasti jokainen pyrkii kohti hyvää, mutta synnittömäksi julistamista ei mielestäni voi tehdä kukaan.
En myöskään pidä siitä, kun kirkossa pappi julistaa synnit anteeksi. En usko, että papin kautta saatu synnintunnustus on jollain tavalla parempi kuin se, että itse tunnustan syntini, kadun ja pyydän rukouksessa niitä anteeksi Jumalalta.
Synneistä koitan kääntyä pois ja elää mahdollisimman hyvin. Teen kuitenkin virheitä ja sitten opin niistä.
Puhtautta, viattomuutta, synnittömyyttä ja muuta sellaista ihailevat saattavat mennä niin pitkälle, että uskova ihminen ei saisi heidän mielestään lainkaan erehtyä. Se on liikaa vaadittu. Jeesus rakastaa meitä. Muistakaa se!
Minä en ole siinä onnistunut. Ehkä en ole riittävän hyvä uskova? Olen valehdellut. Pieniä, melko harmittomia valheita, mutta kuitenkin. Olen myös kerännyt omaisuutta. Ostimme juuri uuden (mutta käytetyn) auton. Joku toinen olisi voinut tarvita sitäkin rahaa tärkeämpiin asioihin. Varmasti olen monta muutakin syntistä asiaa tehnyt.
Pointtini on kuitenkin se, etten oikein usko siihen, että kukaan pystyy täysin synnistä luopumaan, vaikka olisi kuinka harras uskova. Siksi karasastan synnistä luopumisesta puhumista. Varmasti jokainen pyrkii kohti hyvää, mutta synnittömäksi julistamista ei mielestäni voi tehdä kukaan.
En myöskään pidä siitä, kun kirkossa pappi julistaa synnit anteeksi. En usko, että papin kautta saatu synnintunnustus on jollain tavalla parempi kuin se, että itse tunnustan syntini, kadun ja pyydän rukouksessa niitä anteeksi Jumalalta.
Synneistä koitan kääntyä pois ja elää mahdollisimman hyvin. Teen kuitenkin virheitä ja sitten opin niistä.
Puhtautta, viattomuutta, synnittömyyttä ja muuta sellaista ihailevat saattavat mennä niin pitkälle, että uskova ihminen ei saisi heidän mielestään lainkaan erehtyä. Se on liikaa vaadittu. Jeesus rakastaa meitä. Muistakaa se!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllähän raamatussa Jeesus sanoo että kun uskova lankeaa niin riittää "jalkojen pesu". Parannus entisestä elämästä on aikalailla sellainen mielenmuutos ja ihminen alkaa tekemään vähän kun huomaamatta asioita oikein ilman että tsrvii miettiä sen enempää. Se ei mielestäni mene ainakaan niin että päätämpäs luopua nyt jostain tms vaan se mielenmuutos saa aikaan sitä hyvää pienissäkin asioissa. Yksikään uskovainen ei elä uskoontulon jälkeen virheettömästi. Se joka niin väittää valehtelee. Koska meissä vaikuttaa liha koko elämän. Se on jatkuvaa taistelua syntiä vastaan. Eri ihmisillä on erilaisia vaikeita asioita. Suunta kuitenkin muuttuu uskoontulon jälkeen emmekä halua syntiä tehdä niinkuin ennen kun emme välittäneet mitä teemme. Uskosta osatonhan ei välitä kun turkki tahriintuu liasta eli synnistä vaan jatkaa samaa tahtia vailla synnintuntoa. Uskovainen kun kaatuu ja myöntää vajavaisuutensa hän haluaa heti pyytää anteeksi eikä olla siinä synnissä koska se ei ole luonnollinen olotila uskovaiselle. Siinä on se suurin ero. Uskossa voi kuitenkin kasvaa rukoillen koko ajan enemmän Jeesuksen kaltaseksi. Tähän siis pyrimme! Täytyy muistaa että syntiä on pienetkin väärät ajatukset tms joten ihminen ei voi olla täysin synnitön jatkossakaan mutta ero tosiaan on siinä että nekin synnit Jeesus on jo sovittanut.
Meinaatko tosiaan että uskovainen ei saisi hankkia mitään? Tossa ollaan todella väärillä poluilla. Kyllä me joudutaan täällä elämään ja hankkimaan asioita läpi elämän. Auton, asunnon, yms..jos lähdet sille linjalle että uskovaisen kuuluisi olla ilman vaatteita metsässä vailla omaisuutta niin unohda koko homma:) se on sitten eri asia jos palvoo rahaa. Kyllä lapset haluu leluja ja vaatteita ja tarvitaan kulkuneuvoja. Harrastukset ovat hyvä juttu ja jos sua vaikka kiinnostaa moottoripyörät ja semmosen pystyt hankkimaan niin hanki ihmeessä, se ei sulta uskoa vie pois:)
Meilläkin on uskovainen perhe ja perheyritys jolla työllistämme ihmisiä. Uskossa Jeesukseen ollaan vahvasti. Veroja maksetaan paljon ja siitö saa osansa myös vähävaraiset täällä suomessa. Mutta joo todella emme ole rikkaita, pärjäämme ja työllistämme itsemme ja muutaman muun. Jeesus ei halua että meillä olisi huono elämä vaan että meillä olisi ruokaa ja asiat hyvin. Abraham oli varakas mies ja Jumalan mies.
Nim. Ajatuksiavie väittää, etteivät uskonnottomat tuntisi katumusta. Voin kertoa, että väärässä olet. Teini-iässä tuli oltua itsekäs ja luultua itsestään liikoja. Sitä kaduin sitten ja nyt osaan jo asettaa toiset itseni edelle ja luopua omastani tarpeen mukaan toisten hyväksi.
Ehkä ainoa ero uskovan ja minun välilläni on se, että minä kannan teoistani täysin itse vastuuni, mutta uskova väittää olevansa jollakin mystisellä matkalla kohti Jeesusta. Siksi hän saakin "syntinsä" anteeksi. Itsensä korottanut uskova ei huomaa, että hänen vierellään suurin osa suomalaisista elää hyvää, vaatimatonta ja tervettä elämää ilman uskoa.
Joo sori en sitä tarkottanut etteikö ei uskovilla olisi tietoisuutta hyvästä ja pahasta sehän on jokaisella. Mutta se on eri juttu kun Jeesus muuttaa sun mielen. Silloin ei tarvitse miettiä sitä vaan se tulee erilailla itestään..vaikea selittää. Hyviä ihmisiä on paljon mutta se hyvyys ilman Jeesusta ei taivaanporteilla merkitse koska jokaisella on perisynti taakkana. Jokainen on syntinen ja tarvitsee Jeesuksen armon. Pelastus täytyy ottaa vastaan omaan elämään..
Jeesukselle kelpaa rikkaat ja köyhät ja puliukot ja kaikki. Rikas vaan ei usein käänny Jeesuksen puoleen koska hän kokee että hän ei Jumalaa tarvitse elämäänsä. Siksi rikkaan on "vaikea" päästä taivaaseen. Mutta yhtä arvokkaita olemme kaikki Herralle!
Monet tulee Jeesuksen luokse niin vaikeista elämäntilanteista että moni ei sitä ymmärräkkään. Tärkeintä on että tulee se suunnanmuutos Jeesuksessa. Parannus!
Eiköhän lähes kaikki uudestisyntyneet ole langenneet kerran jos toisenkin matkalla kohti Vanhurskautta.
Kun on langennut, niin pitää nousta ylös, tunnustaa rehellisesti syntinsä, katua niitä ja yrittää tehdä parannus niistä.
Helluntalaisuudessa ei ole Apostolista sukkessiota, joten itse suhtaudun aika skeptisesti helluntalaispastorin valtuuksiin antaa synnit anteeksi.
(Apostolisilla Kikoilla on toisin, sillä niiden valtuudet perustuu Evankeliumissa olleeseen lupaukseen)
On kuitenkin eri asia tunnustaa toiselle ihmiselle pahat tekonsa kuin pelkästään Yläkerralle toisten tietämättä. Toiselle tunnustaminen vaatii nöyryyttä ja oikeaa nöyrtymistä. Suosittelen siksi käyttämään edelleenkin helluntalaispapin apua vaikka hänellä ei olisikaan valtuuksia antaa niitä anteeksi...
Moni uudestisyntynyt jää lapsen tasolle Uskossa kasvun suhteen.
Uudestisyntymä ei tarkoita valmiiksi tulemista, vaan matkan alkamista.
Moni ihminen, joka on ottanut Jeesuksen Sydämeensä saa valehdeltua itsellensä vaikka minkälaisia asioita ettei oikeasti tarvitse kantaa omia ristejänsä.
Ei fariseukset olleet pahoja ihmisiä ja he kaikki varmaan pitivät itseään hurskaina ja uskoivat pelastuvansa. He uskoivat, mutta joustivat sieltä ja joustivat täältä (varmaan valehdellen itselleen ihan samalla tavalla kuin tänäkin päivänä ihmiset valehtelevat kun haluavat sallia itselleen jotain, mikä on ristiriidassa Uskon kanssa).
Joko Raamattu on totta tai sitten se ei ole...mitään välimuotoa ei ole.
Joko seuraat Jeesusta ja hinnasta välittämättä tai jäät kotiin kylvämään peltoasi.
Ensimmäinen joka kirjoittaa uskoo näin ----> Pointtini on kuitenkin se, etten oikein usko siihen, että kukaan pystyy täysin synnistä luopumaan, vaikka olisi kuinka harras uskova. Siksi karasastan synnistä luopumisesta puhumista. Varmasti jokainen pyrkii kohti hyvää, mutta synnittömäksi julistamista ei mielestäni voi tehdä kukaan.
Toinen Usko näin ----> Yksikään uskovainen ei elä uskoontulon jälkeen virheettömästi. Se joka niin väittää valehtelee. Koska meissä vaikuttaa liha koko elämän.
Joopa joo . Elikä nämät kirjoittajat uskoo tällä tavalla. JA Jokainen saa myöskin tuomion sen muka miten uskoo.
JEESUS Uskoi olevansa maailman Vapahtaja joka oli tullut ottamaan meiltä synnin .
http://alfatv.fi/tenhusen-vieraana-tutkimusjohtaja-juha-ahvio-―-to-8-1-klo-20-00/
Minä olen täysin synnitön.
Et ole koska nytkin valehtelit!