Mietin vain sitä, että kun Jumala tuntee jokaisen luomansa ihmisen niin hyvin, jo kauan ennen kuin ihminen on edes syntynyt.
Ja syntymän jälkeen Jumala tuntee meistä jokaisen niin tarkoin, ettei edes hius putoa päästä, etteikö Jumala sitä tietäisi.
Kuinka Jumala yht'äkkiä ei enää tunnistaisi ihmistä kuoleman jälkeen, kun Jumala kuitenkin ihmisen luonut ja tuntee jokaisen luomansa.
Kun ihminen sairastuu vakavasti ja hänen puolestaan rukoillaan.
Jos ihminen ei paranekaan, niin on väärin sanoa ja ajatella, ettei ihminen ole uskossa tai hänen uskonsa on niin heikko, ettei Jumala paranna.
Niinkuin Jumala parantaisi vain tosiuskovaiset.
Jumala parantaa oman tahtonsa mukaan ja tietää mikä on kullekin ihmiselle parhaaksi.
Isäni sairastui vakavaan sairauteen ja sain hoitaa isääni kotona hänen kuolemaansa saakka.
Isäni puolesta rukoiltiin ja isäkin kertoi rukoilleensa, mutta Jumala ei isääni parantanut syövästä.
Sain nähdä, kuinka vakava sairaus eteni ja aiheutti kipua, tuskaa ja kärsimystä kivunlievityksestä ja hoidosta huolimatta.
Siinä tilanteessa ei mitään muuta toivo, kuin, että Isä pääsisi Taivaaseen, jossa ei ole enää kipuja, kärsimystä, tuskaa ja jossa isällä on hyvä olla.
Tätä varmana kaikki Jumalaan ja Taivaaseen uskovat toivovat lähimmäisilleen.
Muutamaa kuukautta aikaisemmin isä tunnusti uskovansa Jeesukseen ja että hänellä on Jumalan rauha sydämessään.
Uskon, että Jumala näki isän kivut, kärsimykset, tuskan, kyyneleet, on kuullut isän huokaukset ja näkee ihmisen sydämeen, jonne me ihmiset emme näe.
Samoin Jumala näkee sairaan ihmisen läheisten hädän, tuskan ja surun vakavan sairauden keskellä ja varmasti myös Jumala, joka on Rakkauden Jumala tuntee suurta tuskaa, sääliä ja surua heitä kohtaan.
Sairauden edetessä saattoi huomata, että Jumala riisui isääni vähitellen.
Kaikki maalliset suunnitelmat ja raha eivät enää merkinneet mitään.
Isästä tuli lapsenomainen ja viimeiset päivät isä muuttui, kuin pieneksi lapseksi, joka kaipasi lohdutusta, turvaa, kosketusta ja lähelläoloa.
Jumalan käsiin sain jättää isäni ja mitään muuta en toivonut ja toivo, kuin, että isä pääsisi perille Taivaan kotiin, jossa hänellä on nyt hyvä olla.
Ja syntymän jälkeen Jumala tuntee meistä jokaisen niin tarkoin, ettei edes hius putoa päästä, etteikö Jumala sitä tietäisi.
Kuinka Jumala yht'äkkiä ei enää tunnistaisi ihmistä kuoleman jälkeen, kun Jumala kuitenkin ihmisen luonut ja tuntee jokaisen luomansa.
Kun ihminen sairastuu vakavasti ja hänen puolestaan rukoillaan.
Jos ihminen ei paranekaan, niin on väärin sanoa ja ajatella, ettei ihminen ole uskossa tai hänen uskonsa on niin heikko, ettei Jumala paranna.
Niinkuin Jumala parantaisi vain tosiuskovaiset.
Jumala parantaa oman tahtonsa mukaan ja tietää mikä on kullekin ihmiselle parhaaksi.
Isäni sairastui vakavaan sairauteen ja sain hoitaa isääni kotona hänen kuolemaansa saakka.
Isäni puolesta rukoiltiin ja isäkin kertoi rukoilleensa, mutta Jumala ei isääni parantanut syövästä.
Sain nähdä, kuinka vakava sairaus eteni ja aiheutti kipua, tuskaa ja kärsimystä kivunlievityksestä ja hoidosta huolimatta.
Siinä tilanteessa ei mitään muuta toivo, kuin, että Isä pääsisi Taivaaseen, jossa ei ole enää kipuja, kärsimystä, tuskaa ja jossa isällä on hyvä olla.
Tätä varmana kaikki Jumalaan ja Taivaaseen uskovat toivovat lähimmäisilleen.
Muutamaa kuukautta aikaisemmin isä tunnusti uskovansa Jeesukseen ja että hänellä on Jumalan rauha sydämessään.
Uskon, että Jumala näki isän kivut, kärsimykset, tuskan, kyyneleet, on kuullut isän huokaukset ja näkee ihmisen sydämeen, jonne me ihmiset emme näe.
Samoin Jumala näkee sairaan ihmisen läheisten hädän, tuskan ja surun vakavan sairauden keskellä ja varmasti myös Jumala, joka on Rakkauden Jumala tuntee suurta tuskaa, sääliä ja surua heitä kohtaan.
Sairauden edetessä saattoi huomata, että Jumala riisui isääni vähitellen.
Kaikki maalliset suunnitelmat ja raha eivät enää merkinneet mitään.
Isästä tuli lapsenomainen ja viimeiset päivät isä muuttui, kuin pieneksi lapseksi, joka kaipasi lohdutusta, turvaa, kosketusta ja lähelläoloa.
Jumalan käsiin sain jättää isäni ja mitään muuta en toivonut ja toivo, kuin, että isä pääsisi perille Taivaan kotiin, jossa hänellä on nyt hyvä olla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siihen voimme luottaa, että Jumala tuntee meidät kaikki pienintä yksityiskohtaa myöten, jo hamasta maailman perustamisesta lähtien.