Voiko pappina toimia henkilö joka ei ole vielä valmistunut yliopistosta?
Voiko papin toimea hakea henkilö joka ei ole valmistunut papiksi?
Voiko käyttää pastori nimitystä jos ei ole oikeasti valmistunut papiksi?
Voidaanko papiksi vihkiä sellainen jolla on opinnot kesken?
Voiko papin toimea hakea henkilö joka ei ole valmistunut papiksi?
Voiko käyttää pastori nimitystä jos ei ole oikeasti valmistunut papiksi?
Voidaanko papiksi vihkiä sellainen jolla on opinnot kesken?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikkiin kysymyksiin vastaus: EI TODELLAKAAN
Papiksi voidaan vihkiä periaatteessa jopa täysin ilman teologisia opintoja, mutta yleensä edellytetään teologisia opintoja. Mutta on hyvin tavallista, että papiksi vihitään ennen kuin on suorittanut tutkinnon loppuun. Saadakseen vakituisen kokoaikaisen palkallisen papin toimen seurakunnasta on kuitenkin oltava teologian maisterin tutkinto suoritettuna. Sen sijaan voi saada osa-aikaisen toimen, määräaikaisen toimen tai sijaisuuden, vaikka ei olisikaan suorittanut tutkintoa. Myös palkattomana pappina voi tietenkin toimia, vaikka ei olisi suorittanut tutkintoa.
Vai semmoista niin vähän arvelinkin...
Mutta toimea ei voi hakea ennenkun on saanut paperinsa ulos vai kuinka?
Toimea voi hakea, vaikka ei olisi saanut vielä papereita ulos, ja jos toimeen ei ole ketään pätevää hakijaa, eli sellaista, jolla olisi jo tutkinto suoritettuna, niin silloin voidaan valita toimeen määräaikaisena myös sellainen, jolla ei ole vielä tutkinto suoritettuna.
Tietenkin voi, mutta heitä ei noteerata. Sitten on niitä jotka toimivat pappina vaikka vakkuutta pappeudesta ei ole. Kaikki on mahdollista.
Onnistuisiko nainen pappina jos hän vaihtaisi nimensä mieheksi ja naanioisi itsensä mieheksi. Ei kai ruumiin tai alapäätarkistusta suoriteta kuten muinoin Paavin valinnassa. siis voiko? Toiseksi voiko joku valepappi istua parhaillaan virassa jonkun poliittisen asian varjolla ja valtiovallan suojelemana? Voiko???
Pappeus (pappeuteen vihkiminen) on yksi ortodoksisen kirkon pyhistä mysteerioista eli sakramenteista. Pappeuteen vihkiminen tapahtuu liturgiassa ja sen ajoittuminen liturgian eri kohtiin riippuu pappeuden asteesta, onko siis kyse alempaan papistoon vihittävästä, diakonista, papista vai piispasta.
Pappeuden alimpiin asteisiin, alempaan papistoon kuuluvat alidiakoni (ipodiakoni) ja lukija. Yleisesti tähän pappeuteen vihkimistä ei enää nykyisin pidetä mysteerion osana, vaan ulkonaisiin tehtäviin siunaamisena. Ylempään papistoon kuuluvat: diakoni, pappi ja piispa.
Piispuus on jakaantunut ortodoksisessa kirkossa kolmeen eri palvelutehtävän mukaiseen kategoriaan: piispa, metropoliitta ja arkkipiispa. Paikalliskirkon johtaja (usein arkkipiispa) on saanut useissa kirkoissa oman arvonimensä, joka voi olla patriarkka, katolikos, paavi tai sitten vain arkkipiispa.
Pappeus on ortodoksisessa kirkossa vain miesten tehtävä. Kristus oli mies ja hänen pappeutensa jätettiin apostoleille ja heiltä se on siirtynyt meille kaikille piispojen ja pappien kautta. Piispat ja papit ovat samalla Kristuksen ikoneja.
Myös ortodoksinen kirkko tuntee kaikkien uskovien yhteisen, kuninkaallisen pappeuden.
Kukaan ei "valmistu papiksi". Koulutus valmistaa vain teologian maistereita, joista varsin pieni osa vihitään papiksi, ja se kuka vihitään papiksi, on täysin kirkon (=piispojen) asia.
Teologian maisterius ja pappeus liittyvät toisiinsa vain siten, että nykyään vakituisen viran saadakseen on oltava "TM tai vastaava" koulutus.