Tutkija esittää isoa veromuutosta Suomeen: ”Voitaisiin periaatteessa toteuttaa”
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Timo Rauhanen esittää arvonlisäverojen laajentamista Suomessa. Hän vertaa Suomea OECD-maiden vertailussa ylivoimaisesti tehokkaimmaksi arvonlisäverottajaksi luokiteltuun Uuteen-Seelantiin.
-Vuonna 1986 käyttöönotettua Uuden-Seelannin arvonlisäveroa pidetään yleisesti esimerkkinä tehokkaasta ja hallinnollisesti yksinkertaisesta kulutusverosta. Lähes kaikkea kulutusta verotetaan samalla verokannalla, joka on vuodesta 2010 ollut 15 prosenttia. Suurin haaste uudistuksessa oli korottaa elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden verokanta yhtenäisen verokannan tasolle. Uudistuksen poliittista hyväksyntää helpotti se, että tuloerojen kasvua torjuttiin tarkasti suunnatuilla tulonsiirroilla ja pienituloisten tuloverokevennyksillä, Rauhanen kertoo kolumnissaan.
Hän sanoo, että tehokas arvonlisäverojärjestelmä ”voitaisiin periaatteessa toteuttaa” Suomessakin Uuden-Seelannin mallin mukaisesti. Silloin arvonlisävero laajennettaisiin koskemaan verosta nyt vapautettuja rahoitus- ja vakuutustoimintaa, asuntojen vuokrausta, koulutusta sekä terveys- ja sosiaalipalveluita.
Rauhasen mukaan yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen ohella myös kuntien palvelut kotitalouksille tulisivat pääsääntöisesti verollisiksi, mutta ilmaispalvelujen vero voitaisiin haluttaessa kompensoida kunnille.
-Tällöin käytännössä vain kuntalaisten suorittamat asiakas- ja palvelumaksut tulisivat veron piiriin. Periaatteena olisi, että yksityistä ja julkista sektoria kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla, hän sanoo.
Asumisen veropohja muodostuisi Rauhasen kuvailemassa mallissa vuokrista ja omistusasunnon laskennallisesta asuntotulosta.
Rauhasen mukaan arvonlisävero tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista verotuloista. Hän sanoo, että EU:n ja Suomen arvonlisäverojärjestelmä ei kuitenkaan täytä tehokkaan kulutusveron vaatimuksia, jotka ovat yksi verokanta ja laaja veropohja, sillä EU-lainsäädäntö vapauttaa verosta suuren osan kulutusta ja tarjoaa lisäksi jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa alennettuja verokantoja monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin.
-Kun tavara tai palvelu vapautetaan verosta, alv-ketju katkeaa ja vero kertaantuu. Jos katkeaminen tapahtuu tuotantoketjun alkupäässä, kaikkien seuraavien portaiden suhteelliset hinnat vääristyvät. Myös tuotannon organisoituminen kärsii, koska verosta vapautetun hyödykkeen myyjällä ei ole välituotteiden veron vähennysoikeutta. Tämä kannustaa oman tuotannon lisäämiseen. Lopputuloksena yrityksen myynti yritykselle on yliverotettua ja myynti kuluttajalle on aliverotettua, Rauhanen kommentoi.
Hän sanoo, että alennetut alv-kannat lisäävät lisäksi yrityksen ja verohallinnon kustannuksia ja aiheuttavat rajanveto-ongelmia. Ne ovat Rauhasen mukaan myös poliittisesti hankalia, sillä jollekin hyödykkeelle suunnattu verotuki saa aikaan paineita suostua yhä uusiin tukiin.
-Erilaisten alv-kantojen avulla tavoiteltu tulonjaon tasaaminen on tutkimuksissa todettu kalliiksi ja tehottomaksi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/81543-tutkija-esittaa-isoa-veromuutosta-suomeen-voitaisiin-periaatteessa-toteuttaa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Timo Rauhanen esittää arvonlisäverojen laajentamista Suomessa. Hän vertaa Suomea OECD-maiden vertailussa ylivoimaisesti tehokkaimmaksi arvonlisäverottajaksi luokiteltuun Uuteen-Seelantiin.
-Vuonna 1986 käyttöönotettua Uuden-Seelannin arvonlisäveroa pidetään yleisesti esimerkkinä tehokkaasta ja hallinnollisesti yksinkertaisesta kulutusverosta. Lähes kaikkea kulutusta verotetaan samalla verokannalla, joka on vuodesta 2010 ollut 15 prosenttia. Suurin haaste uudistuksessa oli korottaa elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden verokanta yhtenäisen verokannan tasolle. Uudistuksen poliittista hyväksyntää helpotti se, että tuloerojen kasvua torjuttiin tarkasti suunnatuilla tulonsiirroilla ja pienituloisten tuloverokevennyksillä, Rauhanen kertoo kolumnissaan.
Hän sanoo, että tehokas arvonlisäverojärjestelmä ”voitaisiin periaatteessa toteuttaa” Suomessakin Uuden-Seelannin mallin mukaisesti. Silloin arvonlisävero laajennettaisiin koskemaan verosta nyt vapautettuja rahoitus- ja vakuutustoimintaa, asuntojen vuokrausta, koulutusta sekä terveys- ja sosiaalipalveluita.
Rauhasen mukaan yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen ohella myös kuntien palvelut kotitalouksille tulisivat pääsääntöisesti verollisiksi, mutta ilmaispalvelujen vero voitaisiin haluttaessa kompensoida kunnille.
-Tällöin käytännössä vain kuntalaisten suorittamat asiakas- ja palvelumaksut tulisivat veron piiriin. Periaatteena olisi, että yksityistä ja julkista sektoria kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla, hän sanoo.
Asumisen veropohja muodostuisi Rauhasen kuvailemassa mallissa vuokrista ja omistusasunnon laskennallisesta asuntotulosta.
Rauhasen mukaan arvonlisävero tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista verotuloista. Hän sanoo, että EU:n ja Suomen arvonlisäverojärjestelmä ei kuitenkaan täytä tehokkaan kulutusveron vaatimuksia, jotka ovat yksi verokanta ja laaja veropohja, sillä EU-lainsäädäntö vapauttaa verosta suuren osan kulutusta ja tarjoaa lisäksi jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa alennettuja verokantoja monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin.
-Kun tavara tai palvelu vapautetaan verosta, alv-ketju katkeaa ja vero kertaantuu. Jos katkeaminen tapahtuu tuotantoketjun alkupäässä, kaikkien seuraavien portaiden suhteelliset hinnat vääristyvät. Myös tuotannon organisoituminen kärsii, koska verosta vapautetun hyödykkeen myyjällä ei ole välituotteiden veron vähennysoikeutta. Tämä kannustaa oman tuotannon lisäämiseen. Lopputuloksena yrityksen myynti yritykselle on yliverotettua ja myynti kuluttajalle on aliverotettua, Rauhanen kommentoi.
Hän sanoo, että alennetut alv-kannat lisäävät lisäksi yrityksen ja verohallinnon kustannuksia ja aiheuttavat rajanveto-ongelmia. Ne ovat Rauhasen mukaan myös poliittisesti hankalia, sillä jollekin hyödykkeelle suunnattu verotuki saa aikaan paineita suostua yhä uusiin tukiin.
-Erilaisten alv-kantojen avulla tavoiteltu tulonjaon tasaaminen on tutkimuksissa todettu kalliiksi ja tehottomaksi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/81543-tutkija-esittaa-isoa-veromuutosta-suomeen-voitaisiin-periaatteessa-toteuttaa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.