ilmenee varsin hyvin verrattaessa sitä brittien ja amerikkalaisten suorituskykyyn. Uusimman venäläistutkimuksen mukaan Neuvostoliitto menetti sodassa kuolleina peräti 14 241 000 sotilasta, miliisiä ja partisaania. Sen vastustaja Natsi-Saksa NL vastaan 3 500 000 joista siksi että NL tapatti tahallaan saksalaisia sotavankeja. Itse sotimisessa Saksa menetti 1.7 miljoonaa ja NL lähes 10 miljoonaa. Tappiosuhde 1:5.5.
Länsiliittoutuneet (Britit Usa)tappoivat sodassa 600 000 saksalaista ja heidän sotilaita menehtyi 550 000. Neuvostoliitolla ja läbsiliirtoutuneilla oli sama vastustaja, sama mittari, tuolokset puhuvat puolestaan. Tutkimusta tukee myös se tosiasia että Saksa menetti panssarikalustostaan 35% länsiliittoutuneita vastaan.
Ja lopuksi. NL epäonnistui vuonna 1944 totaalisesti Suomen miehittämisessä vaikka sai massiivista apua liittolaisiltaan.
NL:n sotilaallinen suorituskyky oli heikko verrattaessa sen miesmäärään ja kalustoon koska se oli kulttuurisesti takapajuinen maa.
Länsiliittoutuneet (Britit Usa)tappoivat sodassa 600 000 saksalaista ja heidän sotilaita menehtyi 550 000. Neuvostoliitolla ja läbsiliirtoutuneilla oli sama vastustaja, sama mittari, tuolokset puhuvat puolestaan. Tutkimusta tukee myös se tosiasia että Saksa menetti panssarikalustostaan 35% länsiliittoutuneita vastaan.
Ja lopuksi. NL epäonnistui vuonna 1944 totaalisesti Suomen miehittämisessä vaikka sai massiivista apua liittolaisiltaan.
NL:n sotilaallinen suorituskyky oli heikko verrattaessa sen miesmäärään ja kalustoon koska se oli kulttuurisesti takapajuinen maa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Marsalkka Zhukov totesi 1960-luvulla tehdyssä turvallisuusorganisaation nauhoittamassa haastattelussa että ilman lönsiliittoutuneiden apua (lend lease) Neuvostoliitto ei olisi "kyennyt luomaan strategisia reservejään" ja "jatkamaan sotaa". Ts. länsiliittoutuneet auttoivat Stalinia jottei hän joutuisi tekemään erillisrauhaa Hitlerin kanssa. Lend leasesta huolimatta Stalin hinkui jatkuvasti länsiliittoutuneita avaamaan uusia rintamia. Nämä viittaa siihen että tappiot vuosina 1941-44 olivat pöyristyttävää luokkaa.
Neuvostoliittolainen virallinen tulkinta sodasta perustui valheisiin ja puolitotuuksiin. Sota ei ollut ollenkaan niin menestyksellinen kuin jälkipolvelle kerrottiin. Stalininin aikana Voitonpäivää ei juhlittu sillä Stalin oli pettynyt sodan loputulokseen. Voittajia olivat USA, Kiina ja Intia.
Neuvostoliitto lopulta luhistui vuonna 1991.
Täytyy hiukan korjata ja lisätä.
Ensinnäkään N.liitto ei yrittänyt vallata Suomea kesällä -44. Tarkoitus ja onnistunut sellainen oli Suomen irrottaminen Saksan rinnalta. Näinhän Teheranissa sovittiin.
Torjuntavoitto kesällä -44 on laitettava vähintään lainausmerkkeihin eikä hehkuttaa sitä kaiken selittävänä sankaritekona.
Puna-armeija teki sen mitä käsketty oli ja siirtyi operaation jälkeen toimimaan keskieuroopan suunnalla jossa tekemistä sitten piisasikin.
http://www.ristovolanen.fi/118302944/1356817/posting/
Saksalaisia sotavankeja kuoli massoittain sotavuosina ja niiden jälkeenkin. Se on kaiketi kiistatonta. Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon ne miljoonat puna-armeijalaiset, jotka vangiksi jouduttuaan joutuivat tavalla tai toisella maan poveen.
Suomen jatkosodassa ottamista sotavangeista n. kolmannes, liki 20 000 kuoli. Vertailukelpoinen osuus mihin tahansa silloin sotineeseen maahan nähden.
Mielenkiinnolla odotan mistä olet saanut nuo länsivaltojen miestappiot saksalaisia vastaan.
Normandian maihinnousua on aina ylipaisuteltu lännen tappioiden suhteen ja meno jatkuu valitettavasti edelleen.
Monte Cassinon taistelukin oli länsivalloille verisempi kuin Normandia.
Mitä ihmettä on tapahtunut?Tampereen kehno kirjoittaa jo puoliksi totta.Se on harvinaista herkkua.Onkohan saanut aurinkonpistoksen?
Vielä kun sinä itsekin oppisit kirjoittamaan pelkästään totta.
Eikä noita pelkkiä valheellisia jorinoita.
Mutta eihän sitä nyt voi ihan kaikkea saada.
Mikähän noista Kalevin teeseistä on totta ja mikä huuhaa-juttua?
"Suomen jatkosodassa ottamista sotavangeista n. kolmannes, liki 20 000 kuoli. " Tämän allekirjoitan.
Samaten tämän. "Normandian maihinnousua on aina ylipaisuteltu lännen tappioiden suhteen ja meno jatkuu valitettavasti edelleen. "
Tämä on kiikan ja kaakan eli ei kai sentään.
"Monte Cassinon taistelukin oli länsivalloille verisempi kuin Normandia."
Ja kyllä tuon Teheranissa "sovitun" voin myös hyväksyä ja siinähän ne olivatkin eli puoliksi oikein.
Siitä on vielä vara parantaa;)
Ison rintaman vankitietoihin en ota kantaa.
"Vertailukelpoinen osuus mihin tahansa silloin sotineeseen maahan nähden."
Ryssät pani paremmaksi tässäkin. Suomalaisista n. 3000:sta vangiksi jääneestä palasi vajaat puolet. Ja suuri osa jäi kesällä 44 vangeiksi...
Mistähän hihasta vedit tuon "..palasi vajaat puolet"?
Paljonko suomalaiset ja paljonko venäläiset tappoivat sotavankeja heti paikalla ei selviä koskaan.
Muitakin oli kuni alik. Lehdon ampuma "karkuun yrittänyt" vanki eräässä sotaromaanissa.
Paha heitelle tarkkoja %lukuja kun ei tiedetä edes vangiksi joutuneiden määriä.
Suomalaisessa sotakirjallisuudessa ei juuri löydy kuvauksia joissa vankeja olisi ammuttu.
Yksi nyt ainakin. Siinä kirjoitetaan Laatokan pohjoispuolen taisteluista talvisodasta ja mainitaan paletumisvammoista kärsineitä sotavankeja viedyn "Leppäsyrjän asemalle" eli ammuttavaksi.
http://www.antikvaari.fi/imagesproduct/1101_67_2013665550.jpg
"Suomalaisessa sotakirjallisuudessa ei juuri löydy kuvauksia joissa vankeja olisi ammuttu."
Kesän -44 taisteluista on runsaasti kuvauksia, joissa puna-armeija ampui antautuneita.
Odotan saavani niitä linkkejä. Viipurinlahden saaressa tapahtuneen olen kyllä lukenut, mutta laitatko lisää.
En edes pyri kiistämään etteikö niin olisi käynyt muuallakin, mutta muutakin näyttöä pitää olla kuin sinun MuTu-juttua.
"Suomalaisia sotavankeja Neuvostoliiton virallisen tilaston mukaan oli 2 377. Kotimaahan palautettiin 1 969 henkeä. Sotavankeudessa kuoli 403 ja viisi sotilasta sai tuomion "suorittamiensa rikosten takia", mutta 1944-1945 heidät vapautettiin ja palautettiin kotimaahansa.
Timo Malmi kertoo kirjassaan, että suomalaisia joutui vangeiksi 3 402, leirillä kuoli 1 388 ja kotiutettuja 1 938. Lukujen eron virallisiin lukuihin selittää se, että neuvostoliittolaisissa tilastoissa otetaan huomioon vain ne sotavangit, jotka selvisivät leirille saakka."
ttp://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/suomalaiset-sotavangit-neuvostoliitossa.html?m=1
Äyräpään kirkonmäen tapahtumista heinäkuun 7. iltapäivänä 1944
Venäläiset ampui haavoittuneet suomalaiset, jotka ei kyenneet kävelemään ja osa ammuttiin kun naama ei miellyttänyt.
http://yle.fi/dokumentti/sotavangit/sisallys.htm
Neuvostoliitossa sotavankeudessa kuolleet
http://yle.fi/dokumentti/sotavangit/suomalaiset/matrikkeli12062003.pdf
Nuo Ylen sivuilla olleet tiedostot on nykyään täällä
http://www.klubi.fi/sotavangit/
Ihan tiedoston lopussa...
Tuntematon 11./JR 7
07.07.1944 Äyräpää, sillanpääasema
Äyräpää, sillanpääasema; Vähälummukka Toivo, Hangon
kuulustelupöytäkirjasta: Venäläiset ampuivat muutama
minuutti antautumisen jälkeen ja heittivät ruumiin Vuokseen.
Tuntematon 3./JR 7 ?
04.07.1944 Äyräpää
Äyräpää; Pykäläinen Jussi, Hangon kuulustelupöytäkirjasta:
…lähdettiin viemään vihollisen linjojen taakse. Siinä meistä
ammuttiin kaksi miestä ilman syytä, vaikka olimme
antautuneet vangeiksi.
Tuntematon Er.P 25 ?
07.07.1944 Äyräpää
Äyräpää; Salomaa Ahti, Hangon kuulustelupöytäkirjasta:
Venäläiset tulivat 7.7. klo 16-17 välillä niemeen, jossa
kuulusteltava oli 7 muun vaikeasti haavoittuneen suomalaisen
kanssa... vankitovereistaan ei kuulusteltava tuntenut
ketään...siitä kuljettua n. 100 metriä kaatui pyörtyneenä yksi
suomalaisista maahan, johon toinen saattajista olleista
venäläisistä hänet ampui konepistoolilla...
Tuntematon Er.P 25 ?
07.07.1944 Äyräpää
Äyräpää; Salomaa Ahti, Hangon kuulustelupöytäkirjasta:
(jatkuu edellisestä) …matkaa jatkettaessa n. 50 metriä sattui
toinen samanlainen tapaus ja ampumisen suoritti sama
venäläinen sotilas.
Pentti Syrjän kirja, Raskas Jotos, kertoo samasta tapauksesta, eli vankien ampumisesta Äyräpäässä.
Tässä on eräs kertomus: Sotavanki Tapio Skog, Erkki Aukion haastattelu:
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/sotavanki.htm
...Suomalaiset juoksutettiin pois tykistökeskityksessä. Miehiä oli tuolloin siinä joukossa parikymmentä... Lähellä ollut kirgiisi ampui erään suomalaisen haavoittuneen sotilaan. Todettiin myöhemmin, että se ei ollut ainoa tapaus...Vankien kuljetusta johtanut ylikersantti kyllästyi Aukion iloiseen ilmeeseen siinä määrin, että pani luutnantin seinää vasten. Tarkoitus oli selvä: nappi silmien väliin. Paikalle tuli kuitenkin puna-armeijan kapteeni, joka kielsi teloituksen jyrkin sanoin.
Pentti Syrjän sotavangeista kertova kirja, Raskas jotos, WSOY 1987, kertoo myöskin tämän tapauksen suomalaisten vankien silmin nähtynä ja koettuna.
Vilho Parkkonen kertoo vangiksi joutumisensa vaiheita:
Sivu 119: "Aivoissa pyöri vain yksi ajatus:ylös, ylös! Parkkonen tiesi, miten käy niiden, jotka jäävät maahan makaamaan. Hän oli nimittäin vangiksi joutumisen yhteydessä nähnyt, miten venäläiset menettelivät puhdistaessaan valtaamiaan suomalaisten asemia. He kiskaisivat jokaisen maassa makaavan pystyyn ja jos joku ei kestänyt seisaallaan, niin kohta ilmestyi sininen reikä otsaan. Sääntönä näytti olevan, että haavoittuneita ei ruveta hoivaamaan."
Jälleen yksi lisää 20.10.2009 09:57
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8404470#comment-40530287
Naapurit harrasti haavoittuneiden sotavankien ampumista ihan yleisesti. Miksi heidän sotarikoksistaan ei ole tehty minkäänlaista haloota?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/8968194
Tässä on jälleen yksi esimerkki:
Leijonalipun komppania - Suomalaisten sota 1939-1945
"Silloin nousin pystyyn mutta tilaisuuteni pelastautua oli myöhäistä. Minua kohti sojotti kolme neljäkymmentä aseen piippua. Vangitsijoilla oli kiusaus apua minut kuten kävi haavoittuneelle toverilleni hetken kuluttua. Häntä ammutttiin kylmästi päähän."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8525404/40408007
Kirjoittaja on Paavo Lehtola - teoksesta Leijonalipun komppania.
Siinä on sulle linkkejä kun et osaa etkä tiedä mistään mitään.
20.06.1944 Viipuria puolustaneen ja kaupungin menettäneen 20.prikaatin joukkosidontapaikalla (JSp) Viipurin Naistentautien Sairaalassa oli seitsemän haavoittunutta potilasta, ja hoitohenkilökuntaa sotilaslääri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola. Kuljetusta järjestelleen korpraalin tullessa kertomaan, että JSp:n evakuointiin ei ole saatavissa autoja, sotilaslääri ja vääpeli olivat kovan valinnan edessä: Venäläiset lähestyivät, ja oli joko hylättävä haavoittuneet tai jaettava heidän kohtalonsa. Mitä sen jälkeen tapahtui, se ei näytä kiinnostavan Suomen sotahistorian penkojia tai "myyttien murtajia"....
http://tappis.0catch.com/Viipuri44.htm
Suomalaiset näki heti Viipurin menetyksen jälkeen otetuissa, lentokuvauksissa otetuissa, kuvissa sairaalan viereen ilmestyneen kaivuualueen jota arvioitiin joukkohaudaksi. Venäläiset ei ole antaneet tutkia aluetta vieläkään.
Tuosta lisää ainakin 9 ammuttua. Luultavasti oli vielä enemmänkin haavoittuneita suomalaisia.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/suomalaiset-sotavangit-neuvostoliitossa.html?m=1
Toimiva linkki hyvään artikkeliin.
Onko sotavankeja yhä palauttamatta?
Suomalaiset ovat yrittäneet Moskovan lähetystönkautta saada tietoja mahdollisista sotavangeista. Lähetystölle on jätetty venäkielinen teidustelukaavake, jossa oli tiedot 3 756 kadonneesta, joiden suomalaiset olettivat olevan sotavankeudessa. Suomen suurlähettiläs pyysi listalla olleiden kohtalon selvittämistä. Listaa täydennttiin vuoteen 1947, jolloin oli tiedustelut kaikkiaan 3 939 sotilaasta. Kaikkiin tiedusteluihin saatiin kielteinen vastaus. Suomalaiset eivät luovuttaneet, vaan valmistivat ja luovuttivat vielä vuoden 1947 lopussa Neuvostoliiton ulkoministeriölle listan, jossa oli 4 432 nimeä. Uusia nimiä oli lähes 500.
Urho Kekkonen otti sotavankiasian esille Josef Stalinin kanssa. Stalin oli vaihtanut pari sanaa varaulkoministeri Andrei Gromykonkanssa ja sanoi antavansa viipymättä selvittää asia. Mitään merkittävää ei tapahtunut.
Monien yritysten jälkeen helmikuussa 1954 Neuvostoliitto luovutti 62 suomalaista, jotka oliva kärsineet tuomionsa. Kun näitä suomalaisia kuulusteltiin niin saatiin tietää heidän tunteneen Neuvostoliitossa ainakin 16 suomalaista sotavankia, joita ei vielä ollut palautettu. Elokuussa 1955 rajan yli palasi 27 henkilöä, joista sotavankeja oli neljä.
Urho Kekkonen otti ensimmäisellä matkallaan presidenttinä vuonna 1958 sotavangit taas käsittelyyn. Korpraali Reino Lahtinen palasi vuonna 1958. Miksi sotavankeja jäi palauttamatta?
Ensinnäkään N.liitto ei yrittänyt vallata Suomea kesällä -44. Tarkoitus ja onnistunut sellainen oli Suomen irrottaminen Saksan rinnalta. Näinhän Teheranissa sovittiin.
Torjuntavoitto kesällä -44 on laitettava vähintään lainausmerkkeihin eikä hehkuttaa sitä kaiken selittävänä sankaritekona.
Puna-armeija teki sen mitä käsketty oli ja siirtyi operaation jälkeen toimimaan keskieuroopan suunnalla jossa tekemistä sitten piisasikin."
TODELLISUUDESSA Stalin oli halukas ja valmis valtaamaan ja miehittämään koko Suomen, jos siihen varatut voimat olisivat riittäneet.
Suomi tiedusteli suuren kesähyökkäyksen 1944 synkimpinä hetkinä rauhanehtoja ja sai Stalinin vastauksen: "vain ehdoton antautuminen (=miehitys) riittää!"
Kun Puna-armeija sai pahasti selkäänsä Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella tuli Jooseppi toisiin aatoksiin! Hän tuumasi, että anti olla... enempää ei satsata ja veti entisetkin iskudivisioonat pois rintamalta!
Kun Joosepille oli taottu lekalla järkeä päähän hän tyytyi aselepoon, joka solmittiin syyskuussa 1944.
TODELLISUUDESSA juuri torjuntavoitot pelastivat meidät!
Ei se ehtinyt kun oli niin paljon raiskattavaa Berliinissä. Muna-armeija juuttui saksan naisten jalkoväliin viikoiksi.
Kyllä tuon kuuluisan sotasyyllisyysooikeuden aikoihin Stalinilla olisi ollut todella helppo työ halutessaan miehittää Suomi.
"Molotov: Minun täytyy mainita, että suomalaiset ovat jo 27 kuukauden ajan pitäneet Leningradia - Neuvostoliiton toista pääkaupunkia - tykistötulensa alaisena."
Molotohvi valehteli totuttuun tapaansa. Missähän oli ne suomalaisten supertykit joiden kantama on yli 30 km...
http://www.ristovolanen.fi/118302944/1356817/posting/
Eihän niitä ollut kuin rannikkolinnakkeilla kiinteästi asennettuina. Kolme Hangon motista 1941 löydettyä 12" rautatietykkiä oli korjattavana niin, että ne ehtivät sotatoimiin vasta välirauhan jälkeen kun Neuvostoliitto omi alkuperältään omat tykkinsä itselleen ja moukutti niillä nixmanneja.
Muurmannin radalla oli liikennettä kokoajan. Yhdysvallat lähetti kalustoa. 24 tuntia vuorokaudessa.
Osana asevelisopimusta Saksan kanssa Suomi lähetti partioita tuhoamaan rataa. Suuri osa partioista ei palannut.
Kaikki kaukopartiot on luetteloitu. Mitkä partiot eivät palanneet?
Siellä oli liikennettä kokoajan. Suomalaiset odottivat kaksi vuorokautta. Sitten tuli pieni väliaika jolloin rata katkaistiin.
Yhdysvalloista tuli materiaalia koko ajan koska Neuvostoliitto oli Yhdysvaltain liittolainen.. Muurmannin rata oli keskeinen. Pystyykö Suomi Yhdysvalloille?
Truman ja Yhdysvallat pani stopin Hitlerille. Hitler haastoi Yhdysvallat mikä hulluinta.
Juu,kyllä Puna-Armeija luultavasti kävi kesällä 1944 vajailla pytyillä kun pystyi voit-
tamaan Suomen,valtaamaan Viipurin pakenevia puolustajia väistellen ja pistämäl-
lä mahtikäskyllä suhnat tosissaan nixmaanneja hätyyttämään.-Kyllä kaikesta huo-
kuu velttoteho ja kytkimen luistaminen,vai mitä russofobitit? Vot da :))
Vaan eipä näkynyt Trumanin tahi Yhdysvaltain miehiä Talin,Vuosalmen tahi Vii-
purin rintamilla joissa voitto kruunattiin.Keitähän siellä mahtoi olla,ketkähän
sieltä tuli? Vot!
Eipä näkynyt, ei. He eivät ole koskaan hyökänneet Suomeen, mutta venäläiset ovat monta kertaa. Tali-Ihantalassa raiskaaja-armeijan seisokki laski pysyvästi suomalaisen tykistön ja Kuhlmeyn Stukien iskiessä.
Sodan jälkeen tuli jyrkkä eikommunistinen liike Yhdysvalloissa. Kommunistilait ja Yhdysvallat otti tosissaan. äärikommunistivastaisuus ajoi Yhdysvallat Vietnamiin.
Tää on jotenkin hauskaa suomenhistoriaa kommentoida koska muualla maail-
massa näistä suurteoista ei tiedetä mitään,ainoastaan lyhyesti mainiten että
Suomi taisteli Saksan rinnalla ja ryntäili sinne tänne jatkosodassa.Ja tappion hää-
möttäissä taas singahteli tänne ja sinne hädissään.Kun sitä jäljestä- ja ulkoa-
päin katselee näkee siinä vähintäänkin pientä itsekorostusta,myös häpeää.