Airut -lehdessä, oli juttu jossa uskovaiset, kristityt kertovat käsittämättömän omahyväisen käsityksensä uskovapauden tarkoituksesta.
En tiedä kuka lehteä julkaisee, mutta se on täynnä USA:laista materiaalia,jota on vain käännetty lehteen suomeksi. Ei siten välttämättä sovellu sellaisenaan Suomen oloihin senkään vertaa kuin USAlaisiin oloihin, joihin niihinkään uskovaisten omahyväiset yksisilmäiset sepustukset eivät hyvin sovellu.
Juttujen väliin on sentään joskus laitettu toimittajan huomautus USA:n ja Suomen erilaisuudesta vaikkapa lakiensa, mm. perustuslakiensa, suhteen. Eli jenkkihihhulien jutut eivät tosiaan sovellu sellaisenaan Suomen tilanteeseen.
Lainaus lehdestä, (omat kommenttini suluissa):
"Kun Jumala antoi ihmiselle tietyt luovuttamattomat oikeudet, Hän ei sisällyttänyt niihin oikeutta palvoa ihmisen itsensä valitsemaa jumalaa tai olla palvomatta yhtäkään jumalaa. Jumala ei koskaan suonut ihmiselle oikeutta palvoa tämän oman mielikuvituksen kehittämää jumalaa."
(Jumalahan on joka tapauksessa mielikuvituksen tuotetta. Kenen mielikuvituksen tuotetta sitten pitää palvoa? Kenen mielikuvitus on luonut sen ainoan ja oikean jumalan?)
"Jumala, joka loi ihmisen, on aina edellyttänyt, että luotu palvoo ja palvelee Luojaansa. On olemassa vain yksi todellinen ja elävä Jumala. Vain Häntä, yksin Häntä, tulee meidän palvoa ja palvella."
(Ja jokainen lahko, sen johto, kertoo tietenkin millainen se ainoa oikea HÄN on, ja mitä se meiltä tahtoo.)
"Kansakuntamme, (tässä puhutaan siis USA:sta) on rakennettu sille vakaumukselle, että on olemassa Luoja Jumala, jonka armo on tarpeellinen, jotta sen kaikkien kansalaisten hyvinvointi voisi toteutua."
(Kaikkien kansalaisten? On se vaan hyvä että hihhulit tietävät mikä on parhaaksi KAIKILLE ja hyvää hyvyyttään vielä pakottavat kaikki, jotka eivät tajua omaa parastaan, siihen .)
"Ei ole mitään syytä olettaa, (ei varmasti hihhuleilla olekaan), että tämän kansakunnan perustuslakien säätäjien tarkoituksena olisi koskaan ollut suoda tuleville sukupolville vapaus kehittää jumalia omasta mielikuvituksestaan. (Vain lahkon oman johdon hyväksymä mielikuvituksen tuotos, se ainoa oikea jumala, kelpaa.)
"Eivät he myöskään tarkoittaneet vapautta palvoa ja palvella omia keksintöjään, ja täten kääntää kansakunta kristillisyydestä pakanuuteen."
"Kansallisten asiakirjojemme myöntämä uskonnollinen vapaus ei tarkoittanut alun perin vapautta uskonnottomuuteen. Se, mikä taattiin, oli jokaisen kristinuskon (!)uskontokunnan vapaus harjoittaa uskontoa omantuntonsa mukaan. Heiltä vaadittiin vain se, että he nöyrtyvät sopuisiksi ja kansakunnan hyviksi kansalaisiksi"
((Tässä välissä lehden toimittaja sentään huomautta, että Suomessa vuoden 1923 uskonnonvapauslaki sallii myös jäämisen uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuolelle.))
(Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa mitä aikaisemmin sanottiin? Mihin tarvitaan tuhoton määrä kristillisiä lahkoja, jos on vain yksi ainoa oikea Jumala. Nyt vain "mielikuvitus" on vaihdettu "omatuntoon". Ja sillä hyvä? Nyt saakin olla erilaisia kristillisiä käsityksiä jumalasta, verukkeena omatunto.
Sopuisiksi hyviksi kansalaisiksi? Uskovaiset suostuvat sellaisiksi vain jos saavat määrätä koko kansakunnasta oman mielensä mukaan, vaikka toki kutsuvat sitä Jumalan mieleksi, tahdoksi.)
"Tahdottiin varmistaa, ettei yksikään lahko tai uskontokunta saisi lain silmissä erityisasemaa. Tarkoituksena ei suinkaan ollut varmistaa jumalattomien, (mihin unohtui vääräuskoiset, muut uskontokunnat kuin kristityt esim. muslimit, vai luetaanko nekin jumalattomiin?) oikeutta kääntää kansakunta poispäin kristinuskosta, jolle se oli perustettu, ja muuttaa sitä epäoikeudenmukaisen harhauskoisuuden pesäksi."
Että sellainen on tosikristityn kösitys uskonnonvapaudesta.
En tiedä kuka lehteä julkaisee, mutta se on täynnä USA:laista materiaalia,jota on vain käännetty lehteen suomeksi. Ei siten välttämättä sovellu sellaisenaan Suomen oloihin senkään vertaa kuin USAlaisiin oloihin, joihin niihinkään uskovaisten omahyväiset yksisilmäiset sepustukset eivät hyvin sovellu.
Juttujen väliin on sentään joskus laitettu toimittajan huomautus USA:n ja Suomen erilaisuudesta vaikkapa lakiensa, mm. perustuslakiensa, suhteen. Eli jenkkihihhulien jutut eivät tosiaan sovellu sellaisenaan Suomen tilanteeseen.
Lainaus lehdestä, (omat kommenttini suluissa):
"Kun Jumala antoi ihmiselle tietyt luovuttamattomat oikeudet, Hän ei sisällyttänyt niihin oikeutta palvoa ihmisen itsensä valitsemaa jumalaa tai olla palvomatta yhtäkään jumalaa. Jumala ei koskaan suonut ihmiselle oikeutta palvoa tämän oman mielikuvituksen kehittämää jumalaa."
(Jumalahan on joka tapauksessa mielikuvituksen tuotetta. Kenen mielikuvituksen tuotetta sitten pitää palvoa? Kenen mielikuvitus on luonut sen ainoan ja oikean jumalan?)
"Jumala, joka loi ihmisen, on aina edellyttänyt, että luotu palvoo ja palvelee Luojaansa. On olemassa vain yksi todellinen ja elävä Jumala. Vain Häntä, yksin Häntä, tulee meidän palvoa ja palvella."
(Ja jokainen lahko, sen johto, kertoo tietenkin millainen se ainoa oikea HÄN on, ja mitä se meiltä tahtoo.)
"Kansakuntamme, (tässä puhutaan siis USA:sta) on rakennettu sille vakaumukselle, että on olemassa Luoja Jumala, jonka armo on tarpeellinen, jotta sen kaikkien kansalaisten hyvinvointi voisi toteutua."
(Kaikkien kansalaisten? On se vaan hyvä että hihhulit tietävät mikä on parhaaksi KAIKILLE ja hyvää hyvyyttään vielä pakottavat kaikki, jotka eivät tajua omaa parastaan, siihen .)
"Ei ole mitään syytä olettaa, (ei varmasti hihhuleilla olekaan), että tämän kansakunnan perustuslakien säätäjien tarkoituksena olisi koskaan ollut suoda tuleville sukupolville vapaus kehittää jumalia omasta mielikuvituksestaan. (Vain lahkon oman johdon hyväksymä mielikuvituksen tuotos, se ainoa oikea jumala, kelpaa.)
"Eivät he myöskään tarkoittaneet vapautta palvoa ja palvella omia keksintöjään, ja täten kääntää kansakunta kristillisyydestä pakanuuteen."
"Kansallisten asiakirjojemme myöntämä uskonnollinen vapaus ei tarkoittanut alun perin vapautta uskonnottomuuteen. Se, mikä taattiin, oli jokaisen kristinuskon (!)uskontokunnan vapaus harjoittaa uskontoa omantuntonsa mukaan. Heiltä vaadittiin vain se, että he nöyrtyvät sopuisiksi ja kansakunnan hyviksi kansalaisiksi"
((Tässä välissä lehden toimittaja sentään huomautta, että Suomessa vuoden 1923 uskonnonvapauslaki sallii myös jäämisen uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuolelle.))
(Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa mitä aikaisemmin sanottiin? Mihin tarvitaan tuhoton määrä kristillisiä lahkoja, jos on vain yksi ainoa oikea Jumala. Nyt vain "mielikuvitus" on vaihdettu "omatuntoon". Ja sillä hyvä? Nyt saakin olla erilaisia kristillisiä käsityksiä jumalasta, verukkeena omatunto.
Sopuisiksi hyviksi kansalaisiksi? Uskovaiset suostuvat sellaisiksi vain jos saavat määrätä koko kansakunnasta oman mielensä mukaan, vaikka toki kutsuvat sitä Jumalan mieleksi, tahdoksi.)
"Tahdottiin varmistaa, ettei yksikään lahko tai uskontokunta saisi lain silmissä erityisasemaa. Tarkoituksena ei suinkaan ollut varmistaa jumalattomien, (mihin unohtui vääräuskoiset, muut uskontokunnat kuin kristityt esim. muslimit, vai luetaanko nekin jumalattomiin?) oikeutta kääntää kansakunta poispäin kristinuskosta, jolle se oli perustettu, ja muuttaa sitä epäoikeudenmukaisen harhauskoisuuden pesäksi."
Että sellainen on tosikristityn kösitys uskonnonvapaudesta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tekstin on varmasti kirjoittanut jonkun pienehkön kristillisen lahkon edustaja, koska sanoo USA:n perustuslain laatijoiden halunneen estää mitään kristillistä lahkoa tai uskontokuntaa saamasta erityisasemaa lain silmissä.
Jos kirjoittajan lahko sellaisen saavuttaisi niin se olisi varmasti lahkon milestä ihan ok, ellei jopa jumalan tahto.
Kristittyjen käsitys uskonnonvapaudesta on aina tarkoittanut sitä, että kristityillä on oikeus palvoa kristinuskon jumalaa ja että kaikilla muillakin on oikeus palvoa samaa kristinuskon jumalaa - eikä pelkästään oikeus, vaan myöskin velvollisuus.
Kristinusko tuli Suomeen noin 1000 vuotta sitten ja jo vuonna 1923 tänne saatiin jonkinlainen osittainen uskonnonvapaus, jonka noudattaminen oli tehty äärimmäisen vaikeaksi, osin mahdottomaksikin. Laskekaa siitä itse kuinka kauan täällä elettiin ilman minkäänlaista uskonnonvapautta, verisen pakkouskonnon alla.
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/historia-suomi.html
On myöskin käsittämätöntä valehtelua Usassa, että kansakuntansa olisi perustettu "kristilliselle" pohjalle. Perustuslaissa ei mainita kristinuskoa sanallakaan. Vaan nimenomaan taataan mm. uskonnovapaus, ja osa lain allekirjoittajista olia vähintään agnostikkoja, osa ateistejakin.
Järki rules :)
Hommaa lääkitys
"Tämä maailma olisi kaikista mahdollisista maailmoista paras, ellei siinä olisi uskontoa." - Eräästä John Adamsin kirjeestä Thomas Jeffersonille.
"Yhdysvallat ei ole sen paremmin kristitty kansakunta kuin se on juutalainen tai muhamettilainen kansakunta. Yhdysvaltain hallinto ei perustu missään mielessä kristilliseen uskontoon."
Tripolin sopimus 1797, allekirjoittaneiden joukossa
John Adams (1735-1826), Yhdysvaltain toinen presidentti
Adams oli unitaristi. Mutta koska unitaristit eivät usko kolminaisuusoppiin ja unitarismin perusperiaatteisiin kuuluvat dogmittomuus ja uskonnonvapaus, niin todella kaukana ollaan tuon ajan peruskristillisyydestä. Kerettiläistä harhaoppia nyt vähintäänkin. Lisäksi on mielenkiintoista, että "Osa unitaareista pitää itseään ennemmin humanisteina tai agnostikkoina, jopa ateisteina, kuin kristittyinä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Unitarismi
Kiinalaisessa lääkinnässä Jeesuksen peräaukkoa käytetään lääkkeenä.
Airuen kotisivuilta saa vaikutelman, että lehti ei ole ilmestynyt enää kolmeen vuoteen.
Tai sitten airutlaisten mitä intensiivisin Jeesuksen urhonhypyn odotus muuttaa ihmisten aikakäsitystä perusteellisesti.
Itseppäs olet idiootti
Huhtikuun 2015 numero juttua lainasin aloituksessani. Ne ei vaan jaksa enää pitää kotisivuaan päivitettynä. Jakelevat mieluummin kadulla laihaa lehteään.
Jeesus vahasi idioottiensa otsat peräukkonsa vahalla sapattina.
Tästä opimme ainakin sen että demokratia, tasa-arvo, sananvapaus ym. eivät ole mikään staattinen ja itsestäänselvä asia, vaan niitä on hoidettava ja niiden eteen on tehtävä työtä jatkuvasti. Kyllä maailmassa on edelleen paljon voimia, jotka mielellään olisivat tasa-arvopisempia kuin toiset.
Tasa-arvoa ei oikeasti ole edes olemassa, vaan se on aina tasa-arvoa joissakin tietyissä asioissa joidenkin muiden asioiden kustannuksella ja joidenkin ihmisryhmien eduksi ja toisten ihmisryhmien vahingoksi. Siinä mielessä sana "tasa-arvo" on pelkkää propagandaa.
Tästä me ollaan kyllä ihan eri mieltä. Siitä voidaan ehkä olla yhtä mieltä, että tasa-arvo ei koskaan ole täydellistä, mutta siksipä se onkin jatkuva prosessi, jossa liike on yhtä tärkeä kuin päämäärä.
Ei olla yhtä mieltä tuosta mitä arvelit. :D Minusta olisi paljon rehellisempää puhua tietynlaisesta arvomaailmasta, jonka mukaisesti haluaisi asioiden olevan, kuin tasa-arvosta, koska arvomaailmoistahan siinä on kysymys.
Raamatussahan ei varsinkaan tasa-arvoa ole. Naiset ovat huonompia, heidän tulisi vaieta seurakunnassa ja antaa miehen hoitaa ajattelu.
No, tasa-arvon tavoittelu on kyllä tietynlainen arvomaailma. Jos joku vastustaa tasa-arvoa, niin ainahan tasa-arvon lisääntyminen on kyseiseltä pois. :-)
No, tietysti, jos maailmassa on jotain resurssia rajallinen määrä ja toisilla on sitä enemmän kuin toisilla, niin resurssien tasaisempi jako on toki pois niiltä, joilla alunperin oli enemmän. Mutta kaikki tasa-arvo ei aina ole joltain pois. Tai mistäs minä tiedän, miten mutkalle tämänkin asian voi vääntää. Ehkä joiltakin on aina pois kaikki mitä joku muu saa.
Tasa-arvo on käynyt silmissäni melkein rumaksi sanaksi, sitä kun käytetään hämäyssanana samalla tavalla kuin nykyään sanaa suvaitsevaisuus. Halutaan saattaa voimaan oman arvomaailman mukainen järjestys eikä välitetä siitä, että siinä sitten sorrettaisiin ja poljettaisiin niitä, joiden arvomaailma on toinen. Heitähän saakin sortaa ja polkea, koska he omista arvoista käsin katsottuna ovat väärässä ja suorastaan pahoja. No noinhan se maailmassa menee eikä varmaan lopu niin kauan kuin ihmisiä on, mutta sen pitäisi olla sentään rehellistä eikä kutsua sitä tasa-arvoksi, koska se on tasa-arvon vastakohta.
Ei niihin hämäyksiin kannata lähteä mukaan. Tasa-arvo on alunperin hyvä ja käyttökelpoinen käsite ja sisältää hyvänja tärkeän ajatuksen. Periaate ei katoa vaikka sana kuluisi. Sitten joudutaan vaihtamaan sanaa, jos yksi kuluu rumaksi, mutta ei periaatteet sen takana katoa.
Jonkun tasa-arvoisuus on aina toisen tasa-arvoisuudesta pois, väistämättä. Siksi asioista pitäisi puhua niiden omilla nimillä. Jos nyt ajatellaan vaikka taloudellisten resurssien tasaista jakamista, niin pitäisi puhua siitä eikä tasa-arvosta, koska se olisi joidenkin arvomaailman räikeää polkemista. Heidän mielestään tasa-arvoa olisi se, että jokaisella olisi vapaus vaurastua niin paljon kuin haluaa. Yksi tasa-arvo vastaan toinen tasa-arvo. Joku ehdottaisi kompromissia, joka olisi kolmas tasa-arvo, ja siinä tulisivat nuo kaksi edellistä poljetuiksi. Ja niin edespäin. Sellaista asiaa kuin tasa-arvo ei ole reaalisesti olemassa, vaan sen sisältö riippuu määrittelijästä.
Siksi se ei koskaan tule valmiiksi, vaan on aina työn alla. Tasa-arvo ei ole mikään absoluuttinen totuus mistään,kuten ei demokratiakaan.
Olen yllättynyt siitä, että oletkin tasa-arvon vastustaja. Mutta siihenkin on jokaisella oikeus. Ja se on tasa-arvoa, joka lienee joltakin pois.
Herää nyt jo, ihminen! :D Jos olen mielestäsi tasa-arvon vastustaja, niin sinun pitää määritellä, mikä sen tasa-arvon sisältö on, jota vastustan. Se kun voi periaatteessa olla mikä tahansa lukemattomien tasa-arvojen sisällöistä.
Tuohon juuri olen tympääntynyt, että ihmiset leimataan tasa-arvon vastustajiksi sen sijaan että leimattaisiin heidät niiden asioiden tai arvojen vastustajiksi, joita itse ajetaan.
Voi olla minä en nyt ymmärrä jotain. Muta.
"Tasa-arvoa ei oikeasti ole edes olemassa, vaan se on aina tasa-arvoa joissakin tietyissä asioissa joidenkin muiden asioiden kustannuksella ja joidenkin ihmisryhmien eduksi ja toisten ihmisryhmien vahingoksi. Siinä mielessä sana "tasa-arvo" on pelkkää propagandaa."
Tässä sinä kritisoit nimenomaan tasa-arvoa sinänsä, et jotain tiettyä tasa-arvoa, vaan koko tasa-arvon ideaa. Et mitään erityistä asiaa tai arvoa tasa-arvon lisäksi. Ja nähdäkseni kuvailit myös tasa-arvon sisällön omasta näkökulmastani. Jos näin ei ole, niin minä en alkujaankaan ole sitten ymmärtänyt mistä puhut, jolloin pyydän selittämään tarkemmin.
Tasa-arvon idea on samanlainen kuin vapauden idea. Kauniita ideoina, mutta käytännössä mahdottomia, koska samalla kun ne antavat jotakin, ne sulkevat jotakin muuta pois. Siksi ei sano mitään, jos joku kertoo kannattavansa vapautta, mutta ei kerro vapautta mistä. Samoin ei sano mitään, jos joku kertoo kannattavansa tasa-arvoa, mutta ei kerro missä asioissa ja keiden välillä. Joillekin muille kun toisten vapaus tai tasa-arvo ovat yhtä kuin orjuus tai eriarvoisuus.
No, ethän sinäkään kertonut, mitä tasa-arvoa sinä vastustat, vastustat vaan tasa-arvoa.
MInä en ymmärrä tätä keskustelua, jossain on joku nivel joka aiheuttaa ohi puhumista molempiin suuntiin.
Tai jos todella olet vakavasti sitä mieltä että "toisten vapaus tai tasa-arvo ovat yhtä kuin orjuus tai eriarvoisuus" niin en minä tiedä, jaksanko tai haluanko edes selvittää asiaa tämän pitemmälle.
Jep, kyllä olen vakavasti tuota mieltä.
Vastustan käsitettä "tasa-arvo".
Minusta sinulla aiheuttaa sokeutta se, että tunnut ajattelevan "näinhän asiat ovat ja tämä on se pohja, joka on yleispätevä ja jolta käsin tulisi ajatella ja toimia". Ihan kuin et ottaisi vakavasti tai tietäisi sitä, että (useimmat?) muut ihmiset elävät ja arvottavat asioita toisenlaisilta pohjilta.
Mutta jätetään tämä asia. Meillä näköjään ajatukset siitä kulkevat niin erilaisia ratoja. Lähden nukkumaan, ja huomenna en ole täällä keskustelemassa.
"Vastustan käsitettä "tasa-arvo"."
Käsitteen vastustaminen ei muuta mitään. Asiat pysyvät vaikka vastustaisit käsitettä miten paljon. Me kuitenkin tarvitsemme käsitteitä asioiden kuvaamiseen.
Ja kommentoisin vielä monesti toistamaasi käsitystä siitä että yhden tasa-arvo on aina joltakin muulta pois. Periaattessa kyllä mutta tasa-arvossa onkin aina kyse juuri oikeudenmukaisuudesta (joka muuten on hyvin kristillinen arvo). Jos on enemmän oikein jakaa asioita tasaisemmin kuin pitää asiat ennallaan, tasa-arvo on hyvä asia ja oikein. Todellisen tasa-arvon pitäisi siis aina tähdätä yleiseen hyvään, siis siihen että mahdollisimman suuri osa ihmisistä pystyisi elämään sellaista elämää joka heidän itsensä mielestä on hyvää.
Liian usein tuntuu että ihmiset kyllä kannattavat tasa-arvoon liittyviä asioita niin kauan kun ne edistävät heidän itse tärkeiksi pitämiään asioita mutta heti jos toiset uskonnolliset käsitykset, elämäntavat tai aatteet saavat tasa-arvon myötä yhdenvartaisen aseman henkilön omien käsitysten kanssa, tasa-arvo onkin äkkiä pahasta.
Ensimmäinen lauseesi olisi voinut olla vaikka Sami-a:n kirjoittama :(
Mutta höpsis... Yleistyksenä väitteesi on paikkaansa pitämätön, ei se että jollekin ryhmälle annetaan joitakin sellaisia oikeuksia joita jollakin toisella ryhmällä jo on ole keneltäkään pois.
Tasa-arvon kehitys esimerkiksi meillä Suomessa on historian valossa ollut juurikin sen suuntaista jossa oikeuksia on laajennettu kokemaan eri ihmisryhmiä ottamatta kuitenkaan keneltäkään mitään pois joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ja tällöinkin on "riistetty" erioikeuksia tai kohtuuttomia etuuksia.
Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa lain joka turvasi naisen oikeuden omaan omaisuuteensa avioliitossa. Tietenkin voidaan ajatella tässä viedyn mieheltä jotakin, oikeuden päättää ja hallita vaimonsa puolesta vaimonsa omaisuutta mutta tilannehan oli vaimon kannalta kohtuuton ja laki korjasi vain epäkohdan joka oli epätasa-arvoinen sekä epäoikeudenmukainen.
Toinen asia on että kyllä maailmaan mahtuu ja on mahduttava erilaisia mielipiteitä ja arvopohjia. Huomaat varmasti myös sen että kun vastustetaan joitakin tasa-arvopyrkimyksiä vaikka sitten ideologisista tai uskonnollisista lähtökohdista käsin vaatien kunnioittamaan niiden vaatimaa arvomaailmaa poljetaan helposti jonkin toisen arvomaailmaa.
Samalla siis kun vaaditaan kunnioittamaan omaa arvomaailmaa ei edes huomata ettei itsellä ole piiruakaan kunnioitusta muita, eriäviä näkemyksiä kohtaan vaan voidaan jopa vaatia sitä omaa arvopohjaa muidenkin arvopohjaksi.
Ei tässä maailmassa voisi elää jos kaikki vaatisivat oman arvopohjan standardoimista yleiseksi, kaikkia koskevaksi arvomaailmaksi.
No, kyllähän ihmisten tasapäistämistä yritetty on mutta huonoin tuloksin.
Se on vaan joustettava vaikka se vituttaisikin, hyväksyttävä se että jonkin toisen arvomaailma voi poiketa paljonkin omastani ja se voi tuntua vieraalta, jopa vastenmieliseltä mutta hänellä on siihen oikeus. Lain rajoittamissa puitteissa tietenkin. Fakta joka ei koskaan tule muuttumaan on se ettemme ole samanlaisia emmekä sellaisiksi koskaan tule.
"Samalla siis kun vaaditaan kunnioittamaan omaa arvomaailmaa ei edes huomata ettei itsellä ole piiruakaan kunnioitusta muita, eriäviä näkemyksiä kohtaan vaan voidaan jopa vaatia sitä omaa arvopohjaa muidenkin arvopohjaksi.
Ei tässä maailmassa voisi elää jos kaikki vaatisivat oman arvopohjan standardoimista yleiseksi, kaikkia koskevaksi arvomaailmaksi."
No tuotahan minäkin olen yrittänyt tuoda ilmi, mutta minulla ei kai kärsivällisyys riittänyt sanoa sitä tarpeeksi selvästi. Minusta te itse syyllistytte usein juuri tuohon, mitä tuossa ensimmäisessä kappaleessa sanot, mutta olette sille nähtävästi itse sokeita. Teillä on oma teille itsestäänselvä pohja, jolta asioita arvioitte, eikä päähänne pälkähdä, että se on vain teidän pohjanne ja muilla on muunlaiset.
Tasa-arvoa lähestytään vasta sitten, jos otetaan huomioon kaikkien osapuolten pohjat tasavertaisina, eikä asennoiduta niin että nuo ovat vääriä ja pahoja pohjia ja tämä meidän oikea ja hyvä. No siinä voitaisiin päätyä parhaimmillaan vain kompromissiin, mikä ei olisi tasa-arvoa, koska mikään osapuoli ei olisi siihen tarpeeksi tyytyväinen. Tasa-arvo vallitsisi vasta sitten, kun kaikki erilaisten näkemysten edustajat olisivat sitä mieltä, että tämä järjestely on meidän näkemyksemme mukainen. Sellainen tilanne olisi käytännössä mahdoton.
Se ei ole tasa-arvoa, jos otetaan pois niiltä joilla on ja annetaan niille, joilla ei ole. Se on tasa-arvoa vain ottajien katsomuksen kannalta. Siinä ottaja ja ottamisen kohde eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa.
Vastustan käsitettä "tasa-arvo", koska se on tekopyhä savuverho sille, että haluttaisiin asioiden olevan oman näkemyksen mukaisesti. Miksi se oma näkemys pitää verhota tuollaiseen? Miksei siitä voi käyttää sen oikeaa nimeä eli puhua siitä asiasta, josta siinä on kyse? Silloin oltaisiin vain reilusti eri mieltä asioista ja taisteltaisiin niistä, ja onneksi sentään paljolti noin onkin. Kannatan valtiollista demokratiaa. Se jo lähtökohtaisesti olettaa erilaiset näkökannat tasavertaisiksi. Tasavertaisuus on mielestäni ylipäänsä paljon parempi sana kuin tasa-arvo. Tasa-arvo määritellään aina ylhäältäpäin jonkin ryhmän näkemyksen mukaisesti.
Sitten vielä sellainen asia, että kun kahden ryhmän välille saadaan ns. tasa-arvo, usein kolmas tai useampi ryhmä jää siinä jalkoihin ja menettää jotakin tärkeää. Näin on käynyt mielestäni paljolti esim. lapsille Suomessa, kun naisten ja miesten välille on saatu tarpeeksi vahvaa tasa-arvoa. Tämän sanon, vaikka olen itse nainen (ja äiti).
Nähdäkseni en ole juurikaan kyseenalaistanut kenenkään oikeutta mielipiteisiinsä, enkä suhtautunut niihin pilkaten tai hal eksuen. Kritisoinut toki olen joidenkin kirjoittajien näkemyksiä, joskus varmasti kärjekkäästikin mm. tasa-arvoaiheiden tiimoilta mutta se nyt kuuluukin näiden palstojen luonteeseen.
Kyllä minun päähäni on pälkähtänyt että on erilaisia arvopohjia ja niin saa ollakin. Ja täytyykin olla.
Istun tässä Onnibussissa matkalla Jyväskylään. Onpa muuten mukava ja halpa tapa matkustaa. Ylellinen melkein, penkitkin nahkaa, netit ja kaikki.
Joo, ei me nähtävästi eri linjoilla ainakaan periaatteessa olla. Itse vain olen tullut tietystä syystä melko allergiseksi "tasa-arvolle", ja siksi mulla ei oikein ole kärsivällisyyttä keskustella siitä rauhassa.
Vaikuttaa hyvältä kieltämättä. Katsoin heidän nettisivujaan. Kesällä pitäisi tehdä pari sellaista reissua, missä tuo olisi hyvä.
Kyllä tasa-arvoa voidaan edistää niinkin että joku menettää jotain. Perusteettomia etuoikeuksiaan. Esim. tasa-arvoa ei tule lisätä niin että laajennettaisiin verotusoikeutta koskemaan muitakin uskonyhteisöjä kuin vain kahta Suomen valtiokirkkoa.
Tämähän on evl. kirkon itserakas ja omahyväinen linja "tasa-arvon" lisäämiseksi. Sen etuoikeuksia voitaisiin rajoitetusti suoda mullekin uskonyhteisöille, jotta evl:n ei tarvitsisi niistä luopua. Minne unohtuvat uskonnottomat?
Eikä "tasa-arvoa" tule/voi edistää niin, että annettaisiin muutamalle muullekin pienelle uskonyhteisölle, jehovien lisäksi, totaalinen vapautus asevelvollisuudesta. Silloin ei voitaisi syyttää epätasaarvosta kun ei ole vain yhtä ainoaa suosittavaa uskonyhteisöä.
Ja em. älyvapaan ehdotuksen harkittavaksi esitti puolustusministeri Haglungin asetta selvitysmies Jukka Kekkonen, oikeustieteen professori.
Joskus paras oikeudenmukaisin, jopa ainoa järkevä tapa edistää tasa-arvoa on poistaa perustettomia etuoikeuksia niiltä joilla sellasia on.
Se on totta että on myös paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa niin että joidenkin asema parantuu, ilman että se on keneltäkään muulta pois, esim. tasa-arvoinen avioliittolaki.
Mutta eipä vaan sekään kelpaa uskovaisille, tosikristityille, vaikka sillä ei ole mitään vaikutusta heidän elämäänsä, voivat jatkaa ihan entiseen malliin, kukaan ei heitä pakota menemään homoavioon.
Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus olla kulumatta uskonnolliseen sakkiin, oikeus erota sellaisesta ja oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen.
Tämähän on kuin edesmenneen Neuvostoliiton näkemys poliittisista vapauksista: kaikilla on luovuttamaton oikeus olla oikeassa, mutta väärinajattelijoita rangaistaan.