Oman vanhemman kuoleman jälkeen on niin surullinen ja epätodellinen olotila....
Jo kuoleman lähetessä alkoin kiinnostus kadota kaikkiin vähäpätöisiin maallisiin asioihin.
Työ, harrastukset, raha, kaikki niihin verrattavissa olevat asiat menettivät kaiken merkityksen.
En ole vieläkään toipunut surusta, eikä mikään vielä oikein kiinnosta.
Suru, kaipaus ja itku tulee aaltoina... aamulla ja illalla....
Kun kaipaus, suru ja itku tulee, niin haluan vain vaipua surun olotilaan, levätä surun virrassa, joka rauhoittaa ja auttaa jaksamaan surussa.
Antaa surun kuljettaa, haluan vain nukahtaa suruun, en herätä.
Herään öisin 3-6 kertaa yössä, pahimpia ovat ne hetket, kun herään ja totean, ettei se ollutkaan painajaisunta, vaan pahempaa.
Todellisuus, että läheinen on oikeasti kuollut, ei mitään painajaisunta, josta voi herätä ja todeta mennessään rakkaan läheisensä huoneeseen ja nähdä läheisen nukkumassa.
Tai kuulla, kun rakas läheinen yskäisee tai kuulla hänen äänensä omasta unesta herätessään ja nukahtaa uudelleen iloisena siitä, että rakas ihminen on elossa.
Ei, et kuule enää rakkaan läheisesi ääntä, et näe häntä enää koskaan.
Haluan vain levätä, vajota surun virrassa syvemmälle, antaa surun kuljettaa, itkeä sydämen pohjasta loputonta surua, antaa kyynelten virrata, saada nukahtaa lopulliseen uneen...
Jo kuoleman lähetessä alkoin kiinnostus kadota kaikkiin vähäpätöisiin maallisiin asioihin.
Työ, harrastukset, raha, kaikki niihin verrattavissa olevat asiat menettivät kaiken merkityksen.
En ole vieläkään toipunut surusta, eikä mikään vielä oikein kiinnosta.
Suru, kaipaus ja itku tulee aaltoina... aamulla ja illalla....
Kun kaipaus, suru ja itku tulee, niin haluan vain vaipua surun olotilaan, levätä surun virrassa, joka rauhoittaa ja auttaa jaksamaan surussa.
Antaa surun kuljettaa, haluan vain nukahtaa suruun, en herätä.
Herään öisin 3-6 kertaa yössä, pahimpia ovat ne hetket, kun herään ja totean, ettei se ollutkaan painajaisunta, vaan pahempaa.
Todellisuus, että läheinen on oikeasti kuollut, ei mitään painajaisunta, josta voi herätä ja todeta mennessään rakkaan läheisensä huoneeseen ja nähdä läheisen nukkumassa.
Tai kuulla, kun rakas läheinen yskäisee tai kuulla hänen äänensä omasta unesta herätessään ja nukahtaa uudelleen iloisena siitä, että rakas ihminen on elossa.
Ei, et kuule enää rakkaan läheisesi ääntä, et näe häntä enää koskaan.
Haluan vain levätä, vajota surun virrassa syvemmälle, antaa surun kuljettaa, itkeä sydämen pohjasta loputonta surua, antaa kyynelten virrata, saada nukahtaa lopulliseen uneen...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vuosien saatossa ja elämän ja siitä luopumisen myötä oppii oivaltamaan miten väliaikaista kaikki on täällä. Turhaan ihmiset kasaavat ahmien rikkauksia, jotka eivät voi mitenkään auttaa kun tositilanne tulee.
Meitä opetetaan.