Onko soveliasta uskovaa jopa vihata kaikesta harmista mitä teollaan jatkuvasti aiheuttaa!
Saako uskovaista vihata?
tttfgd
37<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mitä tuolla oikein tarkoitat? Lause on tökerö ja ympäripyöreä.
Vihaaminen ei kyllä auta mitään - rasittaa ainoastaan omaa sydäntäsi ja masentaa. Parempaan tulokseen pääsee keskustelemalla asioista.
Viha on ajan ja energiantuhlausta. En minäkään vihaa niitä, jotka minulle ovat vääryyttä tehneet.
Etkö?
Kommenttisi on välillä.......potut pottuina!
Ei ole minun vika, jos tulkitset joitain viestejäni vihana uskiksia kohtaan. Usko tai älä olen joskus uskovaisia puolustanutkin. Löytynee viestihistoriastani kaikenlaista.
OK. Sovitaan näin.
Ollaan eri mieltä asioista vaikka joskus rajustikin, mutta ei se saa minua vihaamaan ihmisiä.
On täällä ollut muutama uskovaista joiden jutut ovat ärsyttäneet, mutta jos kasvotusten tavattaisiin niin tuskin olisi samanlaista kohkaamista.
Ei ole. Tarkoitat nyt varmaan uskovaista, joka uskontonsa takia ei noudata yhteiskunnan yleisiä sosiaalisia normeja ja jonka käyyttäytyminen ärsyttää sen takia kanssaihmisiä. Vihaaminen olisi mielestäni yhtä soveliasta kuin vihata kehitysvammaista tai muuten syyntakeetonta.
Ylivoimaisesti suurin osa uskovaisista osaa kuitenkin käyttäytyä sosiaalisesti korrektisti ja heidän kohdallaan kysymys on suorastaan absurdi.
Raamattu kehoittaa elämään lain alla.
Suomen lain vai Raamatun lain?!
Jos haluat apatiaa, myrkyttää mielesi katkeruudella, niin minä kyllä annan sinulle vapauden vihata minua. Ei haittaa jos vihaat uskovaisuuttani.
Vihasta kannattaa yrittää päästä yli, nousta sen yläpuolelle.
Vihaaminen on kuluttavaa.
En suosittele.
En tunne aloittajan elämäntilannetta ja asemaa, viha voi toki olla ymmärrettävä ja ainoa mahdollinen reaktio tietyissä tilanteissa.
Nyt tuli asiaa, pidä linjastasi kiinni myös jatkossakin, niin hyvä tulee
Eihän vihaamista ole kielletty missään. Itse vihan tunne on yhtä luvallinen kuin muutkin tunteet.
Viha voi olla tarpeellinen tunne esim. akuutin loukatuksi tai petetyksi tulemisen yhteydessä oman henkisen tasapainon säilyttämisessä. Mutta "kroonisena" tunteena ja asenteena siitä tuskin on muuta kuin haittaa kantajalleen.
Mulle jäi epäselväksi, onko aloituksessa kyseessä yleinen uskoviin kohdistuva asenne, uskovien yleisen harmillisuuden vuoksi - vai onko kyseessä aloittajan oma henkiläökohtainen tilanne jonkun tietyn yksittäisen uskovan kanssa. Tämä tilanteen avaaminen vaikuttaa paljon vastaukseen.
Jos vihaat uskovaista, vihaat samalla totuutta
Nyt kun hyvässä hengessä jutellaan voit jättää saarnaamiset.
Jumala on nähnyt vaivaa antaakseen myös sinulle asteettain tapahtuvan ilmoituksen Raamatussa. Sinunkin tulisi nähdä vaivaa lukeaksesi sen alusta loppuun.
Jokaisella kirjalla on sanomansa ja meidän jokaisen pitäisi se löytää.
Sinun tulisi suhtautua Raamattuun niin kuin mihin tahansa muuhun kirjaan ja toisaalta sinun tulisi suhtautua siihen samalla tavalla kuin muihin kirjoihin.
Ihmiset sen ovat kirjoittaneet. Sen näkee selvästi sieltä sivuilta, että se on täynnä inhimillisiä ajatuksia ja toiveita.
Olen sen lukenut, enkä varmasti aio lukea sitä uudestaan kokonaisuudessaan. Joskus aion että luen KJV:n mutta on ollut parempaakin tekemistä. Eihän se ole edes uskonnollisten kirjojen parhaimmistoa, historiantutkimuksen kannaltakin kyseenalainen oopus.
Kenet asetat auktoriteetiksesi ja kysyt häneltä/heiltä lupaa jollekin tunteellesi? :O
Onko tuo jotakin uskonnon korviketta, että tehdään ihmisistä auktoriteetteja, joilla on valta määrätä jopa, mitä saa tuntea ja mitä ei? Kuka tai mikä joukko sellainen auktoriteetti on? Ahdistava "uskonto" tuollainen.
Totta haastat
Huoh... eiköhän se nyt ollut ihan tavallinen mielipidekysymys. Tarvitseeko sitä aina asettua toisen yläpuolelle, jopa tällaisessa asiassa... Yhtäkkiä toisen kysmys onkin oikein osoitus keksimästäsi uskonnosta.
Sitähän ihmettelin, että kysyjä asettui muiden alapuolelle ja kyseli heiltä, mitä hän saa TUNTEA. Jos olisi kysynyt, mitä saa tehdä tai miten käyttäytyä, se olisi jo kuulunut muillekin ihmisille siinä määrin kuin se vaikuttaa heidän elämäänsä. Jos tuntee jotakin, se ei tarkoita, että myös toimii sen tunteensa mukaan.
Kyllä tuollaista "uskonnon korviketta" on ollut liikkeellä jo pitkään, että tehdään ihmisistä tai ihmisyydestä jumala ja tuon "jumaluuden" valtuuksilla päätetään jopa, mitkä tunteet ovat oikeutettuja tai sallittuja (näitä sanoja käytetään). Sitä on myös kristittyjen piirissä. Kuulija/lukija jää vain ihmettelemään, missä ne jumaluutta edustavat gurut ovat, jotka nuo asiat määrittelevät, mutta viitannee psykologian suuntaan.
Juu huomasin kyllä, että keksit päästäsi, mitä toinen ajatteli, ja sitten hämmästelit ja kritisoit sitä kuvittelemaasi ajatusta. Tympeää. Etköhän jopa sinäkin joskus kysy mielipiteitä - ja tuskin sinä silloin harjoitat uutta uskontoa ja asetut muiden alapuolelle. Mutta ainahan se on kai teikäläisistä kiva vähän muita tölviä, tilanne kuin tilanne. Sitten leikitään viatonta päälle.
Vaivauduinkin vastaamaan tuollaiselle tyhjänpuhujalle, joka tekee itse sitä mistä "moittii", ja jolla ei näköjään ollut haluakaan kuin soittaa suutansa. :(
Ja siellähän se viattomuusleikki sitten tulikin, kuorrutettuna marttyyri-itkulla. Ajatella, nälvit ensin jotakuta ja sitten kehtaakin joku tyhjänpuhuja tulla sinulle huomauttamaan asiasta. Ei mitään käytöstapoja. Kyllä varmasti on nyt paha mieli.
Kuten jo sanottu, mitään ihmisryhmää ei kannata vihata kollektiivisesti (ts. älä vihaa uskonnon perusteella). Tunteita ei kuitenkaan pitäisi tukahduttaa, jos tulet loukatuksi tai muuten pahoitat mielesi. Eri asia on miten vihansa päästää näkyville. En kannata aggressiota, kanavoi vihasi esimerkiksi rakentavaan ja asialliseen keskusteluun.
”Saako uskovaista vihata?”
Vihalla tuskin on suoraa kohdetta.
Pahinta on pidätetty tai kielletty viha.
Sinullahan Sami sitä vihaa kyllä homoja kohtaa löytyy
Mutta hän ei kai pidättele tai kielläkään sitä?
Samihan pyrkii mustamaalamaan homot ja tappaa heidät, Samihan on hyvä esimerkki uskovasta joka pyrkii syrjimään toista surutta.
Saahan uskovaista vihata ihan kuin muitakin ihmisiä jos niikseen haluaa. Ei Suomen laki kiellä vihaamasta uskovia!
Viha on tunne, jonka tukahduttaminen ei auta mitään. Se kääntyy vain itseään vastaan, muuttuu katkeruudeksi. Anna vihan tulla, kun se tulee - ja työstä ja käsittele se niin, että voit päästää sen menemään.
Ikävää, että joudut kokemaan jatkuvaa harmia, joka nostattaa noin voimakkaita tunteita. Toivottavasti kyseinen uskovainen parantaa tapansa tai poistuu elämästäsi.
Ihmisiä ne uskovaisetkin ja jopa aika harvoin sieltä parhaimmasta päästä. Kyllä uskovaista saa vihata, tosin parempi on jättää huomioimatta ilkeät ihmiset.
Tyypillistä hihhulismiä, leikitään uhria vaikka ovat maapallon eniten syrjivä sakki.
>> Onko soveliasta uskovaa jopa vihata kaikesta harmista mitä teollaan jatkuvasti aiheuttaa! <<
Uskossa olo ei anna mitään erioikeuksia eikä lisävelvollisuuksia eli voit kohdella kuten muitakin.
Ei ehkä ole järkevää vihaaminen, uskomattomana et sitä tiedä, mutta kaikenaikaa lähetät eetteriin huonoa energiaa, riippuen vihasi määrästä voi aiheuttaa paljon pahaa tietämättäsi. Sanassa sanotaan: ei ole olemassa ulkopuolista jumalaa vaan sinun omasta voimastasi siinä puhutaan. Omiin voimiin tutustumisesta. Olemme kaiken luojia. Niin hyvässä kuin pahassakin. Tätä ei ole moni itseään uskovaiseksi kutsuva hahmoittanut kokonaisuudessaan. Tehdessään ajattelemattomia tekoja jollekulle, siitä jää aina jälki. Josta seuraa karmaakin, josta en ihan varma ole, että joutuuko jälkipolvet kantamaan esi-isiensä teot kokonaisuudessaan jos se esi-isä ei ole tajunnut sovittaa tekojaan itse. Jotain tonnepäin sielä kirjassaan lukee kuitenkin.
Eli se ohje menee näin: ole omissa energioissa, älä pidä muita jumalinasi, eli älä ihaile tai vihaa muita. Kaikki menee eetteriin joka saattaa karman lailla tuoda asioita takaisin. Ihmiset yleensäkin ymmärtävät todella väärin toisiaan, kuten olette varmaan täällä netissäkin sen huomanneet, omilla aivoilla kuvitellaan tietävämme toisten tarkoitukset, näin ei kuitenkaan ole. Hankalien asioiden oikein kuunteleminen saattaa siis muuttaa myös sen miten ymmärrämme kyseisen asian joka tuottaa harmia. Toivon kaikkea hyvää, että saisit selvyyden mieliharmiisi.
Koska on tuo karma, niin useinkaan ei auta selän kääntäminen ongelmalle, vaan se on vastassa yhä uudelleen,muiden ihmisten muodossa, kunnes uskallamme ottaa uuden askeleen eteenpäin ja kohdata se mikä on asian ydin. Se kohtaaminen usein on askel itsensä eheytymiseen ja rakastamiseen ja ehjäksi tuntemiseen.
Oikeilla jäljillä kuitenkin saatat olla, sillä on niin monenmoisia uskovia, siksi juuri ei ehkä ole hyväksi lähteä heidän uskon vangiksi, pidä oma uskosi yllä siihen mikä on sinulle tärkeää. Omassa energiassasi. Olen nähnyt monenmoista "saarnaajaa" muutaman kirkossa, useamman sen ulkopuolella, kaikki me olemme jossain vaiheessa, emme ole täydellisiä, saamme näkyjä joista jotkut pitävät paikkansa ja jotkut ovat harhaa tai siltä välitä. Usko vain omaan intuitioosi. Ja usko hyvään. Olet juuri oikealla kohdalla elämääsi juuri nyt.
Yksikään tuskin vältyy vihalta. Kaikkissa on vihaa riittävästi.
Vaikka kattilan kanssi saadaan kiinni tiivisti, silti liemi pöhisee ulos jostain kohtaa tiivistettä. Pahinta on että jotkut "neutraalit" kieltävät oikeuden vihaan.
Sinussa sitä vihaa on enemmän kuin kenessäkään muussa ihmisessä, sen huomaa tavasta miten ihannoit massamurhia.