Mitä mieltä. Vaikeita asioita

Olen kokenut saman. Tekojensa tunnustaminen omalle vaimolle oli todella iso juttu.
Pettämisiä ym oli minulla takana useita joten ei puhettakaan että olisin edes muistanut puoliakaan ekalla kerralla.
Joten otin asian uudelleen puheeksi muutamaan kertaan ja vapauduin synnin tuskasta.
Halutessa ota asia puheeksi vaimosi kanssa ja kerro että asia vaivaa.
Kysy vaimoltasi että pystyykö hän antamaan anteeksi tai elämään asian kanssa.
Ja että hyväksyykö hän että kaikkia menneitä iljetyksiäsi ei edes tiedä.
Jumalan rakkaus Jeesuksen Messiaan veressä on antanut syntisi anteeksi.
Kuitenkin koko tämän maallisen elämäsi ajan on oma risti kannettava.
Risti on syntien häpeä paalu, olet antanut oman uhrilahjasi Herralle syntien tunnustamisen ja niiden katumisen kautta.
Usko Herraan tulee sydämmen rakkaudesta, puhtaasta omastatunnosta ja oikeasta uskollisuudesta.
Olet koettelemusten keskellä ja vihollinen tekee kaikkensa sen eteen ettet kelpaisi ja että joutuisit pois Jumalan rakkaudesta.
Tärkeä asia on se että Jumala rakastaa sinua, ei siinä että omilla voimillamme yrittäisimme rakastaa Häntä, vaan Isä rakastaa sinua ja loppuelämän tärkein asia on muistaa Jumalan rakkaus meitä kohtaan.
Tulet mahdollisesti tekemään vielä paljon syntejä, pahimmillaan lankeatkin pahasti, mutta Herramme ei hylkää jos Häneen tartumme nöyränä ja syntien tunnustamisen kautta.
Älä eksy ! Sinua kammetaan vielä monenlaisiin opinsuuntiin ja moni esiintyy kristuksena, muka opettaen kaikkeen totuuteen.
Usko Jeesukseen Kristukseen, turvaa Häneen, rukoile ymmärrystä ja johdatusta.
Hän antaa Jumalan hengen kasvattaa sinut kaikkeen totuuteen.
Älä usko minuun, äläkä keneenkään muuhunkaan, paitsi Jumalaan Herrassamme Jeesuksessa Messiaassa.
Äläkä anna kenenkään saastuttaa omaa tuntoasi, sillä isässä ei.ole vääryyttä, Hän on pyhä !
Jumalan siunausta sinulle ja peheellesi Herrassa Jeesuksessa Messiaassa.
Ja muutkin ovat joutuneet samaan koettelemukseen, kyllä sinä selviät !

Ei vanhoja anteeksi annettuja asioita kannata enää kaivella. Vaimosi on jo antanut anteeksi. Ei ole enää missään mielessä hyväksi puhua niistä hänelle enempää. Olette myös sopineet, ettette enää puhuisi tästä enempää. Tulet jäämään kiinni sellaiseen kierteeseen, että palaat asiaan ehkä vielä moneen kertaan - jotain jää aina vaivaamaan. Saat uskoa ja luottaa, että minkä myös Jumala on anteeksi antanut, sen Hän on myös unohtanut. Ne kaikki synnit on sellasenaan heitetty unohduksen mereen - eikä niitä enää tule kaivella sieltä ylös.

Miksi muuten ole ajatellut jättää perheesi? Se ei ainakaan ole Jumalan tahdon mukaista.

Koet ilmeisesti edelleen syyllisyyttä anteeksi annetuista asioista. Jos ne kaikesta huolimatta vaivaa sinua, niin suosittelen hakeutumaan seurakuntaan luotettavan henkilön sielunhoitoon.

Saat myös luottaa Raamatun lupauksiin:

"..että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki" (1 Joh 3:20).

Saat todellakin uskoa Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä kaikki synnit anteeksi annetuksi. Niitä ei enää muistella.

Olen sitä mieltä, että ei tarvi kertoa yksityiskohtia oma-aloitteisesti. Se olisi väärin, että sanoisit pettäneesi kerran vaikka olet pettänyt useasti.
Jos kerran olet rehellisesti jo kertonut pääasian, että petit useasti, niin se mielestäni riittää.
Jos asia on anteeksi annettu, eikä vaimosi halua enempää kysellä, niin kaikki on hyvin ja keskityt siihen, ettei vastaava enää toistu. Jos vaimosi itse haluaa tietää vielä lisää, niin sitten voisit kertoa.

"Kun ei haluaisi tahallaan kiduttaa vaimoa millään yksityiskohdilla"

Ei kannata, eikä se ole vaimollesikaan hyväksi. Ajattelet häntäkin, kun et näistä puhu. Mutta jos asia vaivaa ja haluat sitä käsitellä, niin se tee se jonkin ulkopuolisen kanssa. Hakisit siis jotain keskustelapua,terapiaa tms jossa voisit käsitellä elämääsi ja näitä asioita jotka vaivaa. En ainakaan itse haluaisi, että ihminen jolle olen aiheuttanut kärsimystä, joutuisi vielä tukemaan minua sen lisäksi. Mieltä vaivaavista asioita on hyvä puhua ja ongelmia kannattaa käsitellä, mutta mielestäni vaimosi ei ole oikea ihminen tähän. Tälläisistä asioita voisit aivan hyvin käydä jossain muualla puhumassa.

Kiitos sanoistasi. Katsotaan miten asiaa johdetaan sillä olen tämän antanut Jumalalle kun en itse keksi ratkaisua. Tosiaan vaimoni tietää ja on hyväksynyt sen että olen pettänyt useamminkin. Saa nähdä puhutaanko näistä vielä tarkemmin vai miten mutta aika näyttää. Mitään hätiköityä en tee ennenkuin saan varmuuden asiaan ja johdatuksen siihen mikä on oikein. Nämä ei tosiaan ole helppoja tai kauheen yksinkertaisia asioita. Mutta rakkaus kyllä on se tärkein juttu nyt..eroaminenkaan ei ole oikein sillä se ei helpottaisi ainakaan vaimoani mitenkään.

Kiitos kaikkien hyvistä ja rakentavista kommenteista:) tuli parempi mieli. Paljon juuri niinkuin olen miettinyt. Ja siinä on juuri se riski että kun asioita on paljon laidasta laitaan niin aina jää jotain kertomatta ja sekin jää vaivaamaan. Ja siitä tulee juuri tuo järjetön kierre että alkaa sitten löytämään pieniäkin väärinsanottuja juttuja menneisyydestä joita alkaa selvittää. Huomaan sen itsessäni että mulle tulee aina stressi samalla tavalla kun tästä niin sairauksista, työstä, rahasta...ihan kaikesta. Muistan että silloin kun kerroin vaikka vaikeaa oli että olen pettänyt useasti niin vapauduin ja tuli hyvä olo. Mutta jotenkin sitten viikkoja sen jälkeen rakensin taas rämän stressin yksityiskohdista jne.

Hepr 8:12 "Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä."
Samoin puolisosi on antanut sinulle anteeksi, eikä hänkään niitä enää muista sinua vastaan. Meidän ihmisten on hankala antaa itsellemme anteeksi. Jos se sinua helpottaa, tee kuten sinua neuvottiin ja puhu asiasta jollekin muulle.
Sinulla on ihana ja hyvä puoliso. Rakasta häntä, äläkä enää häntä asialla vaivaa.

Älä enää avaa vaimosi saamia haavoja. Tee kaikkesi, jotta hän tuntisi olevansa sinulle tärkeä, kaunis ja hyvä vaimo. Veit häneltä naiseuden ja vaimon roolin pettäessäsi häntä. Anna ne hänelle takaisin.

Saattaa olla, että halusi kertoa yksityiskohdista on vain sitä, ettei omatuntosi ole vielä puhdas ja haluaisit niin kovin "puhdistua" kokonaan. Ei ole kuitenkaan oikein rasittaa vaimoasi näillä asioilla enää. Hän tulee tästä kärsimään vielä pitkään joka tapauksessa - vaikkakin hän saattaa tehdä sen hiljaa ja yksin.

Tiedän tämän, sillä itse olen vaimo, jota on petetty.

Uskossa tai ei niin minkälainen mies miettii jättävänsä perheensä ja kertovansa sen jälkeen? Siis helpottaakseen omaa oloaan kertoo ja jättää perheensä selviämään tuollaisesta yksin, siis vaimon joka on vähintäänkin sirpaleina???

Ja minkälainen mies kuvittelee että ajan päästä kestäisi yksityiskohdat paremmin?? Ei silloin repii haavat uudelleen auki, satuttaa vaimoaan sillä ettei kertonut mitä kertoa olisi pitänyt jo ensimmäisenä, onhan petetyn oikeus saada kuulla totuus ja kaikki se mikä satuttaa, siltä ei voi pettämisissä välttyä, valitettavaa, mutta petetyllä on mielestäni täysi oikeus kuulla asiat sellaisenaan ei enempää ei vähempää lähellä totuutta, ja tehdä päätös antaako anteeksi ja haluaako parisuhdetta jatkaa. Mielestäni se on petetyn kunnioittamista silläkin uhalla että toisen menettää.
miten aiot toimia?

Kerroin juuri kaikki vaikeimmatkin asiat. Ei auttanu kun kertoa. Vihdoin pääsin synnintuskasta pois ja on parempi olo. Nyt täytyy auttaa vaimoa selviämään.

Aika luusereita kun eivät munaansa kurissa osaa pitää.

Sanoisin että vaikka olet synnit anteeksi saanut JeeUksen veren kautta. Niin sellaiset asiat kannattaa kertoa ainakin jotka voisivat vaikuttaa siihen voiko vaimosi antaa sinulle anteeksi. Jos esim vaimosi antaa sinulle anteeksi seksin harrastamisen(yhdynnän) vaikka useammankin kanssa niin on turha lähteä kertomaan mitä muuta teit niiden kanssa. Olennainen joka vaikuttaa siihen että annat vaimollesi mahdollisuuden antaa anteeksi sinulle tekosi. Jos vaimosi tyytyy siihen että tietää vain sinun pettäneesi niin silloin voi luottaa siihen mielestäni. Jos taas vaimosi ehdottomasti edellyttää että tietää tekosi(pahimmat) niin ne kannattaa ainakin kertoa sillä eihän vaimosi muuten voi edes arvioida mistä anteeksi pitäisi antaa. Eli jos vaimosi antaa anteeksi seksin harrastelut niin on turha kertoa jotain pienempiä juttuja menneisyydestä sillä muuten olet kohta sillä linjalla että etsit menneisyydestäsi jokisen himoitsevan katseen vieraita naisia kohtaan ja tulet lopulta hulluksi kun huomaat että ne ei ikinä lopu kun alat niitä keksimään jo ihan pienistäkin jutuista joita olet ehkä tehnyt. Sitten kun ne ehkä loppuu niin alat etsimään menneisyydestäsi kaikkia epäkohtia. Esim: laitoit luottokorttihakemukseen isommat tulot kun mitä sulla oikeesti onkaan ja alat neuroottisesti soittelemaan pankkiin ja pyytelemään niitä anteeksi. Tämä ei ole tarkoitus ja silloin Jeesuksen anteeksiannolla ei olisi mitään merkitystä. Kannattaa siis puhdistaa omatunto siltä osin kun se oikeasti järkevästi tuntuu, eli ne asiat pöytään jotka voisi vaikuttaa siihen että haluaako vaimosi olla kanssasi. Eli jos hän sulle antaa pahimmat anteeksi niin turha kaivaa jotain pienempiä vuosien takaa koska siitä tulee loputon kierre ja huomaat aina olevasi epäpuhdas. Jeesuksen vereen voi todella luottaa. Tärkeä on tehdä parannus eikä enää pettää.

Nyt on kyllä edellinen kommentaattori hakoteillä ja pahasti, pettämisen jälkeen on asiat kerrottava rehellisesti niin pienien kuin isojenkin tekojen osalta. Luuletko että jos yhden seksikerran hyväksyy niin se tarkoittaa että kymmenestä muusta pienemmästä ei tarvitse mainita? Ei yksityiskohtia mutta kyllä faktat mitä kaikkea on tapahtunut. Ja myös sen mukaan mitä vaimosi itse pyytää sinun kertovan. On eri asia saada synnit jumalalta anteeksi kuin saada anteeksi vaimoltasi, se ei vaimoasi auta että sinä olet syntisi anteeksi saanut, vaikea tie teillä on edessä jatkoitte sitten yhdessä tai erikseen. Mutta voimia kummin käykään.

Keskustelun aloittaja, millainen tilanteenne nyt on? Miten sinä jaksat ja miten vaimosi on kestänyt?

Mielestäni riittää, että olet kertonut pettäneesi. Jos vaimo on antanut anteeksi, ei mielestäni ole syytä erota. Parasta on tehdä prannus ja toimia jatkossa oikein ja rakastaa vaimoa niin kuin itseä.

No eiköhän täää tästä vielä kaikki korjaannu. Kuitenkin parempi ettei tarvi valhees elää. Se syö kaikki voimat eikä saa rauhaa.

Pettäjä ei tuon taivaallista välitä puolisostaan, siinä ei paljoa paina tartuttaako taudinkin lisäksi. Sitä ei uskoontulolla paranneta.
Pettäjä sai kertoessaan itselleen kevyen ja helpottuneen olon, nauttinut ties kuin monesta naisesta pitkän ajan ja aiheutti puolisolleen loppuelämän traumat ja valtavan kärsimyksen.
Eikö puolisosi ikinä epäillyt sinua?

Paljaalla paksuksi ja homma kunnossa. Ei nimeä ei numeroa, jep. Seuraat vain sivusta kauenpaa kun mahaa kasvaa ;)

Aloittaja! Mikä tilanne?
Vieläkö vaimosi haluaa jatkaa?
Täytyy kyllä vaimon rakkauden sinua kohtaan olla jotain uskomattoman suurta jos haluaa edelleen kanssasi pysyä, ehkä uskon myötä opit vaimoasi rakastamaan vielä sinäkin, harvalla naisella olisi edes voimavaroja selvitä tuollaisesta, toivottavasti vaimosi saa vielä arvostusta mitä osakseen ei ole saanut.

Aloittajan vaimo on lapsen sisuksistaan ulos pullauttanut kulahtanut vaimo joka pelkää ettei saa enään ketään muuta ja siitä syystä pysyy pettäjän kanssa.
Luultavasti ei kelpaisikaan synnyttämättömien hehkeiden vosujen rinnalla baaritiskillä joten pelko on aiheellinen. Parempi pysyä pettäjän kanssa kuin jäävänsä yksin, right?

No onhan siinä vaimossa varmaan jotain pielessä ollut jos pitänyt lähteä vierasta venettä keikuttamaan alunperin, että peräähän tuossa päätelmässä saattaa ollakin.
Tai sitten saattaa myös olla niin että vika onkin pettäjässä. Mutta pettäjä näki vian vaimossa ja piti parempana etsiä paremman kuin vaimonsa. Tai sitten vaimo on vaan helvetin ruma . pakottaako usko kenties tyytymään myös rumaan vaimoon joka ei aiemmin kelvannut mutta uskon ja synnintunnustuksen jälkeen on kelpuutettava jotta pääsee taivaaseen?

Vinkkinä vaan että jokainen synnyttänyt nainen ei ole kulahtanut tai myöskään lihava eikä baaritiskillä kenties edes erotu "vosuista", ellei nyt verrata 19vuotiasta ja 36 vuotiasta, siinä tosin erottuu jo ilman synnytystäkin. Synnyttänyt nainen paljastuu vasta kun olet jalkojen välissä.

Vähän nyt off topic mutta 18 vuotiaana baarissa pyöri miehiä kovasti ympärillä eikä niistä kukaan uskonut että olen yksivuotiaan äiti, eipä sitä ulkoapäin tiedä kuka on mitäkin...
Kyllä olin mallin mitoissa enkä ikäisistäni erottunut mitenkään.
Tyhmää lähteä arvostelemaan petettyä joka on syytön kaikkeen mitä on osakseen saanut, on paljon äitejä jotka päästävät itsensä lihomaan eivätkä huolehdi itsestään, ymmärrän kyllä aloittajaa jos koki että näin on käynyt ja vieraat naiset alkoi kiinnostamaan mutta silti saattaa pettäjällä parinkymmenen vuoden päästä seisokki olla muisto vain, tukka lähteä ja virtsaamisongelmat vaivata, pitäisikö vaimon siinä vaiheessa sitten ymmärtää vai hakea nautintoa muualta?

Kyllähän syy valitettavan usein on juuri se että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, mut onko se sitten lopulta kuitenkaan parempaa...

Mitkäköhän tämän ketjun pettäjän syyt ovat sitten olleetkaan, koska pettämistä tapahtunut ilmeisesti vuosiakin niin jotain puutteellista pettäjä vaimossaan on nähnyt, seksin vähyys tai laatu, epätyydyttävä ulkonäkö? lihominen?
Minua kiinnostaisi juuri tuo miten uskoontulo vaikuttaa tällaiseen, ettei tee syntiä niin pitääkö asiat hyvittää jotenkin vaimolle?
Eikö vaimoa häiritse se että mies on hänen kanssaan uskon takia eikä muiden naisten kanssa joita oikeasti ilman jumalan pelkoa haluaisi?
Mulla on sen verran ylpeyttä etten ikinä nöyrtyisi tuollaisen kohtelun jälkeen edes koskemaan mieheen joka minua olisi kohdellut noin.
kiinnostaisi tietää mitä vaimosi ajattelee seksistä sinun kanssasi pettäjä? Itse miettisin aina että mitä olisit tehnyt niiden kaikkien vieraiden kanssa enkä varmasti voisi ainakaan nauttia ollenkaan.

Älä hyvä ihminen enää kaivele niitä sontatunkioita. Kristus on ne jo ikiajoiksi unohtanut ja asioita ei ole enää Jumalan muistoissa. Saatana on saanut nyt sinut todella koukkuun. Ei vaimosikaan kaipaa noita asioiden yksityiskohtia ja ei ne sinun mieltäsi rakenna. Ole todella Kristuksessa vapaa. Olet tullut uskoon ja kerta kaikkiaan menneisyys on takana.

Mun vaimolla oli seksisuhteita ennen avioliittoamme. Itse en ole koskaan ollut muiden naisten kanssa sängyssä. Menneisyydestään vaimoni ei halua puhua, vaan suuttuu joka kerran, jos jotain kysyy. Silloin kun jotain suostuu puhumaan, hän puolustaa menneisyyttään hyvin aggressiivisesti.
En tiedä itsekään miten asiaan pitäisi suhtautua.

Netin keskustelupalsta ei ole oikea paikka kysyä tuollaista asiaa!
Saat vastauksia laidasta laitaan, etkä millään voi tietää, mikä niistä olisi oikeasti hyvä ratkaisu.

Ota yhteyttä seurakuntasi pastoriin ja varaa aika.
Hän on oikea henkilö neuvomaan sinua sen kanssa, miten sinun tulee menetellä!

On tainnut aloittajan vaimo jättää pettäjämiehensä kun ei mitään kuulu enään

Hei sinä ketjun aloittaja, oletkohan vielä täällä helluntailaisuus palstallamme?
Minkälaista elämäsi on nyt?