Valtionhoitaja Svinhufvud pyysi toukokuun lopussa saksalaisia joukkoja jäämään maahan, koska pelkäsi uutta kapinaa ja Venäjän hyökkäystä.
Senaatti uskoi Saksan voittavan maailmansodan. Sen tuki piti varmistaa monarkkisella hallitusmuodolla ja saksalaisella kuninkaalla. Saksan kanssa oli solmittu itsenäisyyttä vahvasti rajoittavat sopimukset.
Saksan toivottiin myös tukevan Suomen vaatimuksia Itä-Karjalasta ja kolmen kannaksen rajasta.
Miksi sitten pelättiin?
Senaatti uskoi Saksan voittavan maailmansodan. Sen tuki piti varmistaa monarkkisella hallitusmuodolla ja saksalaisella kuninkaalla. Saksan kanssa oli solmittu itsenäisyyttä vahvasti rajoittavat sopimukset.
Saksan toivottiin myös tukevan Suomen vaatimuksia Itä-Karjalasta ja kolmen kannaksen rajasta.
Miksi sitten pelättiin?
Vastaukset 49
Vanhimmat
Venäjän valkoiset oli ilmoittaneet, että ne ei hyväksy uusia kansallisvaltiota, johon Suomikin kuului, mikäli valkoiset olisi voittaneet Venäjällä, niin Suomen ja Venäjän välille olisi syntynyt uusi sota, Britit tukivat Venäjän valkoisia.
Venäjän valkoinen armeija muodostui saksalaisten hävittyä sodan, perehtyisi asioihin ja lopettaisit paskanjauhannan.
Hohhoijaa, Venäjän valkoinen armeija oli olemassa kokoajan ja sen päätukija oli Britit.
Senaatti käytti Itä-Karjalaa syöttinä saadakseen maalaisliiton monarkian tueksi. Saksan ulkoministeriö ei kuitenkaan ollut vaatimuksen tukena, mikä pian nähtiin Berliinin rauhanneuvotteluissa kesällä -18. Venäjän edustaja pilkkasi Suomen vaatimuksia, eikä Saksakaan niitä ymmärtänyt. Neuvottelut päättyivät tuloksetta.
Kovapäinen Svinhufvud ei luovuttanut. Hän katsoi, että saksalainen monarkki olisi välttämätön ja sitä seuraisi sotilasliitto Saksan kanssa.
S. päätti vedota suoraan keisariin. Tämä suhtautui kuitenkin penseästi poikansa kuninkuuteen, joskin oli myönteinen jonkun muun ruhtinaan valinnalle.
S. ei vieläkään luopunut, vaan runnoi kuninkaan valinnan lokakuussa -18.
Sitä ennen tapahtui kuitenkin paljonkin hänen pelkojaan vahvistavaa.
Venäjä oli jo päättänyt luovuttaa koko Karjalan Suomelle, mutta Suomen omat Venäjälle paenneet punaiset tekivät maihinnousun Laatokan pohjois-rannalle ja Petroskoita piirittävät suomalaiset vapaaehtoiset säikähtivät jäävänsä mottiin ja kipittivät ilman merkittäviä taisteluja Porajärvelle Suomen rajan tuntumaan.
Kun tilannen muuttui taistelukentällä, niin Venäjä päätti olla luovuttamatta Karjalaa ja antoi Petsamon Suomelle, koska se oli myös suomalaisten valkoisten hallussa.
Monellako veneellä ne Suomen punaiset sen maihinnousun Laatokan pohjoisrannalle tekivät?
Kysyn näin vaan ihan historian kannalta...
Riittävän monella, että Petroskoita piirittävät valkoiset siirtyivät välittömästi maihinnousupaikan länsipuolelle "turvaan".
Tämä tapahtui vuonna 1919 Mannerheimin valtionhoitajakaudella. Valkoisten joukkojen ahdistaessa Pietaria suojattiin sen selustaa suomalaisilta heimosotureilta suorittamalla kesäkuun 17. päivä yllättävä maihinnousu Viteleeseen. Aunuksen retkikunta kärsi kohtalokkaan tappion
Mistään alueluovutuksesta ei ollut kyse. Venäjä ei niihin suostunut heikoimpinakaan hetkinään. Erkoista oli, että Suomen vaatimuksia eivät puoltaneet myöskään läntiset suurvallat, ei edes Saksa 1918.
Mitä hiton merkitystä Äänisjärven rannalla käydylle taistelulle on, vaikka Laatokalla noustaisiin maihin ristiin rastiin? Petroskoi kun satojen kilometrien päässä Laatokalta.
"Mistään alueluovutuksesta ei ollut kyse. Venäjä ei niihin suostunut heikoimpinakaan hetkinään."
Oletko koskaan kuullut Täyssinän, Stolbovan, Portsmouthin tai Brest-Litovskin rauhansopimuksista?
Pietarin selustauhan poistajana.
Samalla loppui yksi heimoretki.
väitteestä, että Venäjä olisi luopunut Itä-Karjalasta 1919.
"Venäjä oli jo päättänyt luovuttaa koko Karjalan Suomelle, mutta Suomen omat Venäjälle paenneet punaiset tekivät maihinnousun Laatokan pohjois-rannalle ja Petroskoita piirittävät suomalaiset vapaaehtoiset säikähtivät jäävänsä mottiin ja kipittivät ilman merkittäviä taisteluja Porajärvelle Suomen rajan tuntumaan."
Tämä "sanonvaan" höpisee aina omiaan. Ei Petroskoi ollut piiritettynä. Heimosoturit kärsivät raskaan tappion ja joutuivat perääntymään.
Parituhatta suomalaista ja karjalaista ei mitenkään pystynyt uhkaamaan miljoonakaupunki Pietaria. Mutta saihan Vileeni tapatettua punakaartin päällystöä tuolla maihinnousulla,
Pietaria uhkasivat Judenitsin joukot.
Aunuksen retkikunta muodosti selustauhan, joka haluttiin poistaa. Kun Viteleessä lyötiin eteläinen osasto, oli Talvelan johtaman toisen joukon luovuttava Petroskoin uhkaamisesta. Koko Aunuksen retki sortui siihen ja helpotti bolsevikkien asemaa.
Näin se juuri meni, punaiset pelkäsivät nimenomaan sitä, että Mannerheim ja kumppanivat pääsevät jonkinlaiseen sopimukseen Judenitsin kanssa ja yhdessä valloittavat Pietarin, Petroskoin ja Karjalan menettäminen tässä skenaariossa oli paljon pienempi menetys.
Lenin tosiaan suunnitteli luopuvansa koko Karjalasta, mutta Suomen punaiset saivat pään kääntymään ja ne saivat oman tilaisuutensa, varsin pieni osasto nousi maihin Laatokan pohjoisrannalla ja sai aikaan sen että Suomesta edenneet valkoiset vapaaehtoiset vetäytyi varsin nopeasti takaisin Suomen rajan tuntumaan.
"Lenin tosiaan suunnitteli luopuvansa koko Karjalasta"
Missä tuollaista on kerrottu?
Lenin nimenomaan johti taistelua myös Karjalan pitämiseksi punaisten hallussa.
Hän oli jopa valmis hyväksymään saksalaisten retken Muurmannille brittien lyömiseksi sieltä pois. Sotaretkeä jopa valmisteltiin, mutta tapahtumat kulkivat suunnitelman ohi.
Tämä oli nimenomaan se syy, miksi suomalaisista punaisista tehty joukko teki maihinnousun Laatokan pohjoisrannalle, valkoiset venäläiset Brittien tukemina oli saamassa jalansijan Karjalasta ja se olisi ollut Leninin mielestä vielä pahempi juttu, kuin Karjalan luovuttaminen Suomelle.
Aunuksen retki päättyi jo syyskuussa, Judenitsin Venäjän eteläinen armeija muodostettiin iskukykyiseksi retken päätyttyä-
Ketkä valkoiset? Miller toimi Murmanskissa kaukana Kannakselta tai Itä-Karjalasta.
Aunuksen retken kanssa samaan aikaan kesällä -19 Pietaria uhkasivat kenraali Rodzjankon johtamat valkoiset, joiden mukana oli virolaisia ja inkeriläisiä. Judenits itse oleili vielä Helsingissä.
Lisäksi Pietaria ahdisteli englantilainen laivasto-osasto, jolla oli mm kaksi lentotukialusta.
Kaupungin puolustusta johtamaan määrättiin J.V. Stalin.
Judenitsin itsensä johtama yritys tehtiin vasta syksyllä. Tuloksena oli fiasko.
Ei se niin kaukana ollut, Brittien tukemat palkka-sotilasosastot oli Kantalahdessa, rautatie meni suoraan etelään aina Pietariin asti, tosin Britit ei luottaneet saksalaisten tukemiin suomalaisiin, eikä päästäneet niitä alueelle.
Valkoinen kenraali Miller toimi nimenomaan Arkangelin suunnassa.
Briteillä ei ollut voimia suuriin hyökkäyksiin, vaikka he etenivät kyllä radan suunnassa ainakin lähelle Petroskoita.
Jo kesällä 1919 oli hallitus päättänyt vetää englantilaiset joukot pois P-Venäjältä.
Siksi ne eivät ryhtyneet suuriin yrityksiin.
Muurmannin legioonalle haluttiin Suomelta armahdus, johon ei suostuttu.
Englantilaiset teki joitakin pieniä iskuja varoitukseksi. Engöannilla oli Saksan jälkeen tärkein rooli Suomen ja Baltian maiden itsenäisyydessä. Valkoisten venäläisten oletettiin valtaavan Petrograd lähinnä omin voimin.
Brittien ainut tehtävä pohjoisessa oli estää Venäjälle toimitetun sota-avun päättyminen saksalaisten käsiin. Englantilaiset alkoivat vetäytyä sieltä jo keväällä 1919. Kaikki pienet iskut oli tarkoitettu turvaamaan kenraali Millerin asema.
Myös Vienan Kemi oli Brittien hallussa, näitä palkkasotilasosastoja oli kaksi, toinen Muurmanskissa ja toinen alempana Kemissä ja Kantalahdessa, saman rautatien varressa.
Kiakkovieraat ovat jo perin tuttuja Tampereella. Rahaliittosopimus oli virhe samoin Kreikan tukipaketit ykkönen, kakkonen ja maksuun saapuva kolmonen näin kesän korvilla.
Mitä tekemistä huligaanijoukolla on rahaliiton ja tukipakettien kanssa kun näille mellakkaporukoille kohde voisi olla nämä puskista määkivät entiset ja nykyiset vallanpitäjät ja niiden taustahahmot, ei mikään yleinen katu ja sen yrittäjät ja poliisit, ole syynä yhtään mihinkään
Ei ollut.
Venäjä oli pahassa ahdingossa keväällä ja kesällä 1918.
Moskovaan siirtyneellä hallituksella oli lopulta vain suppea alue hallussaan.
Vaarallisin vihollinen oli Saksa, jossa kenraali Ludendorff johti idänpolitiikkaa. Saksa kaavaili jo Pietarin valloitusta.
Nyt tarvittiin Leninin nerokkuutta. Hän tajusi antaa periksi Saksalle, jolle ei kuitenkaan mahdettaisi mitään. Niin tehtiin kesällä -18 Brest-Litovskin täydennyssopimus, jolla Saksa sai Baltian ja muutakin, mutta lopetti sotatoimet. Se mm. lupasi estää Suomen sotatoimet Pietarin suuntaan. Itse asiassa Venäjä ja Saksa suunnittelivat yhteisiä toimia Muurmannilla olevia liittoutuneiden joukkoja vastan.
Lenin keskitti nyt puna-armeijan sen ensimmäisen suureen operaatioon Koltshakin joukot lyötiin ja ne perääntyivät Uralille.
Saman tien pakotetiin etelästä edenneet valkoiset armeijat perääntymään.
Venäjä oli saanut hengähdystauon.
osoitti taitonsa. Hän vetosi Saksan ulkoministeriöön ja sai sen taistelujen lopettamisen kannalle. Se ehkä pelasti koko Neuvosto-Venäjän, sillä Saksan joukoille ei vasta perustettu Puna-armeija mahtanut mitään.
UM vetosi joukkojen tarpeeseen länsirintamalla.
Totuushan oli se, että Saksalla oli koko ajan noin miljoona miestä idässä.
Missä kohtaan Brest-Litovskin sopimuksessa sanottiin, että Suomen armeija jota ei oltu vielä kunnolla perustettu ei hyökkäisi Petrogradiin.
Sellainen sopimus on vain sinun hallussasi.
B-L sopimus ei varsinaisesti koskenut Suomea, vaikka sen perusteella venäläiset joukot vedettiin pois.
Ei edes puolia venäläisistä joukoista vedetty pois. Venäläisistä enemmistö poistui vasta vapaussodan jälkeen.
No ei kyllä mitään pelkoa ollut punakapinasta, se oli maapetturi Svinhuvudin (=Sianpään) tekosyy saadakseen liittää Suomen Saksaan.
Mitään tuollaista ei Svinhufvud suunnitellut.
Kyllä Sv-d:lla oli syynsä pelätä kapinaa. Ei ehkä ihan konkreettisia, mutta periaatteellisia.
1918 oli noin 6 000 punapakolaista saapunut Pietariin ja vannoi kostoa. Tosin osa siirtyi Tokoin johdolla brittien riveihin ja muuttui verivihollisiksi.
Leninin murhayrityksen ( 30..8. 18) jälkeen meni jonkin aikaa ennen kuin tilanne palautui entiselleen. Välissä oli raju punainen terrori, jota suomalaiset punikit seurasivat kadehtien.
Trotski piti syyskuussa -18 puheen, jossa totesi mm. Suomen odottavan Neuvosto-Venäjää vapauttajakseen. Vähän myöhemmin hän ennusti Euroopan proletaaristen tasavaltojenliittyvän yhteen, Suomi joukossa.
Keskuskomitean yhteydessä toimi aseellista kapinaa valmisteleva organisaatio, jonka kohteena oli myös Suomi. Punaiset maanpakolaiset olivat valmiita aseelliseen taisteluun Suomessa.
Selvän ohjelman julisti 25.8. 18 pidetty kokous, joka julisti tavoitteeksi aseellisen vallankumouksen ja työväestön diktatuurin Suomessa.
Tavoitteena oli sosialistinen neuvostotasavalta, johon myös Suomen oli liityttävä.
Kyllä näistä asioista tiedettiin myös Suomessa.
Neuvosto-Venäjä oli voimaton tukemaan uutta kapinaa ja punaisten johtajat joko teloitettu tai paenneet Venäjälle.
Suunnitelmathan on tuossa edellä selvitetty.
Todellista vaaraa ei tietenkään ollut niin kauan, kun Saksa oli pelissä mukana.
Saksan heiketessä bolsujen uho kasvoi.
-----Punaiset maanpakolaiset olivat valmiita aseelliseen taisteluun Suomessa.-----
Ah mikä vitsi. Muutama tuhat punaistako olisi Suomen vallannut? Tai kuka ja miten niihin täällä olisi liittynyt kun punaisilla ei ollut minkäänlaisia aseita ja kaikki työväen aktiiviset henkilöt oli tapettu ja kuolema tai vankila uhkasi loppujakin koko ajan. Voi sinua kun pellejä kirjailet.
Eurooppa oli bolsuille vuonna 1919 toissijainen asia.
mahdollisuus puuttui. Kyllä haluja kapinaan oli vielä 1919. Otto-Ville Kuusinen tuli Suomeen nimenomaan nostamaan uuden kapinan.
Hän huomasi pian, ettei se ollut mahdollista ja ryhtyi perustamansa SSTP:n avulla valtaamaan työväenjärjestöjä. Hyvin se sujuikin, kunnes vastaan tuli Väinö Tannerin monumentaalinen hahmo.
Samalla syntyi kommunistien sisäinen riita ja Kuusinen erotettiin SKP:stä Tähän liittyivät myös ns. Kuusisen klubin murhat Pietarissa.
Kyllä valkoiset pelkäsivät uutta kapinaa ainakin 1918. Mannerheimin paluu valtaan vähensi punaisten mahdollisuuksia, samoin suuntautuminen länsimaihin.
Voittajien rivejä heikensivät sisäiset riidat ja epäluulo sosiaalidemokraatteja kohtaan.
Punaisilla ja niiden bolsupomoilla sisäiset riidat oli vielä voimakkaampia.
Ei vaan Puna-Armeija, tämä uhka väistyä valkoisten venäläisten saatua joukkonsa kasaan.
Sisällissotaan otti osaa 12 000 saksalaista ja vajaa 10 000 venäläistä sotilasta. Molempia "kaarteja" oli keskenään liki sama määrä.
Valkoiset lähti Itä-Karjalaan tukemaan suomalaismielisiä karjalaisia. Trotski uhkasi Suomea sodalla ja Suomen ulkoministeri otti Mannerheimiin yhteyden ja sai sitä kautta valkoiset vetäytymään Itä-Karjalasta.
Suomi ja Venäjä olivat jo muodollisesti sotatilassa, miksi muuten piti tehdä maiden välillä Tarton rauhasopimus 1920.
Trotski uhkasi sodalla Aunuksen retken jälkeen.
Mannerheim oli silloin jo eronnut.
Vienen Metsäsissien kapinan aikaan oli jo Tarton rauha eikä virallinen Suomi tukenut kapinaa. Siellä oli noin 500 majuri Talvelan johtamaa vapaaehtoista. Lisäksi oli noin
2 000 karjalaista.
Ylivoimainen puna-armeija murskasi kapinan.
Selkkauksen jälkeen Suomeen perustettiin puolustusvoimat mikä ei ollut sama kuin valkokaaarti.
olet sinäkin.
Suomen puolustusvoimat perustettiin suojeluskunnista tammikuussa 1918.
Joukkoja täydennettiin värvätyillä ja asevelvollisilla.