HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset.
Körtti, juutalainen, muslimi –
Mikä on kansanedustajien uskonnollinen vakaumus, ja vaikuttaako se heidän tekemäänsä politiikkaan? Kysyimme tätä uudelta eduskunnalta. Uskonto ei vaikuta politiikkaan, ja jos vaikuttaakin, niin vain taustalla, edustajat vastasivat.
Ateisteja on eduskunnassa kovin vähän, ihan muutama. Jopa uskonnottomia on enemmän. Ja siinäpä on aloituksen ydin.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1431663970979?jako=1efc384eae9d057c83a5409f7cbc1674&ref=og-url
Körtti, juutalainen, muslimi –
Mikä on kansanedustajien uskonnollinen vakaumus, ja vaikuttaako se heidän tekemäänsä politiikkaan? Kysyimme tätä uudelta eduskunnalta. Uskonto ei vaikuta politiikkaan, ja jos vaikuttaakin, niin vain taustalla, edustajat vastasivat.
Ateisteja on eduskunnassa kovin vähän, ihan muutama. Jopa uskonnottomia on enemmän. Ja siinäpä on aloituksen ydin.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1431663970979?jako=1efc384eae9d057c83a5409f7cbc1674&ref=og-url
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se uskonnollisuushan onkin sitä kavalinta ja pettävintä, kaikille hyväksi Jumlan Sanan (Raamatun UT) mukaisuudesta pois päin eksyttävintä. Sitä vähän jotenkin, vain vähän nimeksi ns. "kristilliyyttä".
Pakannallisuuskaan kun ei voi niin väkevästi ketään Jumalan Sanan mukaisuudesta kauemmaksi pois eksyttää. Eihän Jumalaan uskovat heihin eikä heitä, näissä asiaoissa ja kysymyksissa usko.
Jeesuksen nimessä... Totuutta, =valoa pimeyteen.
»Ateisteja on eduskunnassa kovin vähän, ihan muutama. Jopa uskonnottomia on enemmän.«
Tämä on hieman kyseenalainen juttu. Nimittäin uskonnottomilla tuskin tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, mitä ns. uskovien keskuudessa toistellaan, että "emme ole uskonnollisia, vaan olemme uskovia". On eräiden uskovien ihan omaa keksintöä, että uskonnollisuus olisi jotain muuta, kuin mitä he itse edustavat.
Vaikka hengellisyys toisinaan erotetaan uskonnollisuudesta, niin ei-uskoville uskovat ovat uskonnollisia; uskovat edustavat jotakin uskontoa. Tällä ei ole nyt välttämättä mitään tekemistä sen kanssa käydäänkö jossain kirkossa/temppelissä/rituaalissa, tai miten näissä tulkitaan sitä uskoa.
Koska ateismi tarkoittaa sitä, että ei uskota mihinkään jumaliin (mukaan lukien kristinuskon Jumala), niin jokainen jumaliin uskomaton on ateisti. Tämä koskee siis myös niitä uskonnottomaksi kantansa ilmoittavia, jotka eivät usko jumaliin. Ateistiksi ilmoittautumista vältetään, koska käsitettä on mustamaalattu ja vääristelty.
»Ateistien osuutta väestöstä on hankala mitata. Ihmiset tulkitsevat ateismin ja muut läheiset käsitteet eri tavoin. Lisäksi on vaikeaa tehdä rajanvetoa ateismin, ei-uskonnollisuuden, ei-teistisen uskonnollisuuden tai spiritualismin välille. Lisäksi ateistit eivät välttämättä ilmoita näkemystään sosiaalisen leimautumisen tai syrjinnän vuoksi joillakin alueilla. Useimmat tutkimukset kuitenkin arvioivat ei-uskonnollisten osuuden olevan noin 12-15 % maailman väestöstä.«
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_osuus_v%C3%A4est%C3%B6st%C3%A4
Pitemmällä tähtäimellä ajatellen maallistuminen on väistämätöntä. Samalla kun ihmisten koulutustaso ja yleissivistys noiusevat, ääriuskonnollisuus vähenee. Fundamentalismi kukoistaa siellä missä on köyhyyttä, kurjuutta ja vastakkainasetteluja. Hyvinvointi on ääriliikkeiden vihollinen.
Sen "Uskon" erottaminen uskonnollisuudesta ja uskonnosta on vain sanoilla leikkimistä.