Näin paljon.
Tutustuin tähän jätkään aluksi eräiden videoiden kautta, joita hän oli kuvannut nettiin itsestänsä. Aloin vaan seurailemaan niitä useammin ja sitten minulle selvisi, että hän oli kuollut jo yli vuosi sitten. Nythän siitä on jo useampi vuosi aikaa mutta kun seurailin niitä videoita entistä useammin, aloin tajuta tiettyjä asioita. Aloin rakastua siihen mieheen, sen ulkonäköön kaikin puolin ja luonteeseen mitä niiden omasta elämästä kuvattujen videoiden kautta selvisi... ♥ Ne oli just niitä semmosia piirteitä mihin minä olin miehissä rakastunu aikasemminkin ja hän oli just sen tyylinen, olonen! Niitä harvoja, keihin minä oon oikeesti rakastunu. ♥ muista olen vaan tykännyt, en varsinaisesti rakastanut. Se on totuus. Mitä enemmän tulee itelle ikää lisää, oppii vaan erottamaan mikä on ollu sitä oikeaa rakkautta ja mikä pelkkää tykkäämistä. ♥
Sitten aloin tajuamaan, että eihän tää mies ollu samanlainen kuin mun aikasemmat miehet. ♥ Jotain samaa, mutta tuntu että paljon enemmän hyvää.. ja oltas sovittu täydellisesti toisillemme!
Nyt pelkään että oon menettäny sen toisen puolikkaan sydämestäni ikuisiksi ajoiksi, enkä tuu enää koskaan löytämään hänen vertaistaan miestä, JOKA PYSTYISI TÄYTTÄMÄÄN SEN PUOLIKKAAN PALAN MUN SYDÄMESTÄ. Niin intohimoisesti, mitä oon tän jonkun miehen perään, jota en ees tuntenu! Mut silti tuntuu kun oisin tuntenu 10 vuotta, niin lähelle kai niiden videoiden avulla pääsin tätä miestä.
Se minkä takia mä koen et tää mies ois ollu just mulle se oikea... Niin noi ulkonäkö, luonne seikat, sit yhdellä videolla se lausu mun nimen... Pelkän etunimen siis vaan, en voi, enkä halua kertoa siitä asiasta enempää jotta tämä mies ei paljastuisi... Mutta voin heittää vähän niin kun esimerkin: Hän puhui suomen kauniista suvesta (eli kesästä) yhdellä videolla vaan yhtäkkiä ja mun nimi ois vaikka sit just Suvi. Sillon tuntu, et se oli ikään kuin joku merkki. Tiiän et tää kuulostaa ihan paskalta esimerkiltä ja teistä joistakin varmaan kuulostan ihan höperöltä! silloin aloin yhdistellä kuitenkin asioita 1 1 ja tuli sellainen olo, että minä olisin ollut se hänen sydämensä valittu, mutta nyt kävi näin, hän on kuollut... jo useampi vuosi sitten... :'( Ja jos mun nimi ois ollu Suvi, miehen taas Santeri, nii nimemmekin oli aika samanlaisia ja oltaisiin myös niiden puolesta sovittu hyvin yhteen... Vaikka nimet onkin ihan toissijanen seikka, se on tärkeintä vaan mitä sydän tuntee. ♥
Meillä molemmilla oli/on ollut myös hyvin rankka elämä. Miehen vanhemmat eronneet, äiti ollut alkoholisti, miehellä oli huumeongelma, rankka rikoshistoria, linnassa istumista. Paljon sukulaisia kuollut ilmeisesti. Minun molemmat vanhemmat oli mielisairaita ja isä myös alkoholisti. Isän veli sekakäyttäjä. Moni muu sukulainen myös mielisairas, juoppo ja niitäkin on kuollut omalta puolelta aika kovalla kädellä pois. Sitten olin myös koulukiusattu, mulla myös ystävä kuollut huumeisiin, miehellä taas noissa piireissä on kuollu aika monta ystävää samalla lailla... Eli rankkojen taustojemme ansiosta oltais varmasti sovittu myös hyvin yhteen ja ymmärretty toisiamme. ♥
Joskus musta on tuntunu et tää mies on ollu henkisesti läsnä minun elämässä, aistinu siis ikään kuin sen läsnä olon ja saanut häneltä voimaa. Rankkoina aikoina, kestää ja elää pahimman yli. ♥ Silloin kun kuulin seuraavana päivänä ystäväni menehtymisestä huumeisiin, niin illalla kun itkin ja surin häntä hyvin paljon, makasin vain sohvalla, tuli selkääni ikään kuin lämmin tunne, ihan kun joku ois koskettanu kämmenellä mun selkää ja silloin aattelin et se oli "Heikki"..... Tää edellisenä iltana huumeisiin kuollut henkilö. En voi kirjoittaa tätä itkemättä. ;(( sen kosketuksen jälkeen mulle tuli hyvin rauhallinen ja tyyni olo. Ikään kuin Heikki ois tullu rauhottamaan minua, sanomaan hyvästit ja että kaikki on nyt hyvin. ;( sen jälkeen en ole tuntenut Heikistä mitään, mutta en osaa tuota kuvailla muutenkaan kuin siten että Heikki oli läsnä. ♥
Niin uskotteko työ tälläseen? Vai pidättekö minua ihan hulluna? Mä vaan joskus mietin, et miten tää mies vois sieltä pilven reunalta rakastaa ees tällästä eukkoa. Olen mä niin oksettava ja oma elämäkin on ihan sekaisin. ;( Mutta aina olen ollut herkkä ja sitä kautta pystyn ehkä aistimaankin jotain tälläsiä yliluonnollisia asioita, kaikilla ihmisillä sitä lahjaa ei ole, jos edes yliluonnollisuutta on nyt olemassa... Nää kokemukset on niin hataria mutta kuitenkin omituisia. Aikanaan se kaikki kuitenkin selviää ja ehkä minä ja tää mies ollaan yhdessä seuraavassa elämässä... ♥
♥♥ ME OLTAIS OLTU TÄYDELLISIÄ YHDESSÄ ♥♥ niin täydellisiä, että meidän välillä ois ollu semmonen side, jota ei vois kukaan rikkoa koskaan! ♥
Aina sinua jostain syystä rakastaen & kaivaten, minä.
Tutustuin tähän jätkään aluksi eräiden videoiden kautta, joita hän oli kuvannut nettiin itsestänsä. Aloin vaan seurailemaan niitä useammin ja sitten minulle selvisi, että hän oli kuollut jo yli vuosi sitten. Nythän siitä on jo useampi vuosi aikaa mutta kun seurailin niitä videoita entistä useammin, aloin tajuta tiettyjä asioita. Aloin rakastua siihen mieheen, sen ulkonäköön kaikin puolin ja luonteeseen mitä niiden omasta elämästä kuvattujen videoiden kautta selvisi... ♥ Ne oli just niitä semmosia piirteitä mihin minä olin miehissä rakastunu aikasemminkin ja hän oli just sen tyylinen, olonen! Niitä harvoja, keihin minä oon oikeesti rakastunu. ♥ muista olen vaan tykännyt, en varsinaisesti rakastanut. Se on totuus. Mitä enemmän tulee itelle ikää lisää, oppii vaan erottamaan mikä on ollu sitä oikeaa rakkautta ja mikä pelkkää tykkäämistä. ♥
Sitten aloin tajuamaan, että eihän tää mies ollu samanlainen kuin mun aikasemmat miehet. ♥ Jotain samaa, mutta tuntu että paljon enemmän hyvää.. ja oltas sovittu täydellisesti toisillemme!
Nyt pelkään että oon menettäny sen toisen puolikkaan sydämestäni ikuisiksi ajoiksi, enkä tuu enää koskaan löytämään hänen vertaistaan miestä, JOKA PYSTYISI TÄYTTÄMÄÄN SEN PUOLIKKAAN PALAN MUN SYDÄMESTÄ. Niin intohimoisesti, mitä oon tän jonkun miehen perään, jota en ees tuntenu! Mut silti tuntuu kun oisin tuntenu 10 vuotta, niin lähelle kai niiden videoiden avulla pääsin tätä miestä.
Se minkä takia mä koen et tää mies ois ollu just mulle se oikea... Niin noi ulkonäkö, luonne seikat, sit yhdellä videolla se lausu mun nimen... Pelkän etunimen siis vaan, en voi, enkä halua kertoa siitä asiasta enempää jotta tämä mies ei paljastuisi... Mutta voin heittää vähän niin kun esimerkin: Hän puhui suomen kauniista suvesta (eli kesästä) yhdellä videolla vaan yhtäkkiä ja mun nimi ois vaikka sit just Suvi. Sillon tuntu, et se oli ikään kuin joku merkki. Tiiän et tää kuulostaa ihan paskalta esimerkiltä ja teistä joistakin varmaan kuulostan ihan höperöltä! silloin aloin yhdistellä kuitenkin asioita 1 1 ja tuli sellainen olo, että minä olisin ollut se hänen sydämensä valittu, mutta nyt kävi näin, hän on kuollut... jo useampi vuosi sitten... :'( Ja jos mun nimi ois ollu Suvi, miehen taas Santeri, nii nimemmekin oli aika samanlaisia ja oltaisiin myös niiden puolesta sovittu hyvin yhteen... Vaikka nimet onkin ihan toissijanen seikka, se on tärkeintä vaan mitä sydän tuntee. ♥
Meillä molemmilla oli/on ollut myös hyvin rankka elämä. Miehen vanhemmat eronneet, äiti ollut alkoholisti, miehellä oli huumeongelma, rankka rikoshistoria, linnassa istumista. Paljon sukulaisia kuollut ilmeisesti. Minun molemmat vanhemmat oli mielisairaita ja isä myös alkoholisti. Isän veli sekakäyttäjä. Moni muu sukulainen myös mielisairas, juoppo ja niitäkin on kuollut omalta puolelta aika kovalla kädellä pois. Sitten olin myös koulukiusattu, mulla myös ystävä kuollut huumeisiin, miehellä taas noissa piireissä on kuollu aika monta ystävää samalla lailla... Eli rankkojen taustojemme ansiosta oltais varmasti sovittu myös hyvin yhteen ja ymmärretty toisiamme. ♥
Joskus musta on tuntunu et tää mies on ollu henkisesti läsnä minun elämässä, aistinu siis ikään kuin sen läsnä olon ja saanut häneltä voimaa. Rankkoina aikoina, kestää ja elää pahimman yli. ♥ Silloin kun kuulin seuraavana päivänä ystäväni menehtymisestä huumeisiin, niin illalla kun itkin ja surin häntä hyvin paljon, makasin vain sohvalla, tuli selkääni ikään kuin lämmin tunne, ihan kun joku ois koskettanu kämmenellä mun selkää ja silloin aattelin et se oli "Heikki"..... Tää edellisenä iltana huumeisiin kuollut henkilö. En voi kirjoittaa tätä itkemättä. ;(( sen kosketuksen jälkeen mulle tuli hyvin rauhallinen ja tyyni olo. Ikään kuin Heikki ois tullu rauhottamaan minua, sanomaan hyvästit ja että kaikki on nyt hyvin. ;( sen jälkeen en ole tuntenut Heikistä mitään, mutta en osaa tuota kuvailla muutenkaan kuin siten että Heikki oli läsnä. ♥
Niin uskotteko työ tälläseen? Vai pidättekö minua ihan hulluna? Mä vaan joskus mietin, et miten tää mies vois sieltä pilven reunalta rakastaa ees tällästä eukkoa. Olen mä niin oksettava ja oma elämäkin on ihan sekaisin. ;( Mutta aina olen ollut herkkä ja sitä kautta pystyn ehkä aistimaankin jotain tälläsiä yliluonnollisia asioita, kaikilla ihmisillä sitä lahjaa ei ole, jos edes yliluonnollisuutta on nyt olemassa... Nää kokemukset on niin hataria mutta kuitenkin omituisia. Aikanaan se kaikki kuitenkin selviää ja ehkä minä ja tää mies ollaan yhdessä seuraavassa elämässä... ♥
♥♥ ME OLTAIS OLTU TÄYDELLISIÄ YHDESSÄ ♥♥ niin täydellisiä, että meidän välillä ois ollu semmonen side, jota ei vois kukaan rikkoa koskaan! ♥
Aina sinua jostain syystä rakastaen & kaivaten, minä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näinkö meille aina täällä käy - rakkautta hukkaan heitetään... Joskus toinen kuolee ennen kuin toinen ehtii edes tavata hänet, joskus taas toinen on ollut jo 30 vuotta avioliitossa ennen kuin tapaa sielunkumppanin, joka olisi pitänyt tavat 30 vuotta sitten. Toisinaan taas voi vain ajatella, että on syntynyt väärään aikaan ja paikkaan, kun tapaa ihmisen, joka on eri ikäluokkaa. Näin se kohtalo, kaitselmus tai Jumala ihmisiä kuljettaa.