Idag krävs ett godkänt grundskolebetyg i svenska för att få börja på gymnasieskolans nationella program, men Aida Hadzialic vill att de som är bra på engelska ska få dispens så att de slipper kravet på svenska.
Istället ska de få möjlighet att läsa in gymnasiet på engelska och sedan kunna bli behöriga till högskolan utan att ha svenskaämnet med sig.
Aida Hadzialic menar att man kan lära sig svenska vid sidan om övriga studier.
– Det är viktigt att man lär sig svenska, men då får man ju se till att man gör det utanför eller i skolan. Men det ska inte behöva vara ett formaliserat krav för att man ska bli behörig till vidare studier på universitetsnivå, säger hon."
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6170082
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi ministeri opiskelu englanti-36317
Istället ska de få möjlighet att läsa in gymnasiet på engelska och sedan kunna bli behöriga till högskolan utan att ha svenskaämnet med sig.
Aida Hadzialic menar att man kan lära sig svenska vid sidan om övriga studier.
– Det är viktigt att man lär sig svenska, men då får man ju se till att man gör det utanför eller i skolan. Men det ska inte behöva vara ett formaliserat krav för att man ska bli behörig till vidare studier på universitetsnivå, säger hon."
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6170082
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi ministeri opiskelu englanti-36317
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomessa pakko opetetaan suomenruotsia jolla ei pärjää edes Ruotsissa. Ruotsissa pitää osata englantia että pärjää, mutta Suomi ei panosta englantiin vaan pakkosuomenruotsiin.
Suomi on idioottien maa
Suomessa opetettava ruotsi on ihan perusruotsia ja sillä pärjää tietenkin ruotsissa. Ruotsissa kannattaa puhua ruotsia kun sen kerran osaa. Englantia luetaan yleensä pitkänäkielenä joten panostus siihenkin on hyvä. Sinä taidat olla vain idiootti ja siksi sinusta tuntuu että muut ovat.
Työryhmän loppuraportissa korostetaan englantia tiedeyhteisön kielenä ja esitetään muutoksia ruotsinkieliseen koulutustarjontaan. ”Korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen jatkuessa lienee vastedes entistä vaikeampaa nähdä kovin hyviä perusteluita sille, että kokonaisia yliopistoja ja niiden sisäisiä yksiköitä erotetaan hallinnollisesti toimintakielen nojalla – oli toimintakieli sitten suomi tai ruotsi.” Niinpä ryhmä ehdottaa Helsingin yliopiston social- och kommunalhögskolanin yhdistämistä osaksi valtiotieteellistä tiedekuntaa. Lisäksi ryhmä katsoo, että Turussa TY:n ja Åbo Akademin erillisiä saman alan laitoksia ja oppiaineista tulisi sitoa yhteen. Työryhmän loppuraportti ei ollut yksimielinen — Åbo Akademi jätti siihen eriävän mielipiteensä.
http://www.acatiimi.fi/3_2015/03_15_10.php