Hermann Balckillla suomalaiset sukujuuret

Gregorius Balkista piti sanoa että polveutuu

Selostelee ruotsalaisia sukujuuriaan paljon enemmän.
Lisäksi suku haarautui Saksassakin moneen osan.
Suomalaisuus on todellisuudessa olematonta.
Ylimystö oli Ruotsin vallan alussa täysin ruotsalaista.

Ei-pidä kirjoitti:

Selostelee ruotsalaisia sukujuuriaan paljon enemmän.
Lisäksi suku haarautui Saksassakin moneen osan.
Suomalaisuus on todellisuudessa olematonta.
Ylimystö oli Ruotsin vallan alussa täysin ruotsalaista.

Lue lisää

No eikä ollut, Suomessa mitään varsinaista ylimystöä ollut, aatelisto polveutui pääasiassa suurtalonpojista, joissa aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia oli alkuperältään suomalaisia talonpoikia, 22 %:tia oli alkuperältään saksalaisia sotilaita ja noin 21 %:tia alkuperältään ruotsalaisia.

Saksalaisia palkkasotilaita oli saman verran myös Ruotsin puolella aatelistosta.
Loput Suomen aatelistosta on joka puolelta eurooppaa ....

Ei se ruotsalaisten osuus nyt mitenkään dominoiva ole.

Kielellisesti Ruotsin kieli tuli keskeiseksi vasta Kustaa Vaasan aikana, kun Hansakauppiaiden asema kaupan puolella heikkeni ja latina kirkon puolella vaihtui luterilaisuuden mukana ruotsiksi, näin kävi myös Ruotsin puolella valtakuntaa.

Ei-pidä kirjoitti:

Selostelee ruotsalaisia sukujuuriaan paljon enemmän.
Lisäksi suku haarautui Saksassakin moneen osan.
Suomalaisuus on todellisuudessa olematonta.
Ylimystö oli Ruotsin vallan alussa täysin ruotsalaista.

Lue lisää

.....oli myös ruotsinvallan päättyessä ja vielä paljon sen jälkeen.

sanonvaan kirjoitti:

No eikä ollut, Suomessa mitään varsinaista ylimystöä ollut, aatelisto polveutui pääasiassa suurtalonpojista, joissa aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia oli alkuperältään suomalaisia talonpoikia, 22 %:tia oli alkuperältään saksalaisia sotilaita ja noin 21 %:tia alkuperältään ruotsalaisia.

Saksalaisia palkkasotilaita oli saman verran myös Ruotsin puolella aatelistosta.
Loput Suomen aatelistosta on joka puolelta eurooppaa ....

Ei se ruotsalaisten osuus nyt mitenkään dominoiva ole.

Kielellisesti Ruotsin kieli tuli keskeiseksi vasta Kustaa Vaasan aikana, kun Hansakauppiaiden asema kaupan puolella heikkeni ja latina kirkon puolella vaihtui luterilaisuuden mukana ruotsiksi, näin kävi myös Ruotsin puolella valtakuntaa.

Lue lisää

Nyt lykkäsit taas kakkapötkön, että aatelisto polveutui 40%:sti suomalaisista talonpojista ja 21% oli alkuperältään ruotsalaisia. Aatelisten listassa ei ole ainuttakaan suomalaista nimeä, aateliset olivat yli 90% ruotsinkielisiä ja suvut ruotsalaista alkuperää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista


Se että sukupolvi, tai kaksi on asunut suomessa, ei tee ruotsalaisesta suomalaista sukujuuriltaan.

Toi on kumminkin tieto, mikä löytyy Suomen aateliskalenterin sivuilta.
Kyse on niistä aatelissuvuista, joiden alkuperä voidaan määritellä, ruotsalaiset ei ole mitenkään yliedustettuina siinä ryhmässä, itse olisi olettanut heitä olleen enempikin, mutta ehkä ne saivat läänityksiä enempi Ruotsin puolelta kuin Suomen.

ollaanRehellisiä kirjoitti:

Nyt lykkäsit taas kakkapötkön, että aatelisto polveutui 40%:sti suomalaisista talonpojista ja 21% oli alkuperältään ruotsalaisia. Aatelisten listassa ei ole ainuttakaan suomalaista nimeä, aateliset olivat yli 90% ruotsinkielisiä ja suvut ruotsalaista alkuperää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista


Se että sukupolvi, tai kaksi on asunut suomessa, ei tee ruotsalaisesta suomalaista sukujuuriltaan.

Lue lisää

Nimillä ei ole mitään merkitystä, lain mukaan aatelinen otti itselle uuden ei suomalaisen nimen, kun se aateloitiin, näin toimi myös papisto, esim. Acricola on latinaa ja tarkoittaa talonpoikaa, eli Micael Acricola oli talonpojan poika, siksi nimi Acricola.

sanonvaan kirjoitti:

No eikä ollut, Suomessa mitään varsinaista ylimystöä ollut, aatelisto polveutui pääasiassa suurtalonpojista, joissa aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia oli alkuperältään suomalaisia talonpoikia, 22 %:tia oli alkuperältään saksalaisia sotilaita ja noin 21 %:tia alkuperältään ruotsalaisia.

Saksalaisia palkkasotilaita oli saman verran myös Ruotsin puolella aatelistosta.
Loput Suomen aatelistosta on joka puolelta eurooppaa ....

Ei se ruotsalaisten osuus nyt mitenkään dominoiva ole.

Kielellisesti Ruotsin kieli tuli keskeiseksi vasta Kustaa Vaasan aikana, kun Hansakauppiaiden asema kaupan puolella heikkeni ja latina kirkon puolella vaihtui luterilaisuuden mukana ruotsiksi, näin kävi myös Ruotsin puolella valtakuntaa.

Lue lisää

alussa vallanpitäjät eli korkeat hallintomiehet, sotilaat ja paljon pappeja tuli Ruotsista.

Suomessa syntyneetkin olivat ruotsalaisia. Suomi saatettiin tuntea kotiseuduksi, mutta ei kansalaisuudeksi. Se oli Ruotsi.

nimenomaannäin kirjoitti:

Nimillä ei ole mitään merkitystä, lain mukaan aatelinen otti itselle uuden ei suomalaisen nimen, kun se aateloitiin, näin toimi myös papisto, esim. Acricola on latinaa ja tarkoittaa talonpoikaa, eli Micael Acricola oli talonpojan poika, siksi nimi Acricola.

Lue lisää

Nimillä ja varsinkin kielellä on ratkaiseva merkitys, Agricolan äidinkieli oli ruotsi ja ruotsi oli tuolloin valloittajan kieli. Vaikka tämä olikin poikkeus, osasi suomea, niin ruotsalainen enemmän kuin suomalainen. Ei aatelissa ollut suomalaisia, he olivat siirtomaaisäntiä valloitetulla alueella, ei sellaiseen kaavaan sovi suomalaisuus, joitakin pettureita lukuunottamatta.

qwertyuiopåpoiuytre kirjoitti:

Nimillä ja varsinkin kielellä on ratkaiseva merkitys, Agricolan äidinkieli oli ruotsi ja ruotsi oli tuolloin valloittajan kieli. Vaikka tämä olikin poikkeus, osasi suomea, niin ruotsalainen enemmän kuin suomalainen. Ei aatelissa ollut suomalaisia, he olivat siirtomaaisäntiä valloitetulla alueella, ei sellaiseen kaavaan sovi suomalaisuus, joitakin pettureita lukuunottamatta.

Lue lisää

Acricolan äidinkielestä en pysty sanomaan mitään, mutta Acricola on nimenä latinaa ja ei viittaa siinä mielessä millään tavalla Ruotsiin tai ruotsin kieleen.
Tausta on talonpoikaistausta, sekään ei todista suoraan yhteyttä Ruotsiin.
Papisto otti aina uuden nimen, kuten teki aatelistokin, kun tuli säätynsä edustajaksi, se ei sinänsä todista yhteyksistä ruotsin kieleen.

Ruotsinvallan kirjoitti:

alussa vallanpitäjät eli korkeat hallintomiehet, sotilaat ja paljon pappeja tuli Ruotsista.

Suomessa syntyneetkin olivat ruotsalaisia. Suomi saatettiin tuntea kotiseuduksi, mutta ei kansalaisuudeksi. Se oli Ruotsi.

Lue lisää

Tuli niitä muualtakin, Tuomas oli taustaltaan Englannista, kuten oli ilmeisesti Henrik piispakin, jos oli olemassa.
Yhteydet Balttiaan oli myös tiiviit.