Tai vaihtoehtoisesti voit vastata, koska viimeksi teit syntiä?
On sanomattakin selvää, että tässä puhutaan nyt ns. tekosynneistä ajattelun tasolla tai sanojen tasolla tai tekojen tasolla.
Tarkoitan esim. toisen ihmisen vahingoittamisen suunnittelemista, seksuaalisia ajatuksia jotain muusta kuin aviopuolisosta, juoruilua, Jumalan nimen turhaan lausumista...
Minä olen viimeksi tehnyt syntiä toissapäivänä (se oli ajatussynti), mutta tein siitä heti parannuksen ja pyysin sitä Jumalalta anteeksi. Ylipäätään taitaa olla tällä hetkellä muutama kerta viikossa, kun teen syntiä. Kerrat on harventuneet, Luojan kiitos. Kunpa pääsisin tilanteeseen, etten enää tee syntiä kuin ehkä pari kertaa vuodessa korkeintaan.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn. Ei tarvii omalla nimimerkillä vastata, jos ei halua. Eikä tarvii kertoa tarkemmin, mistä synnistä on kyse.
On sanomattakin selvää, että tässä puhutaan nyt ns. tekosynneistä ajattelun tasolla tai sanojen tasolla tai tekojen tasolla.
Tarkoitan esim. toisen ihmisen vahingoittamisen suunnittelemista, seksuaalisia ajatuksia jotain muusta kuin aviopuolisosta, juoruilua, Jumalan nimen turhaan lausumista...
Minä olen viimeksi tehnyt syntiä toissapäivänä (se oli ajatussynti), mutta tein siitä heti parannuksen ja pyysin sitä Jumalalta anteeksi. Ylipäätään taitaa olla tällä hetkellä muutama kerta viikossa, kun teen syntiä. Kerrat on harventuneet, Luojan kiitos. Kunpa pääsisin tilanteeseen, etten enää tee syntiä kuin ehkä pari kertaa vuodessa korkeintaan.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn. Ei tarvii omalla nimimerkillä vastata, jos ei halua. Eikä tarvii kertoa tarkemmin, mistä synnistä on kyse.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En ole koskaan tehny syntiä.
En ole tehnyt koskaan syntiä, enkä tee jatkossakaan.
Peku, tule valoon!
kukakohan on pimeässä kun ei edes rakasta homoja!
Ihan hetki sitten. Ajattelin pahaa eräästä keskustelijasta täällä.
Kyllä sitä tulee syntiä tehtyä ihan jatkuvasti, ainakin ajatuksen tasolla, vaikkei mitää suuria tekosyntejä tekisikään.
Niin monta kertaa päivässä etten pysty edes laskemaan jos ajatuksetkin siksi lasketaan. Tekojen puolesta taas vähintään kerran päivässä.
kyllä ajatustasolla vähän väliä. Minkäs sille voi, syntinen ihminen kun olen. Niitä anon sitten anteeksi.
Silloin on pahasti jokin pielessä, jos ajatustasolla on tollasta.
Ei pidä ajatella toisille pahaa, vaan ymmärtää, että hän on toista mieltä tai sitten ei ole ymmärtänyt asiaa.
Peku, vaikka olisit muutoin synnitön (jopa ajatusten tasolla), teet silti syntiä, jos et uskossa seuraa Jeesusta, joka on Jumala, ja Häntä tottele.
Jos et usko Jeesukseen, tee parannus!
Meidän trolli iskee jälleen, pe-ku synnitön mies. Hienoa.
Tämä synti on kaikista kirkon keksinnöistä yksi oudoimpia. Todella.
Ateistina en ole koskaan tehnyt syntiä.
Synti on uskovaisten itse keksimä ongelma johon he tarjoavat lääkkeeksi uskontoa.
Kyllä juu.
Viilletään veitsellä, jotta saadaan kaupaksi laastaria.
Mirka-rehellinen, sekin, jos torjut Jeesuksen Jumalana etkä seuraa Häntä uskossa, on synti.
Olen tehnyt syntiä viimeksi kaksi viikkoa, ja olen sitä heti katunut, tehnyt siitä parannuksen (lopettanut sen) ja pyytänyt ja saanut sen Jumalalta anteeksi.
Kyse oli ajatuksen tason synnistä.
korjaus "kaksi viikkoa sitten".
En edes muista koska viimeksi olen tehnyt syntiä. Arvioisin, että useita kuukausia sitten.
Otan muodostumassa olevat syntiajatukset, joita syntiset provosoivat ja yrittävät tuottaa minulle, ikään kuin "karanteeniin". Jälkeenpäin käyn niitä läpi ja heitän pois ilman että lankean niihin missään vaiheessa. Valitsen vanhurskauden. Suosittelen tätä muillekin.
Herra on ihmeellinen.
Ajatuksen tasolla, ja välillä myös tekoina, teen syntiä joka päivä.
Joka päivä myös rukoilen anteeksiantoa Jumalalta, Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Luterilainen tekee syntiä elämänsä jokainen hetki, mutta Jumalan lapsi paljon harvemmin.
Apostolit tekivät syntiä ehkä kerran vuosikymmenessä, oma ennätykseni on kerran noin neljässä vuodessa.
Luterilaisessa kristillisyydessä tarkastellaan itseä vähän enemmän Pyhän Hengen valossa, joten valitettavasti mikään ei jää huomaamatta. Siksi aionkin pysyä luterilaisena kristittynä ja sääli, että siitä tulee harvinaista tulevaisuudessa, jopa omassa kirkossamme ennen pitkää.
Alottajalle.
Toivottavasti ymmärrät eron sille, että koska ajaustasolla tapahtuu synti ja koska ei.
Sillä jos sinua kiusaa jokin ajatus vaikka, johon et yhdy, niin ei se sinulle synniksi ole, jos et siihen ole yhtynyt.
Sillä synti riippuu meissä, senkin jälkeen, kun olemme syntisen elämän jättäneet pois, mutta jos me emme enää siihen synnin viettelykseen, tai muihin sopimattiin ajatuksiin yhdy, vaan ennemmin vieroksumme niitä, niin eivät ne meille enää synnksi ole, vaikka ne meitä toisinaan saatavat kiusatakkin.
Jos tällaisia ajatuksia joihin ei itse edes yhdy, aletaan rukoilemaan anteeksi, niin se on omiaan luomaan suurta taakkaa ihmisen ylle, ja pikemminkin lisää epävarmuutta ja näiden sopimattimien ajatusten syntyä.
"niin se on omiaan luomaan suurta taakkaa ihmisen ylle, ja pikemminkin lisää epävarmuutta ja näiden sopimattimien ajatusten syntyä."
Tarkoittanet että mitä enemmän koittaa olla tietoisesti ajattelematta jotakin, sitä enemmän se tunkee ajatuksiin? olet niin oikeassa tuossa.
Noinhan se toimii,juu.
Olen samaa mieltä kuin M. Ainasoja.
Luther oli monessa asiassa oikeassa ja joissain asioissa väärässä. Ei Jumala ole määrännyt, että uskovan syntiä tehdä tarvitsisi, vaan ihminen on vapaa valitsemaan! Jos seuraa Jeesusta, ei tee syntiä, koska Jeesus ei johda syntiin.
Vanhurskaskin silti voi langeta joskus, niin kuin Raamatussakin todetaan. Omaksi häpeäkseen hän silti lankeaa eikä syntiinlankeemus ole uskovaisen elämässä sääntö, vaan poikkeus.
Nöyryys on ainainen hyve Jumalan edessä. Vaikka ei enää kertaakaan uudestisyntymänsä jälkeen lankeaisi, on silti oltava nöyrä eikä saa korottaa itseään.
Ihan tein syntiä sekunti sitten kun avasin uteliaisuuden syntiin langenneena tämän joutavanpäiväisen ketjun.
Ei se ole synti.
Uudessa Testamentissa on sellainenkin sannta:"Älkät tehkö omaatuntoa niistä, joita koettelette!" Olisiko tuo sitten kokeen tukos, joka määrää, miten asia on!?