Masennus ei parane vaan kroonistuu

Amfetamiinin ja metyylifenidaatin syöttäminen ADHD - tapauksille perustuu olettamukseen että se vaikuttaa eri tavalla kuin normaaleihin ihmisiin. En osaa ottaa tähän kantaa, mutta on totta että nuo lääkkeet ovat yksittäisinäkin pilleireinä aikuiselle ihmiselle huumetta. Niistä tulee hyvä olo, energiaa ja seksihalut nousevat pilviin. Jotkut menevät niistä psykoosiin. En osaa sanoa miten ADHD - lapseen vaikuttaa, mutta näin väitetään että se on heille ihan ok.

234234 kirjoitti:

Amfetamiinin ja metyylifenidaatin syöttäminen ADHD - tapauksille perustuu olettamukseen että se vaikuttaa eri tavalla kuin normaaleihin ihmisiin. En osaa ottaa tähän kantaa, mutta on totta että nuo lääkkeet ovat yksittäisinäkin pilleireinä aikuiselle ihmiselle huumetta. Niistä tulee hyvä olo, energiaa ja seksihalut nousevat pilviin. Jotkut menevät niistä psykoosiin. En osaa sanoa miten ADHD - lapseen vaikuttaa, mutta näin väitetään että se on heille ihan ok.

Vaikutusero "tavallisten" ja "ADHD"-henkilöiden välillä on myytti, jolla pillerikäyttöä perustellaan tietyille henkilöille, mm. lapsille, nykyään myös aikuisille. Myytti toimii eriomaisena myyttikikkana.

Se on aivan sama kuka amfetamiinijohdannaisia ottaa, vaikutus on todellakin kaikille sama. Ei se ketään loogiseen ajatteluun kykenevää pitäisi yllättää. Alkoholi vaikuttaa niin ikään fundamentaalisesti samalla tavalla kaikkiin ihmisiin. Tietenkin paino, sukupuoli, metabolia jne. voivat vaikuttaa, mutta ei alkoholikaan korjaa päässä mitään "alkoholivajetta" tai muutakaan "kemiallista epätasapainoa" vaikka sen nauttimisesta moni pitääkin. Päinvastoin se aiheuttaa kemiallisen epätasapainon aivoissa, josta seuraa tila, jota nimitämme humalaksi. Jokainen tulee alkoholista humalaa, toiset nopeammin toiset hitaammin.

Myytin perustahan on virheajatus siitä, että olisi olemassa erikseen ADHD ja ei-ADHD-ihmisiä, mutta ADHD:ksi kutsutaan ainoastaan tietynlaista käytöstä. Jos henkilö ei käyttäydy ADHD-maisesti, ei hänellä ole ADHD:ta. Katsokaas psykiatria ja lääketeollisuus pyrkivät tekemään käytösmalleista, ajatuksista ja asenteista sairauksia myydäkseen niihin palveluitaan ja tuotteitaan. Ilmiötä kutsutaan arkielämän ja ihmiskokemuksen medikalisoimiseksi. Käytös ei kuitenkaan voi olla sairaus lääketieteellisesti, minkä vuoksi esimerkiksi ADHD:ta, tai mitään muutakaan "psykiatrista sairautta" ei ole hyväksytty sairauksiksi.

On harhaluulo kuvitella, että yksikään lapsi tai aikuinen tarvitsisi näitä aineita "ADHD:hen" tai yhtään mihinkään psyykkiseen hätäänsä. Lapset pokkaavat aivan samat seuraamukset kuin kadulla samoja pillereitä viihdekäyttöön ottavat henkilöt. Annostelutapa ja annoskoko voivat olla erilaiset, mutta vaikutukset ovat kummallekin käyttäjäryhmälle identtiset.

Ketamiini on haitallienn aine siinä missä SSRI:kin. En osaa sanoa kumpi on pahempi.

Ei masennuksen syyt ole ihmiskehossa vaan sen ulkopuolella, elämässä. Vain elämään vaikuttamalla voidaan paha mieli muuttaa. Ihmisillä on, kiitos vuosikymmenet jatkuneen rankan aivopesun, harhainen kuva siitä, että paha mieli, ahdistuneisuus jne. olisivat aivosairauksia. Että vika olisi aivoissa, niiden toiminnoissa, vähän kuin Alzheimeri tai Parkinson-potilaalla. Ajatus on itsessään hyvin absurdi. Jos tyttöystävä jättää, töistä tulee potkut tai ero osuu kohdalleen, läheinen kuolee tai joutuu vaikka seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ei niistä seuraavilla psyykkisillä reaktioilla ole mitään tekemistä aivosairauden tai minkään muukaan ihmiskropan sairauksien kanssa. Psyykkisen reaktion sairaus-konseptia hyödynnetään tietämättömien kuluttajien höynäyttämiseksi, jotta heille voidaan myydä alan ja teollisuuden toimesta pillereitä, sähköshokkeja, lobotomioita, magneettistimulointeja ja muita typeriä ja suorastaan barbaarisia toimenpiteitä. Jos joku haluaa psykiatriaa puoskaroinniksi kutsua niin en vastusta. Teoriat ovat yhtä typeriä kuin homeopatiassa tai enkelienergiaparantamisessa. Homeopatian etu psykiatrisiin toimenpiteisiin nähden on, että se ei vahingoita, kun on pelkkää kraanavettä. Psykiatrian "lääkkeet" ovat todellisuudessa huumausaineita ja suoranaisia hermostomyrkkyjä.

Erikseen ovat ne, joilla on jokin fyysinen vika, kuten kilpirauhasvaivoja. Heidän hoidollaan vaan ei ole mitään tekemistä psykiatrian kanssa. Lääketiede hoitaa (oikeat/kirjaimelliset) sairaudet, ei psykiatria. Psykiatrialla ei ole mitään tekemistä oikeiden lääketieteellisten sairauksien kanssa.

Psykiatriset tilat ovat yleensä toki reaktioita. Psykoosikin on jonkinlainen voimakas reaktio. En pidä pahana jos lääkitään järkevästi ja perustellusti. Kuitenkin tämmöinen hakuammuntalääkitys että annetaan serotoniiniin vaikuttavaa lääkitystä vaikka ei tiedetä onko serotoniinitasoissa mitään korjaamista on aivan sama kuin annettaisiin ihmiselle vaikka amfetamiinia, jotta voidaan kokeilla että jos vaikka ongelma poistuu ja sitten todetaan että hänen keskittymisongelmansa ja pahantuulisuutensa oli amfetamiinin puutetta.

Toisekseen ihminen aivotoimintaa ei ymmärretä. Ei täysin tiedetä kuinka sen serotoniinin siellä kuuluu erittyä ja mihin kaikkeen se vaikuttaa ja on taivahan tosi että serotoniinitason ei kuulu olla jatkuvasti tasainen vaan keho muuttaa sitä tilanteen mukaan tarvittavalla tavalla.

Hieno, että se on sinulle toiminut. Folioon kääriytyminen on toki turvallisempi vaihtoehto kuin vetää näitä mielialalääkkeitä.