Tässä kysytään kolmessa jakeessa sitä, pitäisikö jumalien tai esivallan muiden avujensa ohella auttaa Jumalan sanaa ja saarnaajia, pitäisikö heidän vastustaa iljettäviä oppeja ja kerettiläisyyttä sekä rangaista niistä, koska ketään ei pidä eikä voidakaan pakottaa uskoon?
Tässä on vastaus:
Ensinnäkin ovat erinäiset kerettiläiset kapinallisia (aufrührisch: kiihottajia, kumouksellisia), kun opettavat julkisesti, ettei esivaltaa pidä suvaita (leiden). Samaten, ettei kenenkään kristityn tule olla esivallan palveluksessa. Samaten, ettei ihmisellä saa olla mitään omaa (omaisuutta) vaan pitää lähteä pois vaimon ja lasten luota, koti ja pihanseutu jättää, tai pitää kaikkea yhteisenä (mitä omistaa). Nämä ovat heti ja ilman epäilystä esivallan rangaistavia kuten ne, jotka käyvät julkisesti maallista oikeutta ja esivaltaa vastaan, Room 13. Sillä he eivät ole pelkästään kerettiläisiä vaan myös kapinallisina hyökkäävät esivaltaa ja sen hallintoa ja järjestystä vastaan, niin kuin havittelee varas toisen omaisuutta, murhaaja toisen ruumista ja avionrikkoja toisen puolisoa, mitä kaikkea ei voida suvaita (kärsiä).
Toiseksi, missä eräät halusivat opettaa yleistä ja julkista uskonkappaletta vastaan, mikä on selvästi perusteltu Kirjoituksissa ja uskottu kaikkialla maailmassa koko kristikunnassa, niin kuin ne (opinkappaleet), mistä lapsia uskossa opetetaan, joten missä joku halusi opettaa, ettei Kristus ole Jumala vaan huono ihminen ja niin kuin joku muu profeetta minä turkkilaiset ja kasteenuusijat häntä pitävät, näitä ei pidä suvaita (leiden: kärsiä) vaan heitä tulee rangaista julkisina kapinallisina. Sillä he eivät ole pelkästään kerettiläisiä vaan julkisia kapinallisia. Nyt esivalta ei ole ikinä syyllinen rangaistessaan julkisia kapinallisia niin kuin niitä rangaistaan, jotka muutoin kiroavat, manaavat, herjaavat, kapinoitsevat, haukkuvat, häpäisevät, halventavat, jne. Sillä sellaiset opettajat häpäisevät kapinoinnillaan Jumalan nimen ja ottavat lähimmäisiltään hänen kunniansa pois maailmasta. Samoin tulisi esivallan rangaista eikä ikinä suvaita niitä, jotka siten opettavat, ettei Kristus ole kuollut syntiemme edestä vaan itse kunkin on tehtävä tarpeeksi itsensä puolesta (pelastuakseen). Sillä myös tämä on julkinen kapina evankeliumia vastaan ja yhteistä uskonkappaletta vastaan, mitä me uskossa tunnustamme: Minä uskon syntien anteeksisaamisen ja Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli, nousi ylös, jne. Samaten, jos joku opettaa, ettei kuolleiden ylösnousemusta tai helvettiä ole olemassa ja ovat samanlaisia kuin saddukeukset ja epikurolaiset, jotka ovat yhä vielä merkittäviä suurten viisastelijoiden joukossa.
Sillä tällä tavalla ei voida ketään kiristää uskomaan, sillä jokainen saa uskoa, mitä tahtoo. Vain opettaminen ja rienaaminen (Lästern: pilkka, halventaminen, yms.) kielletään häneltä, sillä sen kautta hän ottaa Jumalalta ja kristityiltä pois heidän oppinsa ja Sanan, ja tekee sellaista vieläpä omasta syystään ja liitossa kaiken maailmallisen käytön kanssa omaksi vahingokseen. Hän johtaa muita ja itseään pois kristinuskosta. Sillä niin kuin olen useasti sanonut: joka tahtoo alentaa itsensä kansalaisen tasolle, sen tulee pitää kiinni valtiosäännöstä (laista) eikä saa sitä itse häväistä ja rienata tai muuten hän on trolli. Siis me luemme, että pyhät isät Nikean kokouksessa heti kuultuaan areiolaisten oppia, torjuivat sen yksimielisesti eivätkä halunneet sitä kuulla, eivätkä antaa todistaa tai vastata siitä, vaan tuomitsivat heidät (areiolaiset) suitsait ilman vastaväitteitä julkisina pilkkaajina. Mooses säätää laissaan sellaiset pilkkaajat – niin, kaikki väärät opettajat – kivitettäviksi.
Eli eihän tässäkään pidä kuulla paljon vastaväitteitä vaan myös kuulematta ja vastaamatta tuomita sellaiset julkiset pilkkaajat kuten pyhä Paavali säätää Tiitus 3:ssa: Harhaoppista ihmistä tulee karttaa ja hyljätä hänet yhden tai kahden varoituskerran jälkeen. Ja Timoteusta hän kieltää osallistumasta sanakiistoihin ja taitamattomiin väittelyihin, mistä ei ole mitään hyötyä vaan ne kääntävät nurin kuulijoita. Sillä sellaiset yleiset uskonkappaleet on koeteltu koko kristikunnan kautta riittävällä tavalla, todistettu ja lyöty lukkoon Kirjoitusten kautta ja koko yleisen kristikunnan kautta, on vahvistettu monien ihmeiden ja merkkien voimalla, sinetöity monien marttyyrien paljolla verenvuodatuksella, toteen näytetty ja puolustettu kaikkien opettajien kirjoissa eivätkä ne kaipaa enää ketään mestaria tai viisasta.
Tässä on vastaus:
Ensinnäkin ovat erinäiset kerettiläiset kapinallisia (aufrührisch: kiihottajia, kumouksellisia), kun opettavat julkisesti, ettei esivaltaa pidä suvaita (leiden). Samaten, ettei kenenkään kristityn tule olla esivallan palveluksessa. Samaten, ettei ihmisellä saa olla mitään omaa (omaisuutta) vaan pitää lähteä pois vaimon ja lasten luota, koti ja pihanseutu jättää, tai pitää kaikkea yhteisenä (mitä omistaa). Nämä ovat heti ja ilman epäilystä esivallan rangaistavia kuten ne, jotka käyvät julkisesti maallista oikeutta ja esivaltaa vastaan, Room 13. Sillä he eivät ole pelkästään kerettiläisiä vaan myös kapinallisina hyökkäävät esivaltaa ja sen hallintoa ja järjestystä vastaan, niin kuin havittelee varas toisen omaisuutta, murhaaja toisen ruumista ja avionrikkoja toisen puolisoa, mitä kaikkea ei voida suvaita (kärsiä).
Toiseksi, missä eräät halusivat opettaa yleistä ja julkista uskonkappaletta vastaan, mikä on selvästi perusteltu Kirjoituksissa ja uskottu kaikkialla maailmassa koko kristikunnassa, niin kuin ne (opinkappaleet), mistä lapsia uskossa opetetaan, joten missä joku halusi opettaa, ettei Kristus ole Jumala vaan huono ihminen ja niin kuin joku muu profeetta minä turkkilaiset ja kasteenuusijat häntä pitävät, näitä ei pidä suvaita (leiden: kärsiä) vaan heitä tulee rangaista julkisina kapinallisina. Sillä he eivät ole pelkästään kerettiläisiä vaan julkisia kapinallisia. Nyt esivalta ei ole ikinä syyllinen rangaistessaan julkisia kapinallisia niin kuin niitä rangaistaan, jotka muutoin kiroavat, manaavat, herjaavat, kapinoitsevat, haukkuvat, häpäisevät, halventavat, jne. Sillä sellaiset opettajat häpäisevät kapinoinnillaan Jumalan nimen ja ottavat lähimmäisiltään hänen kunniansa pois maailmasta. Samoin tulisi esivallan rangaista eikä ikinä suvaita niitä, jotka siten opettavat, ettei Kristus ole kuollut syntiemme edestä vaan itse kunkin on tehtävä tarpeeksi itsensä puolesta (pelastuakseen). Sillä myös tämä on julkinen kapina evankeliumia vastaan ja yhteistä uskonkappaletta vastaan, mitä me uskossa tunnustamme: Minä uskon syntien anteeksisaamisen ja Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli, nousi ylös, jne. Samaten, jos joku opettaa, ettei kuolleiden ylösnousemusta tai helvettiä ole olemassa ja ovat samanlaisia kuin saddukeukset ja epikurolaiset, jotka ovat yhä vielä merkittäviä suurten viisastelijoiden joukossa.
Sillä tällä tavalla ei voida ketään kiristää uskomaan, sillä jokainen saa uskoa, mitä tahtoo. Vain opettaminen ja rienaaminen (Lästern: pilkka, halventaminen, yms.) kielletään häneltä, sillä sen kautta hän ottaa Jumalalta ja kristityiltä pois heidän oppinsa ja Sanan, ja tekee sellaista vieläpä omasta syystään ja liitossa kaiken maailmallisen käytön kanssa omaksi vahingokseen. Hän johtaa muita ja itseään pois kristinuskosta. Sillä niin kuin olen useasti sanonut: joka tahtoo alentaa itsensä kansalaisen tasolle, sen tulee pitää kiinni valtiosäännöstä (laista) eikä saa sitä itse häväistä ja rienata tai muuten hän on trolli. Siis me luemme, että pyhät isät Nikean kokouksessa heti kuultuaan areiolaisten oppia, torjuivat sen yksimielisesti eivätkä halunneet sitä kuulla, eivätkä antaa todistaa tai vastata siitä, vaan tuomitsivat heidät (areiolaiset) suitsait ilman vastaväitteitä julkisina pilkkaajina. Mooses säätää laissaan sellaiset pilkkaajat – niin, kaikki väärät opettajat – kivitettäviksi.
Eli eihän tässäkään pidä kuulla paljon vastaväitteitä vaan myös kuulematta ja vastaamatta tuomita sellaiset julkiset pilkkaajat kuten pyhä Paavali säätää Tiitus 3:ssa: Harhaoppista ihmistä tulee karttaa ja hyljätä hänet yhden tai kahden varoituskerran jälkeen. Ja Timoteusta hän kieltää osallistumasta sanakiistoihin ja taitamattomiin väittelyihin, mistä ei ole mitään hyötyä vaan ne kääntävät nurin kuulijoita. Sillä sellaiset yleiset uskonkappaleet on koeteltu koko kristikunnan kautta riittävällä tavalla, todistettu ja lyöty lukkoon Kirjoitusten kautta ja koko yleisen kristikunnan kautta, on vahvistettu monien ihmeiden ja merkkien voimalla, sinetöity monien marttyyrien paljolla verenvuodatuksella, toteen näytetty ja puolustettu kaikkien opettajien kirjoissa eivätkä ne kaipaa enää ketään mestaria tai viisasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
(Jatkuu)
Kolmanneksi, missä päädytään siihen, että kirkonkylässä, kaupungissa tai kartanossa paavilaiset ja luterilaiset (niin kuin heitä kutsutaan) huutavat ja saarnaavat erinäisistä uskonkappaleista toinen toisiaan vastaan, missä molemminpuolin haetaan Kirjoitukset puolustukseksi, en halua mielelläni kärsiä sellaisia riitaisuuksia ja minun luterilaiseni tulee myös itse mielellään vetäytyä pois ja vaieta, missä he huomaavat, ettei heitä kuulla mieluusti, aivan kuten Kristus opettaa Matteus 10:ssä ja vapauttaa itsensä saarnaamisesta niin kuin minä teen. Sillä minä olen valmis antamaan periksi, missä minua ei haluta kuulla. Ja kaiken saarnaamiseni ja kirjoitukseni olen tehnyt ahdistuksessa ja pakotettuna siihen. Jos tässä kohden ei voi mikään puoli tai joku ehkä virkansa puolesta väistyä ja vaieta, niin tulkoon väliin esivalta ja kuulustelkoon asiaa, ja se puoli, mikä ei pidä yhtä kirjoitusten kanssa, sitä käskettäköön lain voimin vaikenemaan niin kuin suuri keisari Konstantinus teki ja antoi maaherrojensa kuulustella toisiaan vastaan olevat athanasiolaiset ja areiolaiset ja ratkaista asia. Sillä ei ole hyvä, että kirkonkylässä tai seurakunnassa annetaan toisilleen vastakkaisten saarnojen upota kansaan: sillä siitä saavat alkunsa eriseurat, tyytymättömyys, viha ja kateus samoin kuin muissakin maallisisssa asioissa.
Neljänneksi: Missä eräät huutavat toisiaan vastaan sellaisista uskonkappaleista, mistä molemmat puolet tunnustavat, ettei mikään Kirjoitus puhu niistä vaan ne ovat perinnäissääntöjä (totuttuja tapoja) tai ihmisten käskyjä, kirjoitusten ohi ja yli meneviä, kuten taulut, vihkivesi, vihkivoiteet ja muut senkaltaiset tarpeettomat asiat, joita ei ole sen koommin voimallisten ihmeiden ja merkkien tai marttyyrien verellä vahvistettu, niistä ei sovi millään muotoa kinastella saarnastuolista käsin vaan molemmille tulee säätää, että eläisivät keskenään rauhassa. Sillä siitä, mitä ei ole kirjoituksissa, ei saarnaajien pidä kiistellä kansan edessä vaan heidän tulee aina toimia sanan mukaan. Sillä rakkaus ja rauha menevät pitkälti yli kaikkien seremonioiden kuten pyhä Paavali myös sanoo, että rauhan tulee mennä kaiken muun ylitse ja on epäkristillistä, että rauha ja ykseys pitäisi väistyä seremonioiden edestä. Jos tämä ei auta, niin käskettäköön sitä vaikenemaan, joka ilman kirjoituksia ahdistaa osallistumaan seremonioihin tarpeellisena autuuteen ja tahtoo rajoittaa omaatuntoa.
Sen, mitä sanon julkisesti saarnatusta, sen sanon vielä enemmän salaa saarnatusta ja salaisista seremonioista, sillä niissä eivät kaikki asiat ole siedettäviä. Muutoin lukekoon ja uskokoon kukin tykönään niin kuin tahtoo. Jos ei tahdo kuulla Jumalaa, niin kuulkoon sitten paholaista. Mutta ne, mitkä ovat taattuja uskonkappaleita Kirjoituksissa, niitä pitää julkisesti saarnata ja taloissa palvelusväelle luetuttaa ja opettaa. Millään tällä ei pakoteta ketään uskoon vaan seurakunnalle luodaan rauha uppiniskaisten päiden edessä ja torjutaan nurkkakuntasaarnaajien ilkityöt, jotka virattomina ja kenenkään lähettämättä hiiviskelevät taloissa edestakaisin ennen kuin kirkkoherra tai esivalta saavat tietää siitä. Nämä ovat varkaita ja murhaajia, mistä Kristus Johannes 10:ssä sanoo, että he puuttuvat vieraan seurakunnan asioihin ja tarttuvat kiinni (toisen) vieraaseen ammattiin, mihin heitä ei ole käsketty vaan se on heiltä kielletty.
Kansalainen on velvollinen, missä vain sellainen nurkissa hiiviskelijä hänen luokseen tulee, ennen kuin kuuntelee häntä tai antaa hänen opettaa, ilmoittamaan hänestä esivallalle ja kirkkoherralle, jonka seurakuntaan hän kuuluu. Jos hän ei toimi näin, niin hänen tulee tietää, että hän rikkoo kovakorvaisena vastoin esivallalle antamaansa valaa ja toimii kirkkoherransa halveksijana (jolle hän on kunnioituksen velkaa) Jumalaa vastaan, ollen itse syyllinen siihen ja tulee hiiviskelijän tavoin varkaaksi ja roistoksi, niin kuin Psalmissa 50 sanotaan sellaisista nurkkakuntaopettajista, Jumalan puhuessa jumalattomille: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi? Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse! Jos sinä näet varkaan (se on sielunvarkaan, Joh 10), niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa (se on taikauskoisten ja harhaoppisten kanssa). Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta. Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa."
(Jatkuu)
Jos müntzeriläisiä, Carsltadtia (Karlstadtia) ja heidän kanssamatkaajiaan ei olisi päästetty hiiviskelemään ja luikertelemaan vieraisiin taloihin ja seurakuntiin, minne heitä ei kukaan ollut lähettänyt eivätkä myöskään mitään käskyä saaneet, niin olisi kaikki suuri onnettomuus jäänyt tapahtumatta. Se, että myös apostolit menivät alussa vieraisiin taloihin ja saarnasivat, siihen heillä oli käsky ja heidät oli määrätty sitä varten, kutsuttu ja lähetetty, että heidän tuli kaikissa paikoissa saarnata, niin kuin Kristus sanoi: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille." Mutta sen jälkeen ei ole kenelläkään enää sellaista apostolista käskyä vaan kullakin piispalla tai kirkkoherralla on oma määrätty seurakuntansa tai piispanlääninsä, mitä pyhä Pietari jakeessa 1Piet 5:3 myös siksi nimellä 'kleros' (arpa, osuus, osa) kutsuu, mikä tarkoittaa osaa, joka kullekin on väestöstä käskystä annettu, niin kuin pyhä Paavali myös Tiitukselle kirjoittaa, mihin tehtävään kenenkään muun tai muukalaisen vasten tietoa ja tahtoa ei tule juljeta ryhtyä seurakuntalaisiaan opettamaan, ei salaa eikä julkisesti. Eikä häntä pidä sielun ja ruumin uhalla kenenkään kuulla vaan hänet tulee ilmiantaa ja ilmoittaa omalle kirkkoherralle tai esivallalle.
Ja sellaisesta tulee pitää kiinni, ettei kukaan saarnaaja, olipa tämä miten hurskas ja oikeamielinen tahansa paavilaisessa tai harhaoppisen kirkkoherran kansassa, saa juljeta saarnata tai salassa opettaa ilman kyseisen alueen kirkkoherran tietoa ja tahtoa. Sillä häntä ei ole käsketty niin tekemään. Se, mitä ei ole käsketty, se pitää jättää sikseen. Meillä on kylliksi tekemistä, kun haluamme suoriutua siitä, mikä on käsketty. Sekään ei auta heitä, että he väittävät kaikkien kristittyjen olevan pappeja. On totta, että kaikki kristityt ovat pappeja, mutta kaikki eivät ole kirkkoherroja. Sitten tämän lisäksi, että hän on kristitty ja pappi, pitää hänellä olla myös virka ja hänelle määrätty seurakunta. Ammatti ja määräys tekee miehestä kirkkoherran ja saarnaajan. Samoin kansalainen tai maallikko saa olla oppinut, mutta ei ole sen vuoksi vielä tohrori, että saa lukea kouluissa julkisesti tai kääntyy itse sellaiseen ammattiin, hänet tulee sitten kutsua siihen tehtävään.
Minun täytyy nyt antaa tiedoksi hiiviskelijöistä ja salasaarnaajista, joita on nyt paljon määrällisesti, ja varoittaa kaikkia kirkkoherroja ja esivaltaa, että he ahkerasti kehottavat kansaa ja pyytävät heitä kavahtamaan sekä karttamaan sellaisia juoksentelijoita ja lurjuksia kuin paholaisen taattuja lähettejä. Silloin he osoittavat hyvää huolenpitoa ja todistuksen Jumalalta saamastaan ammatista ja käskystä sellaisesta työstä sellaisessa seurakunnassa, muutoin heitä ei pidä enää kuulla, vaikka he haluaisivat opettaa puhdasta evankeliumia, niin, vaikka he olisivat enkeleitä ja itse Gabriel taivaasta. Sillä Jumala ei halua tehdä mitään ihmisen omasta valinnasta tai kutsumuksesta käsin vaan käskystä ja ammatin kautta, erityisesti saarnaajan viran kautta, niin kuin pyhä Pietari sanoo, 2. Piet. 1:20,21, "Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä, sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta."
Siksi ei Kristuskaan halunnut antaa paholaisten puhua, vaikka he ilmoittivat ja sanoivat Jumalan Pojalle totuuden. Sillä hän ei halua antaa sellaista esimerkkiä ja lupaa, että joku saarnaa ilman ammattia. Näin ajatelkoon nyt jokainen: Jos hän haluaa saarnata tai opettaa, niin todistakoon hän ammattinsa ja saamansa käskyn, mikä antaa hänelle siihen valtuudet ja pakottaa siihen tai pysyköön vaiti. Jos hän ei tottele, niin käskeköön esivalta sellaisen lurjuksen oikean Mestarin luokse, joka on Mestari Hans (Huom. tämän uskotaan tarkoittvan pyöveliä). Tämä on sitten hänen oikeutensa taattuna kapinallisena tai vielä pahempana synnin tekijänä, mitä hän kansassa aiheuttaa.
(jatkuu)
Tässä kohdassa sanot ehkä minulle: Miksi sitten opetat kirjoillasi kaikessa maailmassa, niin että vain sinäkö yksin olet saarnaaja Wittembergissä? Vastaus: En ole tehnyt sitä koskaan mielelläni enkä tee sitä vieläkään mieluusti. Minut on kuitenkin sellaiseen ammattiin vakavasti pakotettu ja harjoitettu, niin että minusta täytyi tulla pyhien kirjoitusten tohtori vasten omaa aikomustani. Silloin minä aloitin tohtorin virassa, sillä kertaa paavillisen ja keisarillisen käskyn voimasta, yleisessä korkeakoulussa niin kuin sellainen tohtori valalla vannottuun virkaan velvollisena, selittää ja opettaa Raamattua jokaiselle ihmiselle kaikessa maailmassa. Olen myös tultuani sellaiseen tietämykseen ollut pakotettu jäämään asemaani enkä voi vieläkään hyvällä omallatunnolla palata takaisin tai luopua pois, vaikka sekä paavi että keisari ovat minua kieltäneet toimimasta. Sillä se, minkä olen alkanut tohtorina heidän käskystään ja kutsuttuna, siihen minun on totisesti loppuuni asti tunnustauduttava enkä voi tästedes vaieta enkä lopettaa, vaikka kernaasti tahtoisin niin tehdä ja olen myös niin väsynyt ja vastahakoinen johtuen ihmisten suuresta sietämättömästä kiittämättömyydestä.
Vaikka en olisikaan sellainen tohtori, niin olen kuitenkin harjaantunut ja ammattimainen saarnaaja, ja minun omani haluavat minun opettavan kirjoituksia. Jos nyt muut ihmiset vaativat ja ovat pyytäneet minulta enemmän sellaisia kirjoituksia, niin olen ollut velvollinen tekemään niin. Sillä en ole koskaan tungetellut enkä vaatinut tai pyytänyt ketään lukemaan niitä (kirjoja), niin kuin en myöskään ole estänyt muita hurskaampia kirkkoherroja ja saarnaajia kirjoittamasta kirjoja ja muita lukemasta niitä ja sitä kautta myös opettamaan kaikkialla maailmassa, eivätkä he juoskentele ja hiiviskele niin kuin nämä irrallaan olevat ammattitaidottomat lurjukset vieraissa viroissaan kirkkoherrojen tietämättä ja tahtomatta, vaan heillä on määrätty virka ja käsky, mikä ajaa ja pakottaa heitä (työhön).
Jos joku haluaa saada minut vielä uskomaan, ettei sellaisia herjaajia tulisi rangaista tai nousta vastarintaan heitä vastaan, sillä me suvaitsemme ja siedämme kuitenkin juutalaisia, jotka herjaavat meidän Herraamme Kristusta ja hänen äitiään samoin kuin kaikkea pyhää ja kristittyä, sekä opetuksella että puheella? Vastaus: Sen vuoksi heillä on myös oma rangaistuksensa, että he jäävät kristikunnan ulkopuolelle, minkä lisäksi ei minkään maallisen hallinnon tarvitse puuttua asiaan. Heistä ei myöskään kärsitä niin paljon kuin niistä, jotka haluavat julkisesti ihmisten edessä herjata. Paljon vähemmän kärsitään heistä kuin näistä myrkyllisistä hiiviskelijöistä, jotka kehottavat sellaista kristittyjen keskuudessa julkisessa saarnaajanvirassa tai nurkkakunnissa saarnaten, jotka eivät halua lopettaa herjaustaan missään, sillä niiden luona ja keskuudessa, jotka ovat kastettuja ja ovat nimeltään kristittyjä, ei haluta olla juutalaisten tavoin kelvottomia maailmalle, vaan halutaan olla kaikkein ylistetyimpiä ja kunnioitettavimpia. Jos he kuitenkin menevät tai jäävät sinne, missä ei ole lainkaan kristittyjä eikä kukaan kuule, niin kuin juutalaiset (tekevät), täytyisi heidän sallia herjata kiville ja puille vaikka metsässä, niin vaikka meren syvyydessä tai hehkuvassa leivinuunissa.