Eduskunta suositteli ja äänesti ja vaati Mannerheimin Presidentiksi. Mannerheim suostui olosuhteiden pakottamana. Hän nimesi pari luottomiestä hallitukseen-ja katosi. Ministerit toimi yksin ja sisäministeri Leino luovutti 19 venäläistaustaista emigranttia Neuvostoliittoon Presidentiltä kysymättä. Asiat alkoivat kuitenkin ajan myötä mennä hyvään suuntaan ja Suomi solmi YYA-sopimuksen (se ei ollut selviö vaan sai ankaraa vastustusta hallituksessa).
Mannerheim ei halunnut poliitikoksi
0oeråkokiki
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eduskunta ei tiennyt Mannerheimin puhelinnumeroa. Vain ehkä yksi Suomessa tiesija siihenei soitettu. Nyt olemme viisaampia ja tiedämme Mannerheimin oleskelleen Sveitsissä.
Presidenttikauden jälkeen Mannerheim oleskeli talvet Sveitsissä. Hän meni sinne ensi kerran helmikuussa -47 oltuaan vuoden "siviilissä".
Keväällä -43 hän oli ollut siellä toipumislomalla ja mieltynyt maahan.
Presidenttinä 1944-46 hän asui pääasiassa Tamminiemessä, jossa hoiti myös virkaansa.
Lol. Mannerheim kyllä vannoi voimansa tunnonsa 1919 että ei lepää ennen kuin Karjala ja Aunus on takaisin. Mutta hävisi Stählbergille presidenttikisassa. Sekös korsettihomoa harmitti! Vielä pari vuotta myöhemmin oli uho samaa, eli Pietari pitäisi vallattua. Valkoisten kenraali Judenitsh esikuntineen oli Helsingissä ryyppäämässä pöllimillään Venäjän keisarikunnan rahoilla, ja samalla Marski ryyppäsi tuoreen valtion piikkiin.
Sellainen "herrasmies" tämä Marski!
KunKeisarille valat vannottiin niin ne piti. Mutta ei Mannerheim mielestäni mikään politiikko ollut..Vala ei vie politiikkaan.
Ei Mannerheimiä mikään "vala" "vienyt" politiikkaan, vaan ukko oli siellä omasta tahdostaan. Jos katsoo noita valkoisen puolen johtajia, niin samanlaisia opportunisteja oli suurin osa. Ja suurin osa pakeni muilta ryöstämänsä omaisuuden turvin Pariisin yms . Mannerheim tosin joutui pakenemaan vasta 40 luvulla Sveitsiin.
Puna-armeija vaan sattui voittamaan. Ei olisi kannattanut lesota tuolloin 1900-luvun alkupulella.
"Mannerheim kyllä vannoi voimansa tunnonsa 1919 että ei lepää ennen kuin Karjala ja Aunus on takaisin"
Mannerheim vannoi helmikuussa -18, ettei "pane miekkaansa tuppeen ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin".
Päiväkäsky oli vastine Leninin lupaukselle antaa Vienan Karjala Suomelle, jos se luovuttaa Inon patterit.
"Valkoisten kenraali Judenitsh esikuntineen oli Helsingissä ryyppäämässä pöllimillään Venäjän keisarikunnan rahoilla, ja samalla Marski ryyppäsi tuoreen valtion piikkiin. "
Hölynpölyä. Judenits yritti hankkia tukea hyökkäykselleen Pietariin Suomesta ja länsimaista. Sitä ei tullut. Hän yritti yksin syksyllä-19 ja kärsi tappion.
Mannerheim oli valtionhoitaja. Myös hän kaavaili hyökkäystä Pietariin, mutta ei saanut tukea edes omalta hallitukseltaan, eikä myöskään länsimailta.
Vanha tsaarin kenraali varoitti Mannerheimia luottamasta Hiterin kykyyn marssia Moskovaan. Ainoa heistä kenraaleista joka tavannut Hitlerin. Tiesi Venäjän olosuhteet. Jääkärit olivat kuitenkin revanssin puolesta. Mannerheimin syntymäpäivillä 1944 Mannerheim totesi että olit oikeassa.
Mannerheim oli itsekin vanha tsaarin kenraali.
Mannerheim ja muutama muu pääesikunnassa, tajusi jo 1942 että Saksa sodan häviää, valmistautuminen sodasta irtautumiseen alkoi oikeastaan jo tuolloin, alun perin oli oletus että sodan jälkeen järjestetään samanlainen yleinen rauhankonferenssi kuin oli järjestetty ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Näin ei käynyt, sota käytiin katkeraan loppuun asti.
Kukahan tämä mahtoi olla? Se hännätön ukkisiko.
Kuudes armeija antautui Stalingradissa helmikuussa 1943, tuolloin Suomessa tehtiin se johtopäätös ettei Saksa tule sotaa voittamaan.
Saattaa olla, mutta osa muutti mieltään jo talven 1941-42 aikana, kun Saksan armeija oli ilman minkäänlaisia talvivarusteita syvällä Venäjällä, miehiä paleltui kuin russakoita.