Suomessa pitäisi olla voimassa toisistaan riippumaton vallan kolmijako:
1. Lainsäädäntö valta, eduskunta, puhemiehistö; 2. Tuomiovalta, KKO:n ja KHO:n presidentit;
3. Toimeenpanovalta, tasavallan presidentti ja oikeuskansleri.
Tästä jakautuu lainkäytön oikeusvoimakeinot viranomaiskäytännössä; laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano jne.
Kuitenkin pitää muistaa, että virkavastuu on lainkäytön ja oikeusvoimakeinojen osalta aina henkilökohtainen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2002 on luku,
DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA EI SAA OLLA KONTROLLOIMATONTA JULKISTA VALTAA.
Vaikka toiminnan kontrolli tapahtuu pääasiassa muutoksenhaun kautta, se ei kokonaan korvaa virkavastuun valvontaa. Virkavastuun kontrolli on ehkä tietyllä tavalla osa suomalaista laillisuusperinnettä. Sen ilmauksena perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta, ja jokaisella joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä tai virkamieheltä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Virkavastuu määriteltiin jo vuonna 1947 NURNBEGIN TUOMIOISTUIMEN PERUSSÄÄNNÖSSÄ JA TUOMIOSSA TUNNUSTETUISSA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN PERIAATTEISSA; toisen maailmansodan sotarikosoikeudenkäynnissä, mm:
IV periaate
"Se seikka, että henkilö toimi hallituksensa tai esimiehensä käskystä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastusta, jos hänellä oli moraalisen valinnan tosiasiallinen mahdollisuus."
Näyttää siltä, että Suomen oikeus- ja viranomaiskäytännössä em. periaatteista ei suuremmin piitata.
1. Lainsäädäntö valta, eduskunta, puhemiehistö; 2. Tuomiovalta, KKO:n ja KHO:n presidentit;
3. Toimeenpanovalta, tasavallan presidentti ja oikeuskansleri.
Tästä jakautuu lainkäytön oikeusvoimakeinot viranomaiskäytännössä; laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano jne.
Kuitenkin pitää muistaa, että virkavastuu on lainkäytön ja oikeusvoimakeinojen osalta aina henkilökohtainen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2002 on luku,
DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA EI SAA OLLA KONTROLLOIMATONTA JULKISTA VALTAA.
Vaikka toiminnan kontrolli tapahtuu pääasiassa muutoksenhaun kautta, se ei kokonaan korvaa virkavastuun valvontaa. Virkavastuun kontrolli on ehkä tietyllä tavalla osa suomalaista laillisuusperinnettä. Sen ilmauksena perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta, ja jokaisella joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä tai virkamieheltä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Virkavastuu määriteltiin jo vuonna 1947 NURNBEGIN TUOMIOISTUIMEN PERUSSÄÄNNÖSSÄ JA TUOMIOSSA TUNNUSTETUISSA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN PERIAATTEISSA; toisen maailmansodan sotarikosoikeudenkäynnissä, mm:
IV periaate
"Se seikka, että henkilö toimi hallituksensa tai esimiehensä käskystä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastusta, jos hänellä oli moraalisen valinnan tosiasiallinen mahdollisuus."
Näyttää siltä, että Suomen oikeus- ja viranomaiskäytännössä em. periaatteista ei suuremmin piitata.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mihin unohdit hallituksen (valtioneuvoston)?