"Minä Urmas Uolevi Uskovainen vannon kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä ja nimeen..."
"Minä Atte Alvari Ateisti lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon mörrimöykyn/öntelökäkän/lentävän spagettihirviön edessä ja nimeen..."
Kaipa siten tuo jälkimmäinenkin valavaihtoehto pitäisi sallia, jos joku noin haluasi ministerinvalansa, vaikka sitten hupimielessä, vannoa? Millä oikeudella kukaan toisen ilmoittamaa vakaumusta epäilisi?
Toki ministerillä on mahdollisuus antaa uskonnoton vala - vai vakuutukseksiko sitä kutsutaan.
Ateistihan voisi myös ihan piruuttaan vannoa ministerinvalansa käsi raamatulla, jolloin vala olisi valheellinen ja arvoton, merkityksetön. Josko millään valalla kovin suurta merkitystä on.
Miksi valtio antaa ministerin vannoa ministerinvalan tämän oman mielikuvitusolennon edessä ja nimeen? (Eikö ministeri ole koko kansan ministeri, palvelija? Kaikki suomalaiset eivät ole kristittyjä?)
Miksi ministeri lupaa valassa JUMALANSA edessä toimivansa rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja kansan parhaaksi. Tai jotain sinne päin. Tästä tulee ainakin sellainen vaikutelma, että lupaus tehdään jumalalle eikä kansalle. Onko tuollainen ministeri nyt sitten lojaali ensisijassa jumalalleen vai kansalle?
Uskovainen tuskin näkee tässä ristiriitaa, ministerin ykköslojaliteetti kohdistuu tietysti jumalaan, koska se automaattisesti on kansankin edun mukaista - uskovaisen mielestä. (Mieleen tulee ainakin P. Räsänen.)
Ja tämä käsittääkseni vain kristittyjä koskien, eli käsi raamatulla, vai voiko sen tehdä myös käsi koraanilla, ja jos voi niin mitäköhän tosikristityt siihen tuumaisivat, jos sellainen tilanne tulisi eteen Suomessa?
"Minä Atte Alvari Ateisti lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon mörrimöykyn/öntelökäkän/lentävän spagettihirviön edessä ja nimeen..."
Kaipa siten tuo jälkimmäinenkin valavaihtoehto pitäisi sallia, jos joku noin haluasi ministerinvalansa, vaikka sitten hupimielessä, vannoa? Millä oikeudella kukaan toisen ilmoittamaa vakaumusta epäilisi?
Toki ministerillä on mahdollisuus antaa uskonnoton vala - vai vakuutukseksiko sitä kutsutaan.
Ateistihan voisi myös ihan piruuttaan vannoa ministerinvalansa käsi raamatulla, jolloin vala olisi valheellinen ja arvoton, merkityksetön. Josko millään valalla kovin suurta merkitystä on.
Miksi valtio antaa ministerin vannoa ministerinvalan tämän oman mielikuvitusolennon edessä ja nimeen? (Eikö ministeri ole koko kansan ministeri, palvelija? Kaikki suomalaiset eivät ole kristittyjä?)
Miksi ministeri lupaa valassa JUMALANSA edessä toimivansa rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja kansan parhaaksi. Tai jotain sinne päin. Tästä tulee ainakin sellainen vaikutelma, että lupaus tehdään jumalalle eikä kansalle. Onko tuollainen ministeri nyt sitten lojaali ensisijassa jumalalleen vai kansalle?
Uskovainen tuskin näkee tässä ristiriitaa, ministerin ykköslojaliteetti kohdistuu tietysti jumalaan, koska se automaattisesti on kansankin edun mukaista - uskovaisen mielestä. (Mieleen tulee ainakin P. Räsänen.)
Ja tämä käsittääkseni vain kristittyjä koskien, eli käsi raamatulla, vai voiko sen tehdä myös käsi koraanilla, ja jos voi niin mitäköhän tosikristityt siihen tuumaisivat, jos sellainen tilanne tulisi eteen Suomessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Käyttäytyvätkö kristityt valan vannoneet poliitikot/ihmiset yhtään muita paremmin? Eivät. Tämä on nähty suomessakin jo moneen kertaan.