Kansainvälinen kriisinhallinta
Puolustusvoimat toteuttaa Suomen osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi voi osallistua rauhaa ja turvallisuutta kasvattaviin tai humanitaarisiin sekä siviiliväestöä suojeleviin operaatioihin. Operaatioilla on Yhdistyneiden kansakuntien tai ETYJ:n hyväksyntä.
Suomalaisia rauhanturvaajia voi olla maailmalla korkeintaan kaksi tuhatta yhtäaikaisesti.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö
Pohjoismainen puolustusyhteistyö on sotilaallisella ja poliittisella tasolla avointa ja aktiivista. Yhteistyössä ovat mukana kaikki Pohjoismaat Islantia myöten. NORDEDFCO:n puheenjohtajuus on kiertävä. Vuonna 2015 Ruotsi toimii puheenjohtajamaana.
Naton rauhankumppanuusohjelma
Rauhankumppanuus (PfP eli Partnership for Peace) mahdollistaa yksittäisen valtion ja Naton välillä yhteistyön. Yhteistyön muodot määritellään kunkin valtion osalta yksilöllisesti. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994.
Naton nopean toiminnan joukot
Suomi teki päätöksen osallistua Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) kumppanimaille avattuihin harjoituksiin vuonna 2006.
Vuonna 2008 Suomi vahvisti halukkuutensa osallistua NRF:n täydentävään toimintaan. Täydentävällä toiminnalla tarkoitetaan sitä, että Naton nopean toiminnan joukot eivät ole riippuvaisia rauhankumppanimaiden osoittamista voimavaroista, vaan Nato edellyttää NRF:n kykenevän toimimaan pelkästään jäsenmaiden tarjoamilla voimavaroilla. Rauhankumppanimaiden osallistuminen NRF-joukkoihin on luonteeltaan täydentävää.
Euroopan unionin taisteluosastot
Suomi osallistuu Euroopan unionin valmiusjoukkoihin osana kansainvälistä kriisinhallintaansa.
Toiminta perustuu mukana olevien maiden vapaaehtoisuuteen. Valmiudessa olevat taisteluosastot voivat toimia 6 000 kilometrin säteellä Brysselistä ja niiden tehtävät voivat liittyä humanitaarisiin operaatioihin, katastrofityöhön, rauhanturvaamiseen tai rauhaan pakottamiseen. Euroopan Unionin valmiusjoukkotoiminta alkoi vuonna 2005 ja se saavutti täyden kapasiteettinsa vuonna 2007. Suomi on ollut mukana vuodesta 2006.
Standardit
Suomi hyödyntää kansainvälisiä standardeja puolustusvoimien toiminnassa. Standardit parantavat hankintojen ja toiminnan laatua.
Puolustusvoimat toteuttaa Suomen osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi voi osallistua rauhaa ja turvallisuutta kasvattaviin tai humanitaarisiin sekä siviiliväestöä suojeleviin operaatioihin. Operaatioilla on Yhdistyneiden kansakuntien tai ETYJ:n hyväksyntä.
Suomalaisia rauhanturvaajia voi olla maailmalla korkeintaan kaksi tuhatta yhtäaikaisesti.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö
Pohjoismainen puolustusyhteistyö on sotilaallisella ja poliittisella tasolla avointa ja aktiivista. Yhteistyössä ovat mukana kaikki Pohjoismaat Islantia myöten. NORDEDFCO:n puheenjohtajuus on kiertävä. Vuonna 2015 Ruotsi toimii puheenjohtajamaana.
Naton rauhankumppanuusohjelma
Rauhankumppanuus (PfP eli Partnership for Peace) mahdollistaa yksittäisen valtion ja Naton välillä yhteistyön. Yhteistyön muodot määritellään kunkin valtion osalta yksilöllisesti. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994.
Naton nopean toiminnan joukot
Suomi teki päätöksen osallistua Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) kumppanimaille avattuihin harjoituksiin vuonna 2006.
Vuonna 2008 Suomi vahvisti halukkuutensa osallistua NRF:n täydentävään toimintaan. Täydentävällä toiminnalla tarkoitetaan sitä, että Naton nopean toiminnan joukot eivät ole riippuvaisia rauhankumppanimaiden osoittamista voimavaroista, vaan Nato edellyttää NRF:n kykenevän toimimaan pelkästään jäsenmaiden tarjoamilla voimavaroilla. Rauhankumppanimaiden osallistuminen NRF-joukkoihin on luonteeltaan täydentävää.
Euroopan unionin taisteluosastot
Suomi osallistuu Euroopan unionin valmiusjoukkoihin osana kansainvälistä kriisinhallintaansa.
Toiminta perustuu mukana olevien maiden vapaaehtoisuuteen. Valmiudessa olevat taisteluosastot voivat toimia 6 000 kilometrin säteellä Brysselistä ja niiden tehtävät voivat liittyä humanitaarisiin operaatioihin, katastrofityöhön, rauhanturvaamiseen tai rauhaan pakottamiseen. Euroopan Unionin valmiusjoukkotoiminta alkoi vuonna 2005 ja se saavutti täyden kapasiteettinsa vuonna 2007. Suomi on ollut mukana vuodesta 2006.
Standardit
Suomi hyödyntää kansainvälisiä standardeja puolustusvoimien toiminnassa. Standardit parantavat hankintojen ja toiminnan laatua.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Noiden avulla jokainen voi panna tiltujen sairaat valeet omaan arvoonsa.
Todettakoon, että ulkomaanpalveluun voidaan lähettää sotilaita vain vapaaehtoisina ja lakien perusteella.
Kansainväliseen koulutukseen esimerkiksi Porin Prikaatiin otetaan vain vapaaehtoisia.
Sotilasopetuslaitoksissa ( kuten RUK) ei anneta mitään Nato-koulutusta. Sitä ei anneta missään muuallakaan. Myöskään mitään värväystä Nato-palveluun ei tehdä.
Natosopivaa koulutusta se on.
Tällä toiminnalla me hankimme itsellemme leppymättömiä vihamiehiä-
Tietenkin se helpottaa Amerikkalaisia ja muita hyökkäileviä länsimaita kun saadaan puoluettömatkin maat pelkäämääm heidän rinnallaan terrorihyökkäystä.
Puolueettomuus olisi hieno juttu.
Koulutus on koulutusta. Suomi ei kuulu Natoon!
"Tällä toiminnalla me hankimme itsellemme leppymättömiä vihamiehiä-"
Kuten ISIS? Sellaiset vihamiehet ovat maalle kunniaksi!
"Tietenkin se helpottaa Amerikkalaisia ja muita hyökkäileviä länsimaita kun saadaan puoluettömatkin maat pelkäämääm heidän rinnallaan terrorihyökkäystä."
Terrorismi-iskuja on MYÖS Venäjällä ja Kiinassa!?
"Puolueettomuus olisi hieno juttu."
Emmehän me ole puolueettomia! Liityimme yhteisellä päätöksellä 1994 EU:n jäseneksi!
Terrori-iskujen taustalla on 99% tapauksissa Saudi-Arabian tukemat sunni-jihadistit, milloin milläkin nimellä. Niin kauan kun länsi antaa saudien kuningashuoneen paistatella suosiossaan, ei terrori-iskut lopu.
Suomen toiminnalla Lähi-Idässä ei ole kuin kahdenlaista vaikutusta;
a) Tuhlata rahaa olemalla mukana noilla keikoilla mikä on pois omasta puolustuksesta.
b) Säästää rahaa oman maanpuolustuksen hyväksi jättämällä kalliit keikat tekemättä.
ei tue terroristeja.
Sen luulisi tiltujenkin jo tajuavan.
Osallistuminen terrorismin vastaiseen taisteluun tehostaa myös Suomen puolustusta.
Tietysti tiltut sitä vastustavat. Se on aina varma tae homman hyödystä.
on tällä hetkellä vain Libanonissa.
Taitaa olla muutama mies jossain Afrikan maassa?
Viron kansallislippu nostettiin suomalais-irlantilaisen pataljoonan päätukikohdan, UNP 2-45:n, lippuriviin 27. toukokuuta kun 37 virolaista rauhanturvaajaa saapui UNIFIL-operaatioon Etelä-Libanoniin. Virolainen osasto liitettiin kiinteäksi osaksi Libanonin suomalaista kriisinhallintajoukkoa ja siten myös osaksi suomalais-irlantilaista pataljoonaa.
Libanonin suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon virolaiset liittyivät käytännössä jo ennen toimialueelle saapumistaan, sillä he osallistuivat suomalaisten rauhanturvaajien mukana Porin Prikaatissa järjestettyyn rotaatiokoulutukseen. Yhteiskoulutuksessa painotettiin operatiivisia näkökohtia huomioiden paikallisten viranomaisten, kulttuurin, uskontojen, yksityisyyden ja paikallisväestön kunnioittamisen.
– Virolaisten tuloa valmisteltiin huolellisesti pitkin kevättä. Meillä on jo entuudestaan erittäin hyvä yhteistyö irlantilaisten kanssa, joten sen pohjalta on hyvä jatkaa virolaistenkin kanssa. Suomalaisilla ja virolaisilla on takanaan yhtenäinen ja kattava rotaatiokoulutus, mikä mahdollistaa saumattoman yhteistoiminnan. Aiemmasta kokemuksestani tiedän, että virolaisten ammattitaito ja asenne on kohdallaan, kertoo suomalais-irlantilaisen pataljoonan ja Libanonin suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja everstiluutnantti Pertti Kelloniemi.
Pataljoonassa kunnioitetaan ja arvostetaan kansallisia sotilasperinteitä, mutta operatiivissa tehtävissä joukkoja käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti.
– Lähtökohtana virolaisten liittämiselle on se, että virolainen joukkue noudattaa toiminnassaan suomalaisia ohjeita ja toimintamalleja ellei erikseen ilmene painavaa perustetta toimia toisin. Tällaisia harvoja poikkeuksia ovat esimerkiksi henkilökohtaisen aseen ja ampumatarvikkeiden tyyppikohtaiset kansalliset määräykset, everstiluutnantti Kelloniemi tarkentaa.
Virolaiset korvaavat pataljoonassa vastaavan määrän suomalaisia rauhanturvaajia muodostaen nyt yhden joukkueen suomalaisessa jääkärikomppaniassa. Lisäksi kolme virolaista rauhanturvaajaa työskentelee pataljoonan esikunnassa. Virolaiset kantavat yllään omaa kansallista univormuaan, jonka hihassa on luonnollisesti Viron lippu. Muuten virolaiset eivät erotu paikalliselle väestölle suomalaisista, sillä he käyttävät suomalaisten ajoneuvoja partioidessaan samoilla alueilla ja samoissa tehtävissä kuin suomalaiset.
– Meidän liittyminen suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan on tapahtunut sujuvasti ja vastaanotto on ollut hyvä. Pääasiat eli operatiiviset tehtävät suoritetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, sillä niihin on panostettu koulutuksessakin. Kommunikaatio kolmen kansallisuuden välillä on sujuvaa ja voimme koordinoida toimintaamme helposti. Viro, Suomi ja Irlanti ovat kaikki pieniä valtioita, joiden sotilailla on asenne kohdallaan. Suhtaudun luottavaisesti pataljoonamme yhteistyöhön, kertoo kapteeni Mario Lementa, joka toimii virolaisen osaston vanhimpana.
lait ja säännökset palvelusta ulkomailla ja siihen annettavasta koulutuksesta.
Tiltujen valeiden mukaan se ei todellakaan tapahdu.
yhteistyö kehittyy vauhdilla. Hyvä esimerkki on Lapin lentoharjoitus.
Yhteistyö Ruotsin kanssa oli erityisesti Haglundin tavoite.
Luultavasti J. Niinistö on enemmän itsenäisen puolustuksen kannalla.
toiminnan joukkojen harjoituksiin osallistumme kumppanimaana.
Osuutemme on vapaaehtoisista reserviläisistä koottu rannikkojääkäriosasto. Se on käynyt läpi Naton koulutustarkastuksen ja selvinnyt hyvin.
Nyt kun Suomen uusi hallitus haluaa elvyttää Venäjän ja Suomen taloussuhteita, tiltut tekevät parhaansa lisäämällä epäluuloja itäistä naapuria kohtaan ja näin estävät suomalais-venäläistä taloudellista, teknistä ja tieteellistä yhteistyötä.
valmiutta kansainväliseen kriisinhallintaan.
Siksi Porin prikaatissa on siihen erikoistunut koulutus vapaaehtoisille varusmiehille.
Lain mukaan he voivat myös osallistua kriisinhallintaharjoituksiin ulkomailla.
Puolustusvoimat osallistuu rauhankumppanuussopimuksen mukaisesti.
Suomi voi olla mukana rauhan ajan kriisinhallintaharjoituksissa, myös isäntämaana. Harjoituksiin osallistuvat vain kriisinhallintaan nimetyt joukot ja kalusto.
Mitään Nato-koulutusta ei anneta koko armeijalle.
Suomi ei osallistu Naton operaatioihin tai harjoituksiin.
tiltujen käsittää, että Isäntämaasopimus on yhteisymmärryspöytäkirja, joka määrittää Suomen velvoitteet täällä pidettävissä rauhankumppanuusharjoituksissa. Sopimus perustuu lakiin rauhankumppanuudesta ja saatuihin kokemuksiin harjoituksissa.
joukoissa Suomi on myös mukana osana pohjoismaista pataljoonaa.