Kuten myöskään Jeesusta tai Jumalaa. Sinun pitää myös luottaa sielussasi, että he kuulevat sinua ja että heillä on voima ratkaista ongelmasi.
He tietävät kyllä, jos uskosi on huteraa, ja tai jos yrität peitellä heiltä jotakin.
Aito kristitty tietää, että heille on mahdotonta valehdella ja heiltä on mahdotonta peitellä mitään. Mutta jos aidosti kadut aikaan saamiasi sotkuja etkä halua sotkea elämääsi enää lisää, he auttavat siivoamaan sen pois. Sinusta tulee uusi ihminen. Siellä menneisyydessäsi on joku muu joka vain näyttää sinulta.
He tietävät kyllä, jos uskosi on huteraa, ja tai jos yrität peitellä heiltä jotakin.
Aito kristitty tietää, että heille on mahdotonta valehdella ja heiltä on mahdotonta peitellä mitään. Mutta jos aidosti kadut aikaan saamiasi sotkuja etkä halua sotkea elämääsi enää lisää, he auttavat siivoamaan sen pois. Sinusta tulee uusi ihminen. Siellä menneisyydessäsi on joku muu joka vain näyttää sinulta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rukous menee perille kun muistat vaikka mainita Jeesuksen tai rukoilet hänelle.
Voit jättää rukouspyyntösi ja huolesi tähän Vieraskirjaan.Rukoilemme niiden jokaisen puolesta. Voit myös jättää kiitosaiheen,tai jotain muuta mitä tarpeesi koskee.
http://www.hengellinenkotikirjasto.fi/92150686
KUULUISIEN MIESTEN VIIMEISET SANAT:
On hyvin mielenkiintoista ja opettavaista tutkia joskus,mitä kuuluisat miehet ovat sanoneet ja kokeneet vähän ennen kuolemaansa. Vilkaisu kuolinvuoteelle ilmaisee enemmän kuin suuret sanat ja teot heidän elinaikanaan.Sinä hetkenä kun katsot kuolemaa silmästä silmään, putoaa monilta naamio ja tullaan rehellisiksi.
VOLTAIRE,
joka oli kuuluisa pilkkaaja, koki kauhean lopun. Hänen hoitajattarensa sanoi:" Vaikka saisin kaikki maailma rahat, en haluaisi nähdä uskomattoman kolemaa! Kuoleva huusi koko yön anteeksiantamusta.
DAVID HUME,
ateisti,huusi:"Olen liekeissä!" Hänen epätoivonsa oli kauheaa katseltavaa.
HEINRICH HEIME
joka oli suuri pilkkaaja (Elämänsä lopupuolella hän vielä kirjoitti runon:)
"Särkynyt on vanha soitin
kallioon mi Kristus on!
Soitin jota pahaan menoon
paha henki viritti.
Se soitin kutsui kapinaan
soi epäilystä pilkkaa vaan.
Oi, Herra mä etees polvistun
anna anteeksi laulut mun!"
NAPOLEON
Hänen lääkkärinsä kirjoitti."Keisari kuolee yksin ja hyljättynä.Hänen kuolinkamppailunsa on kauhistuttava.!
CESERA BORGIA,
Olen elämäni aikana valmistautunut kaikkkeen edeltäkäsin, paitsi kuolemaanm ja nyt minun täytyy kuolla täysin valmistautumattomana.!
TALLEYRAND
"Minä kärsin kadotettujen tuskia."
KAARLE IX(Ranska
"Olen kadotettu voin todeta sen selvästi."
HOBBES,
Englantilainen ajattelija."Minulla on kauhea hyppy pimeyteen."
SIR THOMAS SCOTT;
ENglannin ylähuoneen presidentti:" Tähän hetkeen asti olen ajatellut ettei ole olemassa Jumalaa eikä helvettiä-Nyt tiedän ja tunnen, että molemmat ovat ,ja minä olen joutunut kadotukseen kaikkivaltiaan oikeudenmukaisen tuomion mukaan."
GOETHE:
"Enemmän valoa"
JEESUS KRISTUS
"SE on täytetty"
NIETSCHE
Kuoli mielipuolena.
LENIN
Kuoli henkisessä pimeydessä.Hän pyysi pöydiltä ja tuoleilta syntiensä anteeksiantausta.Kuinak erikoista miehelle, josta tuli miljoonien ihmisten esikuva ja johtaja
SINOWJEW
Kommunistisen Internationalin presidentti, joka stalinen toimesta ammuttiin:"Kuule,Israel Herra meidän Jumalamme on yksi."
CHURSCHILL:
Mikä narri minä olen ollutkaan
JAGODA,
Venäjän salaisen poliisinpäällikkö:"Täytyy olla olemassa Jumala ja hän rankaisee minua syntieni tähden."
http://www.hengellinenkotikirjasto.fi/347995637
Heinrich Heine ei ollut mikään pilkkaaja, hän sanoi natseista että "missä poltetaan kirjoja, siellä poltetaan seuraavana päivänä ihmisiä", ja oli siinä oikeassa. Ja se kirjoitetaan HEINE!
Olen 25-vuotias kahden lapsen äiti Karstulasta. Keväällä 2012 sain tosissani lähteä seuraamaan Jeesusta. Jo sitä ennenkin minulla oli kiinnostusta hengellisiin asioihin ja yrityksiä päästä Jumalan yhteyteen.
Lapsena kävin pyhäkoulussa ja koulusta kävimme usein kirkossa. Siellä tunsin aina hetkellisesti jotain sellaista, mitä kaipasin omaankin olooni. En kuitenkaan koskaan kuullut uskonratkaisusta tai uskoontulosta ja niinpä en koskaan saanut omaan sisimpääni pysyvästi sitä rauhaa, jota koin kirkossa ollessani. Pappani oli kuitenkin uskovainen ja aina jollain tavalla ymmärsin, että hänellä on jotain enemmän.
Erään kerran 3- tai 4-luokkalaisena koin erikoisen tilanteen. Koulussa oli opeteltu Isä Meidän -rukousta ja eräänä iltana kotona tajusin, että minähän voin itsekin rukoilla ihan omin sanoin. Rukoilin ja kerroin asioitani Jumalalle. Oli vapauttavaa ymmärtää, että saan kertoa Jumalalle aivan kaiken. Siitä tuli ihmeellisen hyvä olo, joka jatkui vielä seuraavanakin päivänä. Halusin kovasti olla uskossa: pidin ristiä kaulassa ja yritin elää uskovaisten tavoin.
Edelleenkään ei kuitenkaan ollut ketään, joka olisi ohjannut eteenpäin. Niinpä uskonasiat jäivät pikkuhiljaa taka-alalle. Yläasteikäisenä halusin ihan tietoisesti unohtaa kaikki uskonasiat ja kiinnostuin kaikesta pimeästä. Elämään tulivat juominen ja esimerkiksi spiritisimi. Sekin oli omalla tavallaan jännittävää.
Ammattikoulussa huomasin pari opiskelukaveria, joista olin heti varma, että he ovat uskovaisia. Tutustuin heihin, ja Sippora oli ensimmäinen ihminen, jolta kuulin, että pitää tehdä henkilökohtainen uskonratkaisu.
Sitten meni aikaa...! Yritin jatkaa elämääni ilman uskoa.
Eräänä iltana jälleen mietin, mistä kaikki ahdistus elämääni tulee. Rukoilin ja sanoin Jeesukselle: ”Haluan antaa uudelleen elämäni sinulle. Jos olet olemassa, niin auta nyt näissä asioissa.” Seuraavana aamuna löysin ihmetyksekseni olohuoneen lattialta hengellisen lehden. Siinä oli juttu ihmispelosta ja ahdistuksesta kärsineestä ihmisestä, jolle ainoa vapautumiskeino oli ollut uskoontulo. Todistus tuntui henkilökohtaiselta, sillä tuolle ihmiselle lähes kaikki asiat olivat tapahtuneet samalla tavalla kuin minullekin. Lehtijutusta selvisi myös monia syitä, miksi olin ollut ahdistunut… Aloin rukoilla, että löytäisin jonkun yhteyden seurakuntaan.
Pitkän tauon jälkeen ystävänäi Minja otti juuri oikeaan aikaan yhteyttä minuun. Hän oli kokenut vähän samoja asioita, joten juttu alkoi luistaa ja lähdin mukaan seurakunnan tilaisuuksiin. Kevättalvella 2012 kyselin Jumalalta, miksi en ole pysynyt uskossa. Sain vastauksen, että minun ei tarvitse siinä itse pysyä, vaan minua pidetään. Pikkuhiljaa aloin ymmärtää armon merkityksen: sen, että minun ei itse tarvitse yrittää olla mitään, vaan voin yksinkertaisesti tehdä parannuksen synnistä ja luottaa siihen, että Jumala hoitaa loput.
Ja näin on Herra hoitanutkin: olen saanut käydä kasteella, sain voiman lopettaa tupakanpolton ja täytyin Pyhällä Hengellä.Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että vaikka käänsin kolmeksi vuodeksi tietoisesti Herralle selkäni, niin kuitenkaan Herra ei hylännyt. Hän kulki ja valvoi koko ajan siinä rinnalla.
http://www.hengellinenkotikirjasto.fi/182197289
Jack ja Jenny Pate kohottivat katseensa tehdessään kunnostustöitä teksasilaisen maalaistalonsa toisessa kerroksessa, juuri ajoissa nähdäkseen kolmivuotiaan tyttärensä nojaavan liian rajusti ikkunaruutuun. Jenny aukaisi suunsa huutaakseen kun ruutu räsähti rikki, ja kirkaisten avuton lapsi putosi alas.
Hetkeksi kauhusta ja avuttomuudesta halvaantuen he molemmat äänsivät sanan: "Jeesus!" Se oli rukous, syvä henkäys joka leikkasi läpi tuon kauhistuttavan havainnon, että Peggy päätyisi koville betoniportaille ikkunan alapuolella. Melkein kompastellen toistensa yli, Patet ryntäsivät alas portaita ja etuovesta ulos.
Heidän hätänsä kääntyi hämmästykseksi, kun he löysivät Peggyn istumasta ääneti alimmalla portaalla. Kaapatessaan tytön ylös käsivarsilleen Jenny itki helpotuksesta.
"Älä hätäile äiti", piipitti Peggy. "se iso mies otti minut kiinni." Jack ja Jenny vilkaisivat ympärilleen, mutta eivät nähneet ketään. Mikä mies? Mistä hän oli ilmestynyt? Minne hän oli hävinnyt? Teksasin avoimessa maalaismaisemassa ei ollut paikkaa minne kukaan olisi voinut piiloutua.
Se olisi saattanut kuulostaa keksityltä ilman sitä tosiasiaa, etta Peggy oli todella pudonnut. Ja kun he tutkivat tyttärensä, he eivät löytäneet ainuttakaan naarmua tai mustelmaa. Ja Peggy ei näyttänyt lainkaan pelästyneeltä kokemuksensa jälkeen.
Keskusteltuaan uskomattomasta tapahtumasta muiden perheenjäsenten ja miehen kanssa, joka oli pappi, Jackille ja Jennylle näytettiin Raamatusta Jesaja 63:9: "Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät, nosti heidät ja kantoi heitä."
http://www.hengellinenkotikirjasto.fi/182197290
Mielestäni opit Pyhän Hengen kutsumisesta eivät ole raamatullisia. Pyhä Henki on jo kristityissä uskoon tulosta lähtien. Ei Hän tule ja mene pois.
Jep. Pölinät pyhästä hengestä ovat hihhulien pulinaa eivätkä pitkässä juoksussa ratkaise uskoa, vaan saattavat vain horjuttaa sitä. Usko tulee siitä kun uskoo kirjoituksiin, siihen mitä on kirjoitettu.