Mikä on helvetintuliopetuksen alkuperä?
Tarkastelkaamme asiaa:
Määritelmä: Sana "helvetti" esiintyy monissa raamatunkäännöksissä. Toiset käännökset käyttävät samoissa jakeissa sanoja "hauta", "tuonela" jne. Jotkin muut Raamatut yksinkertaisesti translitteroivat ne alkukielen sanat, jotka toisinaan on käännetty "helvetiksi", ne toisin sanoen ilmaisevat nuo sanat omien aakkostemme kirjaimilla, mutta jättävät ne kääntämättä. Mitkä nuo sanat ovat? Hepreassa se'õl ja kreikassa sitä vastaava hai^des [lue: haades], jotka eivät tarkoita yksityistä hautapaikkaa, vaan kuolleen ihmiskunnan yhteistä hautaa. Raamatussa on myös kreikkalainen sana ge'en na, jota käytetään ikuisen tuhon vartauskuvana. Sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä uskonnoissa opetetaan kuitenkin, että helvetti on paikka, jossa demonit asuvat ja jossa pahoja rangaistaan (ja joidenkin mielestä myös kidutetaan) kuoleman jälkeen.
"Varhaisten raamatunkääntäjien itsepintainen tapa kääntää heprean Seol ja kreikan Haades ja Gehenna sanalla helvetti on aiheuttanut paljon sekaannusta ja väärinymmärrystä. Vaikka Raamatun tarkistettujen laitosten kääntäjät ovat sittemmin yksinkertaisesti translitteroineet nämä sanat, niin se ei ole riittävässä määrin poistanut sekaannusta ja väärinymmärrystä." (The Encyclopedia Americana, 1942, XIV osa, s. 81)
Kääntäjät ovat antaneet henkilökohtaisten käsitystensä värittää työtään sen sijaan että he olisivat kääntäneet alkukielen sanat johdonmukaisesti. Esimerkiksi:
1) Vuoden 1776 kirkkoraamattu kääntää 'seolin' vastineilla "helvetti", "hauta", "tuonela" ja "ahdistus", sanat 'haades' ja 'gehenna' se kääntää vastineella "helvetti".
2) Englanninkielinen Kuningas Jaakon käännös kääntää 'seolin' vastineilla "helvetti", "hauta" ja "kuoppa". Sanan 'haades' se kääntää sekä vastineella "helvetti" että "hauta", myös sana 'gehenna' on käännetty "helvetiksi".
3) Today's English Version translitteroi sanan 'haades' "Haadekseksi" ja kääntää sen myös "helvetiksi" ja "kuolleiden maailmaksi". Mutta se käyttää sanaa "helvetti" sekä sanan 'haades' että sanan 'gehenna' vastineena. Siten alkukielen sanojen täsmällinen merkitys on hämärtynyt.
Muinaisissa babylonialaisissa ja assyrialaisissa uskomuksissa "manala - - kuvataan kauhuja täynnä olevaksi paikaksi, ja sitä hallitsevat hyvin voimakkaat ja raivoisat jumalat ja demonit." (Morris Jastrow jr, The Religion of Babylonia and Assyria, Boston, USA, 1898, s. 581)
"Kuvauksia helvetin kärsimyksistä on mm. intialaisessa, babylonialais-assyrialaisessa, egyptiläisessä - - kirjallisuudessa" (Spectrum, Porvoo 1977, 3. osa, s. 514.)
500-luvulla eaa. alkunsa saanut buddhalaisuus alkoi aikanaan opettaa sekä kuumaa että kylmää helvettiä. (The Encyclopedia Americana, 1977, 14. osa, s. 68).
Italian katolisissa kirkoissa olevat helvettikuvat ovat peräisin etruskien ajoilta (Werner Keller, Denn sie entzündeten das Licht. Geschichte der Etrusker - die Lösung eines Rätsels, s. 393)
Tämän Jumalaa häpäisevan opin juuret menevät todellisuudessa kuitenkin paljon syvemmälle. Kidutushelvettiin liittyvät pirulliset käsitykset ovat Jumalaa panettelevia ja ne ovat lähtöisin Jumalan pääpanettelijasta (Saatanasta), jota Jeesus Kristus kutsui "valheen isäksi" (Joh.8:44)
Lainattu kirjasta:
Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, 2003.
Ps. PC-koneessani ei ole kaikkia kirjoitusmerkkejä, joten pyydän huomioimaan sen sanojen seol, haades ja gehenna yhteydessä.
Tarkastelkaamme asiaa:
Määritelmä: Sana "helvetti" esiintyy monissa raamatunkäännöksissä. Toiset käännökset käyttävät samoissa jakeissa sanoja "hauta", "tuonela" jne. Jotkin muut Raamatut yksinkertaisesti translitteroivat ne alkukielen sanat, jotka toisinaan on käännetty "helvetiksi", ne toisin sanoen ilmaisevat nuo sanat omien aakkostemme kirjaimilla, mutta jättävät ne kääntämättä. Mitkä nuo sanat ovat? Hepreassa se'õl ja kreikassa sitä vastaava hai^des [lue: haades], jotka eivät tarkoita yksityistä hautapaikkaa, vaan kuolleen ihmiskunnan yhteistä hautaa. Raamatussa on myös kreikkalainen sana ge'en na, jota käytetään ikuisen tuhon vartauskuvana. Sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä uskonnoissa opetetaan kuitenkin, että helvetti on paikka, jossa demonit asuvat ja jossa pahoja rangaistaan (ja joidenkin mielestä myös kidutetaan) kuoleman jälkeen.
"Varhaisten raamatunkääntäjien itsepintainen tapa kääntää heprean Seol ja kreikan Haades ja Gehenna sanalla helvetti on aiheuttanut paljon sekaannusta ja väärinymmärrystä. Vaikka Raamatun tarkistettujen laitosten kääntäjät ovat sittemmin yksinkertaisesti translitteroineet nämä sanat, niin se ei ole riittävässä määrin poistanut sekaannusta ja väärinymmärrystä." (The Encyclopedia Americana, 1942, XIV osa, s. 81)
Kääntäjät ovat antaneet henkilökohtaisten käsitystensä värittää työtään sen sijaan että he olisivat kääntäneet alkukielen sanat johdonmukaisesti. Esimerkiksi:
1) Vuoden 1776 kirkkoraamattu kääntää 'seolin' vastineilla "helvetti", "hauta", "tuonela" ja "ahdistus", sanat 'haades' ja 'gehenna' se kääntää vastineella "helvetti".
2) Englanninkielinen Kuningas Jaakon käännös kääntää 'seolin' vastineilla "helvetti", "hauta" ja "kuoppa". Sanan 'haades' se kääntää sekä vastineella "helvetti" että "hauta", myös sana 'gehenna' on käännetty "helvetiksi".
3) Today's English Version translitteroi sanan 'haades' "Haadekseksi" ja kääntää sen myös "helvetiksi" ja "kuolleiden maailmaksi". Mutta se käyttää sanaa "helvetti" sekä sanan 'haades' että sanan 'gehenna' vastineena. Siten alkukielen sanojen täsmällinen merkitys on hämärtynyt.
Muinaisissa babylonialaisissa ja assyrialaisissa uskomuksissa "manala - - kuvataan kauhuja täynnä olevaksi paikaksi, ja sitä hallitsevat hyvin voimakkaat ja raivoisat jumalat ja demonit." (Morris Jastrow jr, The Religion of Babylonia and Assyria, Boston, USA, 1898, s. 581)
"Kuvauksia helvetin kärsimyksistä on mm. intialaisessa, babylonialais-assyrialaisessa, egyptiläisessä - - kirjallisuudessa" (Spectrum, Porvoo 1977, 3. osa, s. 514.)
500-luvulla eaa. alkunsa saanut buddhalaisuus alkoi aikanaan opettaa sekä kuumaa että kylmää helvettiä. (The Encyclopedia Americana, 1977, 14. osa, s. 68).
Italian katolisissa kirkoissa olevat helvettikuvat ovat peräisin etruskien ajoilta (Werner Keller, Denn sie entzündeten das Licht. Geschichte der Etrusker - die Lösung eines Rätsels, s. 393)
Tämän Jumalaa häpäisevan opin juuret menevät todellisuudessa kuitenkin paljon syvemmälle. Kidutushelvettiin liittyvät pirulliset käsitykset ovat Jumalaa panettelevia ja ne ovat lähtöisin Jumalan pääpanettelijasta (Saatanasta), jota Jeesus Kristus kutsui "valheen isäksi" (Joh.8:44)
Lainattu kirjasta:
Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, 2003.
Ps. PC-koneessani ei ole kaikkia kirjoitusmerkkejä, joten pyydän huomioimaan sen sanojen seol, haades ja gehenna yhteydessä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Merkillistä että hautaa kuvaavaksi sanaksi piti valita juuri haades, sillä Haades oli antiikin Kreikan kuoleman jumala ja manalan eli Haadeksen hallitsija. Kharon kuljetti kuolleet Styx joen yli Haadekseen.
Jos kreikankieliset raamatun kirjoittajat kirjoittivat jumalan henkeyttämänä, niin miksi hautaa kuvaavaksi sanaksi piti valita epäjumalan nimi pakanoiden uskonnosta? Miksi jumalan henki ei ilmoittanut kirjoittajille jumalan itse kättämää nimeä?
Esimerkiksi Aadamhan mitä ilmeisimmin kirjoitti raamattua jumalan henkeyttämänä, sillä hän tiesi jumalan asettaneen miekan vartioitsemaan elämän puun tietä, vaikka hän ei ollut moista kapistusta aikaisemmin nähnytkään.
Seuraavat kaksi kohtaa kuvaavat raamatullista näkemystä tuonelasta.
Job 26:5 "Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla"
Luukas 16:22-23 "Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan."
Miten kohdat eroavat Jehovan todistajien opista?
Miten monta kuvittelette mahtuvan Aabrahamin helmaan?
Kärsivätkö kuolleet Raamatun mukaan tuskaa?
Saarnaajan 9. luvun jakeet valaisevat asiaa seuraavasti:
"Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään," (jae 5)
"Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Seolissa*, paikassa johon olet menossa." (jae 10). Jos kuolleet eivät tiedä mitään, he eivät ilmeisestikään tunne tuskaa.
(* "Seolissa", NE, JB; "tuonelassa", KR-92, KR-38; "haudassa", Väl, KR-1776; "helvetissä", Dy.)
Psalmien 146. luvun jakeessa 4 kerrotaan asiasta seuraavasti:
"Hänen henkensä lähtee, hän palaa maaperäänsä, sinä päivänä hänen ajatuksensa* häviävät."
(* "Ajatuksensa", KJ; "hankkeensa", KR-92, KR-38; "aivoituksensa", Sa, KR-1776)
Viite: Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, 2003.
Entäpä voiko nainen tuntea tuskaa?
>>Jos kuolleet eivät tiedä mitään, he eivät ilmeisestikään tunne tuskaa.>>
"Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä." Sananlaskut 9:13
Sananlaskut 9:13:
"TYPERÄ nainen on riehakas. Hän on itse yksinkertaisuus eikä ole tullut tietämään yhtään mitään."
Olikohan kyseessä kenties Vartiotorniseuran väännös?
Kysymys sinulle ja muille.
Onko KR-38 mielestänne täysin väärentämätön ja alkuteksteihin perustuva, johon voimme verrata muita käännöksiä?
>>Onko KR-38 mielestänne täysin väärentämätön ja alkuteksteihin perustuva, johon voimme verrata muita käännöksiä?
Ei varmastikkaan.
Onko VTS:n Uudenmaailmankäännös mielestänne täysin väärentämätön ja alkuteksteihin perustuva, johon voimme verrata muita käännöksiä?
Jos kyseisen kohdan sisältö on muuttunut kääntäessä noin paljon, niin kumpi on lähempänä alkuperäistä?
Osoittaako Raamattu, että sielu jää eloon ruumiin kuollessa?
"Heprean "nefes"# ei merkitse ruumiista erotettavissa olevaa henkistä olentoa, vaan ihmisen elävää, tietoista olemusta, persoonallisuutta, 'itseä'. 'Pelasta minun sieluni' ei merkitse ns. 'sielunpelastusta' vaan koko elävän ihmisen pelastamista; jo pelkkä 'pelasta minut' sanoo suunnilleen saman asian." (Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professori Jussi Aro, Psalmit nykysuomeksi, Pieksämäki 1973, s. 233)
"Uudessa testamentissä vastaava kreikan sana on "psykhe"#, jolla Raamatussa useinmiten on sama perusmerkitys kuin heprean "náefaes"#-sanalla. Se ei siis tarkoita Platonin filosofiasta tunnettua sielua, sitä ikuiseen ideamaailmaan kuuluvaa osaa ihmisestä, jolle kuolema merkitsee vapautumista ruumiin kahleista. 'Kuolemattoman sielun' käsite kuuluu kreikkalaiseen filosofiaan, ei Vanhaan eikä Uuteen testamenttiin." (Heikki Palva, Raamatun tietosanasto, Porvoo 1974, s. 246.)
Vertaa Hesekielin 18. luvun jakeeseen 4:
"Se sielu*, joka tekee syntiä, se tulee kuolemaan."
(* Hepr. ne'fes#; "sielu", KR-38, Väl, KR-1776; "ihminen", JB; "persoona", TEV.)
Lähde: Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, 2003.
[Huom. Tietokoneeni näppäimistö ei tunne kaikkia kirjainmerkkejä, joten sekä heprealaiset että kreikkalaiset kohdesanat ovat lisämerkeiltäään vaillinaisia.( " "# ja # ) merkit kohdesanojen reunoilla ovat minun lisäyksiäni tekstiin tarkoituksenaan merkitä kohdesanat, jotka ovat vaillinaisia näppäimistöstäni johtuen.]