Myllypuron leipäjono ulottui Kehä I:n alikulkutunnelille.
Aiempina vuosina kävijöitä oli yleensä yli 1 400, huippuaikoina parituhatta, kertoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman.
Leipäjonon purkaminen kestää yleensä puolitoista tai kaksi tuntia.
Välillä jonottaminen hermostuttaa.
– Kun kauan jonottaa, niin tunteet voivat kuumentua.
Lastensa kanssa jonottava nuori nainen kertoo joskus nähneensä riitaisia tapauksia jonossa.
– Päihteet kuuluvat tiiviisti kuvioihin. Jotkut käyttävät jonottaessaan nautintoaineita. Toivoisin jopa, että lapsiperheille olisi oma elintarvikejakelunsa, perheenäiti sanoo.
Jonoa täytyy valvoa muutenkin, koska satojen ihmisten joukossa on monenlaista kulkijaa.
Ilmaisia elintarvikkeita jaetaan Myllypurossa kolmesti viikossa.
Jonoa ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät, niin kutsutut pihamiehet.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/289131-leipajono-ulottuu-nyt-naapurilahioon-tulin-tanne-jo-aamuviidelta
Aiempina vuosina kävijöitä oli yleensä yli 1 400, huippuaikoina parituhatta, kertoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman.
Leipäjonon purkaminen kestää yleensä puolitoista tai kaksi tuntia.
Välillä jonottaminen hermostuttaa.
– Kun kauan jonottaa, niin tunteet voivat kuumentua.
Lastensa kanssa jonottava nuori nainen kertoo joskus nähneensä riitaisia tapauksia jonossa.
– Päihteet kuuluvat tiiviisti kuvioihin. Jotkut käyttävät jonottaessaan nautintoaineita. Toivoisin jopa, että lapsiperheille olisi oma elintarvikejakelunsa, perheenäiti sanoo.
Jonoa täytyy valvoa muutenkin, koska satojen ihmisten joukossa on monenlaista kulkijaa.
Ilmaisia elintarvikkeita jaetaan Myllypurossa kolmesti viikossa.
Jonoa ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät, niin kutsutut pihamiehet.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/289131-leipajono-ulottuu-nyt-naapurilahioon-tulin-tanne-jo-aamuviidelta
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nuo leipäjonot syntyivät 90-luvun alussa, suuren lama-ajan seurauksena. Muistan itse, lapsena, katselleeni niitä televisiosta tuolloin.
Muistan senkin, miten silloin Ruotsissa asuvat suomalaiset järkyttyivät niistä niin, että lähettivät laivalastillisen vaatteita ja ruokaa Suomeen. Heillä olivat muistissa vieläkin sotien jälkeiset "pulavuodet". Oma tätinikin näitä leipäjonoja puhelimessa vanhemmilleni kauhisteli; onko teillä kaikki siellä hyvin? Riittääkö raha? Onko lapsilla vaatteita ja ruokaa?
Ilmeisesti silloista Suomen porvarihallitusta pelotti valittu poliittinen linja siihen malliin, että silloinen porvarihallituksen sosiaaliministeri vakuutti Ruotsin televisiolle, että Suomessa ei ole nälänhätää, olemme rikas länsimaa ja leipäjonoista kukaan ei tiedä mitään. Samaan aikaan sellainen kierteli melkeinpä sosiaaliministeriön laitamilla Pohjois-Korean malliin.
Ruotsinsuomalaisten lähettämä ruoka- ja vaateapu käännytettiin pikaisesti takaisin satamista suomalaisten viranomaisten toimesta. Mitään huhujakaan ei saanut päästää ulkopuolelle leviämään Suomen hallituksen toimista. Täällä kohun piti aisoissa porvarimedia, jolla on ollut yli 20 vuotta täydellinen valta pimittää ja muokata asiat näyttämään siltä, miltä he haluavat niiden näyttää. Nykyisellään leipäjonoja pidetään "syrjäytyneiden" paikkana tai sellaisena, mistä haetaan ilmaista ruokaa, mikä kuulunee sekin osana tiedotukselliseen monopoliin.
Ihme ja kyllä leipäjonot eivät kadonneet, vaikka Suomen BKT kaksinkertaistui 80-lukuun nähden 2000-luvulle tultaessa. Olimme tuolloin hetken rikkaampia kuin Ruotsi. Kaiken järjen mukaan tässä maassa kenenkään ei pitäisi nähdä nälkää eikä leipäjonoille ole tarvetta.
Kuitenkaan sosiaalietuudet eivät nousseet tuona aikana laisinkaan, kuten saimme kuulla viime hallituksen aikana, joka nosti ensimmäistä kertaa perusetuuksia, kuten peruspäivärahaa. Hinnat ovat nousseet, ruoan kaksinkertaistuneet, vuokrat jopa sitäkin enemmän, mutta sosiaaliturva oli aina viime hallitukseen saakka aivan samalla tasolla kuin 80-luvulla, mihin se jämähti sitten 90-luvun, jolloin kaikenlaiset indeksikorotukset laitettiin jäihin.
Sama koskee työttömyyttä, siis sitä ei-virallista; Suomessa tehtyjen työtuntien määrä ei ole noussut koskaan samalle tasolle, mitä se oli 80-luvun lopun hyvinvoinnin vuosina. Tuolloin Suomessa tehtiin 4.5 miljardia työtuntia. 2000-luvulla päästiin hetkeksi 4.0 miljardiin työtuntiin, mutta työikäisiä ja -kykyisiä maassamme oli satoja tuhansia enemmän kuin vuonna 1989, joten edellisestä lienee helppo päätellä, että työttömyys takuttaa 10% paremmalla puolella. Mitä se nyt on, voi kukainen vain arvailla. Näitä tehtyjen työtuntien kokonaismääriä on turha etsiä Tilastokeskuksen sivuilta, missä ne joskus oli helposti luettavissa - kadonneet kuin tuhka tuuleen.
Siinä on se yksinkertainen syy leipäjonoihin; olematon sosiaaliturva, joka on jäänyt ajastaan jälkeen ja se, että nykyisen massatyöttömyyden aikanakin uskotaan siihen, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Ei työtä ja olemattomat tuet, niin joudutaan hakemaan loput leipäjonoista. Siinä on kaikessa yksinkertaisuudessaan tämän homman nimi. Se on jatkunut tähän saakka - ei olosuhteiden pakosta - vaan koska sillä on päättäjien nimenomainen siunaus.
Sosiaaliturva ei ole kuin oire, yksi osa suuremmasta yhtälöstä, jossa on tarkoitus muuttaa Suomen rakenteita. Palkkoja pitää laskea, jotta sosiaaliturvaa ei tarvits nostaa, ihmiset pitää ajaa pieniltä paikkakunnilta pääkaupunkiseudulle, mikä näillä työttömyysluvuilla synnyttää pian slummit, teollisuus ajetaan pois ja tilalle tuodaan kitupalkkaisia palvelualan työpaikkoja, viimeisetkit pääomaveron rippeet poistetaan jne. Leipäjonot ovat siis "ajan hengen" symboli.
Mutta edellisestä voidaan myös päätellä, millä niistä leipäjonoista pääsee eroon. Julkisuudella. Tehkää ne näkyväksi, eikä pelkästään Suomessa vaan myös ulkomailla. Niistä pitää pitää metakkaa, kunnes ne iskevät suoraan Pisa-Suomen imagoon. Suomea on brändätty porvarien toimesta, joten ainoa tapa saada vähän eloa porvareihin sosiaalipolitiikkaan on luoda sosiaalista pakkoa ja painetta, joka pahimmillaan voi romuttaa kaiken 20 vuoden aikana luodusta illuusiosta, jota kutsutaan Hyvinvointi-Suomeksi. Pahointivointi-Suomi tämä nykyisellään on ja varsinainen harvainvalta.
Tuttu paikka tuo leipäjono. Huomenna sinne tieni taas vie.
Suomalaiset jonottavat vaikka ämpäreitä, jos ilmatteksi saa. Jonossa noin 70%, jotka käyttävät säästyneet rahat johonkin muuhun mukavampaan. Syövät siis niidenkin eväät, jotka niitä kipeästi tarvitsisivat.
Minä oon aidosti köyhä, minimitulolla elelen. Aika köyhän näköistä jengii siellä jonossa näyttää olevan.
Voiko sinne leipäjonoon mennä kuka tahansa? Minä ainakin olen luullut että ennen kuin sieltä saa leipää niin täytyy käydä jossakin haastattelussa ja todistaa olevansa köyhä.
Myllypuron leipäjonossa ei ole kysytty papereita. Hurstin leipäjonossakaan eivät kai tarkista tuloja (Hurstilla en ole käynyt).
Eräs ongelma on päihdemaailma. Sellainen tulisi selkeästi erottaa päihteettömien ihmisten ravinnontarpeesta. Samoin on mielenterveyden ongelmat. Nimittäin, jos edellämainitut seikat ovat syynä ihmisen työkykyisyisyyteen, niin silloin ei tulisi heitä keillä niitä ei ole lukea samaan "kastiin". Eikä kastittaa ihmisiä muutenkaan, muutoin kuin siten, että jokaiselle, jolla on halua olisi mahdollisuus saada sen mukaista apua, kun tarve on. Eli olisi olemassa jonkinmoista tuntemusta siitä, mistä rakenteellinen ihmisten syrjäyttäminen johtuu?
Ollaan luotu illuusio ja käsite, että on olemassa tietynlainen ryhmä, joka käyttäytyy jotenkin.
Osaksi tätä käytetään pelotteena, että jos et toimi kuin muut, niin voit saada sellaisen osan, jolloin et voi olla jokapäivä kiitollinen siitä, että et joudu olemaan kuin he.
Syitä perusteluineen on asoille monia.
Minä en käytä päihteitä, en alkoa en tupakkaa en huumeita. Olen vaan ikääntynyt 60-v pitkäaikaistyötön. Ei tämänikäinen Suomessa kelpaa töihin. Pienellä tuella kitkuttelen, ansiosidonnainen loppui aikoja sitten.
Kyllä ihmiset töihin kelpaa. Ikä lisää kykyä jäsentää asioita loogisesti, jos on normaali mies, tai ymmärtävä nainen. On typerää, että asiat on jaettu siten, että jokaisessa ihmisessä olevaa luontaista kykyä toimia. Ja tehdä päivän askareensa ei hyödynnetä Suomessa täysimääräisesti.
Ansiotyön määritelmää tulisi laajentaa enemmän kansalaistyön suuntaan, jossa ihminen voisi laatia itselleen sellaiset päivän rutiinit niin, että niiden voitaisiin osoittaa olevan sellaista, jossa yhteiskunnan ja yksilön jokin pääomista lisääntyy. Niitä voivat olla varallisuus, sosiaalinen turvallisuuden pääoman lisääntyminen, asioiden ymmärtäminen, tekeminen jne.
Kuitenkin on tärkeää, että tunteisiin liittyvät asiat ovat niiden huvia, ketkä sellaista pitävät. Ja niitä ei tule sotkea loogisten ihmisten toimintaketjuihin. Tällöin jokaiselle voi olla oma osansa yhteiskunnassa. Mikä onkin tärkeää, että kaikkein osaaminen ja tahtominen voi oikealla tavalla hyödyttää, vaikkapa tietyn valtakunnan alueella olevia ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Voitin 2000 euroa rahaa joten ostin tänään kaikkea hyvää ruokaa. Leipäjonoon en suostu menemään ikinä.
Sinähän olet usein noita rahapelivoittoja saanut, onnea! Mitä pelejä pelaat?
Mielikuvituspelejä
Kenoa ja monivetoa. Olen tajunnut että mitä isomman panoksen pelaa, voittaa helpommin monivedosta. Muutaman kerran on ollut yhdestä maalista kiinni sadan tonnin voitto
Kysyn, ja älä naura tai pilkkaa: ovatko leipäjonot vain vehnää syöville? Meillä allergikoilla ruoka maksaa monta kertaa enemmän kuin normiruokaa syövillä. En ole koskaan käynyt ns. leipäjonossa, mutta nyt saattaa ensi kertaa elämässä olla tilanne, että käyn. Mitä niissä on tarjolla, olisiko esim. riisiä? Gluteenittomia leipiä en edes kuvittele saavani...
Myllypurossa jakavat kauppojen ylijäämäruokia, joissa päiväys mennyt/menossa vanhaksi. Voi olla vaikea löytää gluteenitonta leipää, joskus oon ehkä nähnyt sellaistakin. Riisiä ei ole ollut kertaakaan jaossa silloin kun itse olen jonossa käynyt.
> Ansiotyön määritelmää tulisi laajentaa enemmän kansalaistyön suuntaan <
Jos saa työttömyystukea niin silloinhan ei saa tehdä edes vapaaehtoistyötä koska saattaa milloin tahansa saada siitä karenssia.
Mutta onko samanlaisia rajoituksia toimeentulotuella eläville?
Eli siis voiko toimeentulotukea saavat ihan vapaasti ja laillisesti työskennellä vapaaehtoistyössä?
> kirpputorilla tai vastaavalla joka tavoittelee voittoa ei saa vapaaehtoistyötä tehdä, muuten menettää korvaukset <
Niin silloin kun saa työttömyystukea.
Entäs jos on pelkällä toimeentulotuella?
Menettääkö senkin jos käy "kirppiksellä kaatamassa kahvia"?
Muistan aikoinaan kun asuin vielä seinäjoella niin siellä paikallisella ruokajakelijalla(leipäjono) oli joulukuun lopussa meille jaettavana n 20kpl 7kg kinkkua :) Sen vaan piti laittaa mahdollisimman nopeasti uuniin(sulatettu), sellainen oli ehto :)
Milloi on Myllypuron elintarvkeavun jaot tarvitsen itse apua
Tiedot ovat vanhoja,mitkä ovat ensi viikon jakopäivät ja ajat.Eräs köyhä Jamppa haluaisi tietää.
Menkää kauppaan ostaan ruokanne.
Miksi mennä kauppaan ostamaan, kun ilmaiseksi saa ruokaa jakeluista! Olen käynnyt monet kerrat hakemassa ilmaista ruokaa tuolta EU-ruoka-avun jakelusta ja joskus diakonit ovat tuonneet sitä meille kotiinkin.
Ja mitä pahaa tuossa muka on, jos sieltä hakee sitä ilmaista ruokaa, eihän se edes aina kelpaa kaikille hakijoille. Monet kerrat ollaan saatu iso laatikollinen kaurahiutaleita, kun kaurahiutaleet ei kelpaa siellä jakelussa. Joskus on saatu melkoinen laatikollinen sika-nauta säilykkeitä, kun niissä purkeissa ei ole ollut repäisykantta, että ne pitää osata avata purkinavaimella, niitäkin oli jäännyt sinne!!!!! Sama juttu jauhoissa, ei nekään kelpaa, yhden kerran sain melkoisen määrän luomu ruisjauhoa, kun sekään ei ollut kelvannut. Minä käytin siloin ne ruisjauhot punamultamaalin keittämisessä, kun maalattiin keittomaalilla piharakennuksia.
Ihan hyviä ruokia ne on, niistäkin sika-nauta säilykkeistä tulee hyviä ruokia, kun vaan viitsii tehdä. Lihamakaronilaatikko tai lihaperunasoselaatikko tulee tosi hyvää, kun raastaa karkealla raastimella sen sika-nauta säilykkeen ruokaan sekaan ja paistaa uunissa vaan kypsäksi. Niihinkään ruokiin ei tartte ostaa kaupasta, kuin kananmunia, saa kyllä halvalla viikon safkat.
Joskus saatu perunamuusijauhetta ja kalakeittojauhetta isot säkilliset ilmaiseksi jakeluista, kyllä niistäkin hyvin saa ruokaa tehtyä. Hieman pitää säveltää, mutta perunamuusijauheesta tulee hyviä pizzan pohjia, kun laittaa niitä EU-ruoka-avun vehnäjauhoja sekaan ja vaikka mitä.
Tarviiko muka köyhän olla aina tyhmä, että menisi kaupasta ostelemaan, jos saa ilmaiseksi ruokaa. Eikä täällä mitään jonoja ole, ihan rauhallista on jakelussa.