Michiganin yliopiston tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteiskunnan ja sen jäsenten samankaltaisuus on hyvästä – kun taas monikulttuurin ja yhteisöllisyyden välillä vallitsee negatiivinen yhteys. Tutkimusartikkeli, jonka nimeksi annettiin ”The (In)compatibility of Diversity and Sense of Community” julkaistiin American Journal of Community Psychology -tiedejulkaisussa, lähestyy teoreettisesti kysymystä siitä, onko monikulttuurinen koheesiivinen yhteiskunta edes mahdollinen.
Tutkimuksessa käytetyissä malleissa käsiteltiin läheisyyden ja samankaltaisuuden käsitteitä virtuaalisissa naapurustoissa tarkastellen ihmisten taipumusta pitäytyä samankaltaisessa seurassa, mikä tarjoaa ulottuvuuden läheisyyden kokemiseen. Miljoonien tietokonesimulaatioiden avulla päädyttiin tulokseen: mitä sekoittuneempi ja integroituneempi yhteiskunta on, sitä alhaisempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus on. Ja päinvastoin: mitä homogeenisempi ja segregoituneempi yhteiskunta, sitä suurempi yhteenkuuluvuus ja läheisyyden tunne.
Tutkimusta tehneen sosiologi Zachary Nealin mukaan monikulttuurin toimivuus vaatii segregaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset ryhmät elävät omilla asuinalueillaan. Sama pätee myös maailmanlaajuisessa kaavassa – homogeeniset valtiot edesauttavat rauhanomaista maailmaa. Nealin mukaan vähemmän segregoituneessa maailmassa on vähemmän yhteenkuuluvuutta.
http://www.citylab.com/housing/2013/11/paradox-diverse-communities/7614/
http://www.friatider.se/forskning-mangfald-skadar-samhallet
Tutkimuksessa käytetyissä malleissa käsiteltiin läheisyyden ja samankaltaisuuden käsitteitä virtuaalisissa naapurustoissa tarkastellen ihmisten taipumusta pitäytyä samankaltaisessa seurassa, mikä tarjoaa ulottuvuuden läheisyyden kokemiseen. Miljoonien tietokonesimulaatioiden avulla päädyttiin tulokseen: mitä sekoittuneempi ja integroituneempi yhteiskunta on, sitä alhaisempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus on. Ja päinvastoin: mitä homogeenisempi ja segregoituneempi yhteiskunta, sitä suurempi yhteenkuuluvuus ja läheisyyden tunne.
Tutkimusta tehneen sosiologi Zachary Nealin mukaan monikulttuurin toimivuus vaatii segregaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset ryhmät elävät omilla asuinalueillaan. Sama pätee myös maailmanlaajuisessa kaavassa – homogeeniset valtiot edesauttavat rauhanomaista maailmaa. Nealin mukaan vähemmän segregoituneessa maailmassa on vähemmän yhteenkuuluvuutta.
http://www.citylab.com/housing/2013/11/paradox-diverse-communities/7614/
http://www.friatider.se/forskning-mangfald-skadar-samhallet
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä vihervasurit on rkp:n kanssa tehnyt oman tutkimuksen jossa on ihan päinvastaiset tulokset. Titenkin se on ainoa oikea tulos eli turha esittää muita vääräuskoisia tuloksia.
Entä jos antauduttaisiin utopialle ja avattaisiin rajat?
Vice-lehden huhtikuussa haastatteleman yhdysvaltalaisen Center for Global Development -ajatushautumon tutkijan Michael Clemensin mukaan seurauksena olisi mahdollisesti kymmenen prosentin kasvu Euroopan väestöön.
Arvio perustuu globaaleihin kyselytutkimuksiin, joissa selvitetään ihmisten halukkuutta muuttaa Eurooppaan. Kaikki lähdöstä haaveilevat tuskin lopulta muuttaisivat. Olennaista olisi se, että rajat avattaisiin vähitellen.
Clemensin mukaan tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että siirtolaisuudesta on taloudellista hyötyä. Hänen laskelmiensa mukaan rajojen avaaminen tuplaisi maailman bruttokansantuotteen globaalisti.
Hän ennustaa Tanskassa tehdyn tutkimuksen pohjalta, että rajojen avaaminen erityisesti matalasti koulutetuille siirtolaisille nostaisi palkkatasoa.
Juuri tuolla Tanskassa on laskettu, että tosiasiassa maahanmuutto erityisesti länsimaiden ulkopuolelta on taakka taloudelle.
Esimerkiksi Turkista, Somaliasta, Iranista, Irakista ja Libanonista tulevat nielevät tanskalaisten veronmaksajien rahoja 16,6 miljardia kruunua vuodessa. Eivätkä he ole taloudelle riippakivi ainoastaan muutaman vuoden ajan, vaan he ovat sitä vielä 2050-luvullakin.
Sen sijaan länsimaista saapuvat maahanmuuttajat edistävät maan hyvinvointia.
Nämä luvut ovat lähtöisin Rockwool-rahaston tutkimusyksiköstä, ja ne julkaisi sanomalehti Jyllands-Posten: http://jyllands-posten.dk/indland/ECE6449723/5000-nye-ikke-vestlige-indvandrere-koster-2-1-mia/
Tutkijat laskivat myös sen, mitä Tanskan kansantaloudelle merkitsisi, jos maahan tulisi yht'äkkiä 5000 ylimääräistä tulijaa ei-länsimaista. Miinusta tästä porukasta tulisi 2,1 miljardia kruunua, eli lähes 300 miljonaa euroa. Kyseessä ei ole kertamaksu, vaan rahasumma kuluu joka vuosi.
Nämä kuten monet muutkin luvut vahvistavat sen, että länsimaiden ulkopuolelta tulevat eivät tuo mitään yhteiseen kassaan, vaan syövät resursseja sieltä. Siksipä maahanmuuttopolitiikkaa on pikaisesti kiristettävä niin, että se porukka, joka tänne tulee, myös hyödyttää yhteiskuntaa.
Siis laskeeko ihmiset ihan oikeasti hintaa ihmisten päästämiselle yhteiskuntaan? Jos olisi plussan puolella niin olisi hyvä päästää mamuja noin vain muuttamaan kansallisvaltioiden väestöpohja lopullisesti, tuomaan jälkeenjääneitä (kyllä: islamilaisia) tapojaan tuhoamaan kaikki se hyvä minkä vuoksi viime vuosisata sodittiin.
Käsittämätöntä... Jos raha ja voiton tekeminen on niin tärkeää länsimaalaisille että oman maan voi antaa kehitysmaamuslimien tuhottavaksi omien yhteiskuntiensa tapaan niin ehkä länsimaalaisilla ei ole enää olemassaolon oikeutta.
kaikki kehitys on aina aiheutunut nimenomaan monikulttuurisuudesta. Eihän siitä muuta seuraa kuin hienoa kulttuuria, kauniita lapsia ja hyvää ruokaa.
Kun monikulttuurisuuden yksi osapuoli on sisäsiittoinen, agresiiviisen uskonnon mädättämä osapuoli joka ei ole puoleentoistatuhanteen vuoteen saanut mitään muta aikaa kuin sotaa ja tuhoa niin sitä kehitystä ei tarvita.
Tapanilan joukkoraiskaus ja monet muut vastaavat rikokset eivät edusta hienoa kulttuuria, vaikka niiden seurauksena saattaakin syntyä lapsia.
Monikulttuurisuus on kuin rutto. Ja sitä edellytetään vain eurooppalaisilta tai valkoisilta, ei koskaan tummilta tai muslimeilta joiden kotoutuminenkin on kuulemma kiinni siitä että he saavat elää suomessa kuin kotimaissaan.
Vittu mitä paskaa.