British Journal of Psychiatry -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa käy ilmi, että monikulttuuri saa ihmiset voimaan psyykkisesti pahoin ja lisää psykooseja.
Asuinympäristö, jossa saman etnisyyden edustus (etninen homogeenisyys) vähenee kymmenellä prosentilla, psykoosin riski kasvaa seitsemällä prosentilla. Tutkijoiden mukaan suurempi saman etnisyyden edustus asuinympäristössä toimii puskuriefektinä psykoosiin johtaville sosiaalisille riskitekijöille. Etninen homogeenisyys yhteiskunnassa on siten hyväksi psyykkiselle hyvinvoinnille. Samoin monietnisissä asuinympäristöissä elävät ihmiset kokevat suurempia sosiaalisia vastoinkäymisiä, jotka vuorostaan lisäävät psykoosien ilmenemistä.
Tutkimukseen osallistui 4 281 aikuista koko Ison-Britannian alueella, ja he edustivat intialaisia, bangladeshilaisia, pakistanilaisia, karibialaisia, irlantilaisia ja valkoihoisia brittejä.
http://bjp.rcpsych.org/content/201/4/282.abstract?etoc
Asuinympäristö, jossa saman etnisyyden edustus (etninen homogeenisyys) vähenee kymmenellä prosentilla, psykoosin riski kasvaa seitsemällä prosentilla. Tutkijoiden mukaan suurempi saman etnisyyden edustus asuinympäristössä toimii puskuriefektinä psykoosiin johtaville sosiaalisille riskitekijöille. Etninen homogeenisyys yhteiskunnassa on siten hyväksi psyykkiselle hyvinvoinnille. Samoin monietnisissä asuinympäristöissä elävät ihmiset kokevat suurempia sosiaalisia vastoinkäymisiä, jotka vuorostaan lisäävät psykoosien ilmenemistä.
Tutkimukseen osallistui 4 281 aikuista koko Ison-Britannian alueella, ja he edustivat intialaisia, bangladeshilaisia, pakistanilaisia, karibialaisia, irlantilaisia ja valkoihoisia brittejä.
http://bjp.rcpsych.org/content/201/4/282.abstract?etoc
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuohan on päivänselvä asia jokaiselle täysijärkiselle. Vihervassareiden tavoitteenahan on yhteiskuntarakenteen murskaaminen.
toimii!
Tämä selittäisi sen, miksi monikulttuurisuuden kiihkeimmät kannattajat ovat lähes poikkeuksetta aivan sekaisin.
Baabelin torni ja kielten sekoitus
Vuorossa on kertomus Baabelin tornista.
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä (1 Moos 11:1).
Raamatun kertomuksessa palataan 1 Moos 10. ja 11. lukujen välissä aivan kuin taaksepäin kertomuksen kulussa. Edellä on nimittäin puhuttu eri kansojen syntymisestä, mutta tässä sitä ei enää muisteta. Ihmiskunta on taas yksi joukko, jolla on yksi kieli.
Kansojen, kultuurien ja kielten moneus ei ole pelkästään siunaus
Syynä kertomuksen juonessa olevaan epäjatkumoon on mitä ilmeisimmin se, että kertomusta Baabelin tornista on kerrottu Israelissa ja ennen sen päätymistä osaksi Raamattua. Kun vanha kertomus toimitettiin osaksi Pyhiä Kirjoituksia, sitä ei saatu saumattomasti sopimaan osaksi kokonaisuutta. Raamattua vanhemmassa kertomuksessa oli kyse aitiologiasta eli kertomuksesta, jonka tarkoituksena on jonkin huomiota herättävän asiantilan synnyn selittäminen (ks. ed. luennoista). Baabelin torni –kertomus sisälsi monia aitiologioita eli vastasi monen asian syntyä koskeviin kysymyksiin samalla kertaa: 1) Mistä ovat saaneet alkunsa ne Mesopotamian valtavat zikkurat –pyramidit, joista kiersi tarinoita koko muinaisessa maailmassa ja joiden olemassaolon israelilaiset saivat omin silmin todeta pakkosiirtolaisuuden aikana? 2) Miksi ihmiset puhuvat eri kieliä eivätkä ymmärrä toisiaan? 3) Mistä Baabelin kaupunki on saanut nimensä?
Kun vanha kertomus Baabelin tornista toimitettiin osaksi Raamatun kertomusta, siitä tuli osa suurempaa kokonaisuutta. Tällöin vanha, kolminkertainen aitiologinen merkitys toisaalta säilyi, toisaalta uudessa kontekstissaan kertomus sai uuden merkityksen osana maailman luomisesta sen loppuun ulottuvaa jumalallista kertomusta.
Eri kansojen ja kulttuurien olemassaolo on kaksitahoinen juttu. Siksi siitä pitää kertoa kaksi eri kertomusta.
Toisaalta se on Jumalan hyvyyden ja ehtymättömän luovuuden osoitus. Ajattele Amazonin sademetsän intiaaneja, Haukiveden rantojen savolaisia ja New Yorkin katujen rap -kulttuuria. Kaikissa ilmaistaan erilaisilla tavoilla sitä, mitä on olla ihminen Jumalan luomassa maailmassa. Tästä puhui kansojen luettelo, jota käsiteltiin viime kerralla.
Mutta eri kulttuurien olemassaolo on samalla myös rangaistus ja haitta ihmiskunnalle. Jos haukiveteläinen mies menisi New Yorkin katujen väen pariin, hän ei ymmärtäisi mitään ja saisi ehkä turpiinsa. Tätä eri kulttuureihin liittyvää murheellista puolta ihmetellään Baabelin torni-kertomuksessa.
Historiallinen muistuma kansainvaelluksista
Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja asettuivat sinne asumaan. (1 Moos 11:2)
Tämän taustalla on kirjoittajalle perimätiedon kautta säilynyt muistuma menneisyyden suurista kansainvaelluksista. Kymmenettuhannet perheet lähtivät yht’aikaa liikkeelle etsimään uutta asuinseutua. Hedelmällinen tasanko oli hyvä paikka ja kun sellainen löytyi, niin vaellus päättyi. Tässä kertomuksessa Baabelin kaupungin perustamiseen johtanut kansanvaellus (josta ilmeisesti tämän kirjoittajilla oli vanhojen kertomusten välittämiä historiallisia muistumia) on sovellettu käsittämään koko ihmiskuntaa. Raamatun kertomus alkaa sisältää viittauksia historiaan, tunnettuihin paikkoihin ja aikoihin. On historiallinen fakta, että ihmiskunnan ensimmäinen korkeakulttuuri syntyi juuri Mesopotamian lakeudella.
Ihmisten nuoruuden intoa, viisautta ja uhoa
Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” Ja he käyttivät tiiliä rakennuskivenä ja asfalttia muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” (1933 käännös; ”Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli kaiken maan.”)
Kun jokin kansa lähti vaellukselle kohti uutta asuma-aluetta, se oli nuori kansa. Täynnä tulevaisuuden suunnitelmia ja intoa, mutta myös viisautta ja voimaa näitten suunnitelmien toteuttamiseen.
Sellaiseksi tämä kertomus kuvaa myös nuoren ihmiskunnan. Kahteen kertaan on kerrottu, kuinka ihmiset kannustavat innoissaan toisiaan valtavaan rakennusurakkaan. Mutta innon lisäksi heillä on myös viisautta. Tämän kirjoittajan asumassa maassa, Palestiinassa, isot rakennukset tehtiin louhituista kivenjärkäleistä. Mutta Baabelin tasangolla ei ollut kiviä missään. Ihmiset kuitenkin ratkaisivat ongelman kirjoittajan mielestä epätavallisella, mutta kekseliäällä tavalla; poltetut tiilet toimivat kivinä ja asfalttipiki (siis eräänlainen maaöljy, jota Irakissa on nykyäänkin) laastina (sanaleikki: hemaar = asfalttipiki, homeer = laasti). Ihmiskunta oli jo muinoin niin älykästä, että se voitti tekniset vaikeudet ja rakensi taivasta tavoittelevat torninsa niinkin vähäpätöisestä aineesta kuin savesta. Kekseliäisyydessä oli kyse samasta Jumalan ihmiskunnalle antamasta siunauksesta, joka ilmeni Kainin jälkeläisten tekemissä kulttuurisissa keksinnöissä (karjanhoito, musiikki, metallin käyttö).
"Tulkaa, rakentakaamme itselle
"Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan".
Rakennettiin Baabelin torni, porraspyramidi.
Kaupunki – yhteisöllisyyttä, jonka taustalla myös uskonnollista uhoa
Rakentamisen tarkoituksena oli yhteiskunnan perustaminen. Ensimmäinen ihmisjoukko oli ymmärtänyt, että sen voima ja hyvinvointi oli yhteisöllisyydessä. Ihmiset tarvitsivat yhteisen kaupungin, jossa he saattoivat asua yhdessä sekä yhteisen merkin, johon samaistumalla he tunsivat olevansa saman yhteiskunnan jäseniä. Niinpä he päättivät rakentaa kaupunkiinsa tornin, ”jonka huippu ulottuu taivaaseen”. Samalla he ”tekisivät itselleen nimen” ja estäisivät joukkonsa hajaantumisen yli koko lakeuden.
”Herra laskeutui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmiset olivat rakentaneet”.
Tässä on ironinen viittaus ihmisten kuvitelmaan siitä, että heidän torninsa ulottui Jumalan luo. On olemassa myös Raamatun ulkopuolisia viitteitä siitä, että taivaita varhaiset ihmiset rakennuksillaan tavoittelivat. Kaupunkikulttuurin synnyn eräs keskeinen syy on ollut uskonnollinen. Kaupunkeja alettiin rakentaa palvontapaikoiksi. Myös Baabelin torni –kertomus väittää, että kaupunkikulttuurin synnyn syy oli uskonnollinen.
Kyseinen uskonnon ja kaupungin yhteenliittyminen ei ollut viaton asia. Useat sen motiiveista olivat epäilemättä hyviä (ihmisten alkuperäinen Jumalan kuvallisuus ja uskonto jumalankaipuun ilmentymänä; tarve liittyä yhteen yhteisen symbolin alle). Olennaisena rakentamisen syynä oli kuitenkin ihmiskunnan taivaita tavoitteleva korskeus. Kaupungin ja sen uskonnollisen kultin rakentava joukko rakensi samalla välineet itsensä korottamiseen jumalalliseen asemaan. Jumalallinen valta oli ensisijassa papistolla ja hallitsijalla mutta alamaisena näille myös tavallinen kansa pääsi osalliseksi taivaaseen asti ulottuvan tornin tuomista uskonnollisista eduista: kaupungin ylijumalaan viittaavasta ”nimestä”, joka erotti sen asukkaat maaseudun hajallaan asuvasta väestöstä, joilla ei ollut mitään taivas-tornia vastaavaa.
Ihminen tekee itselleen ”nimen”
Kun kansa on nuori, toimeliaisuuden syynä on avoin tai kätketty uho; pitää olla parempi kuin muut. Sama pätee siihen intoon, jolla nuori ihminen elää elämäänsä. Pitää saada itselleen nimeä. Eli: Pitää saada mainetta. Silloin vasta "on joku". Ellei ole jollain alalla hyvä, niin tuntuu siltä, että häviää massaan, eikä olemassaololla ole enää merkitystä, kun minua ei ihailla. Toisin sanoen: Minua ei rakasteta, ellen minä jollain alalla pysty "rakentamaan tornia, joka ulottuu taivaaseen asti". Siksi minä käyn kilpailemaan kauneudella, koulumenestyksellä, miellyttävyydellä, tai sitten vaikka kovuudella, että minua pelättäisiin ja saisin nimeä sillä tavalla. Tai ihan millä tavalla vaan.
Nuoruuden into ja eteenpäin pyrkiminen on tärkeä ja hyvä asia sekä nuorilla kansoilla, että nuorilla ihmisillä. Mutta huonoa se on siinä, että innossaan kunnian perään ihminen niin helposti korottaa itsensä Jumalan paikalle. Ihminen tekee itsestään oman luojansa, jos hän perustaa olemassaolonsa maineensa varaan.
Raamatun alun kertomuksista olemme lukeneet, kuinka Jumala on Luoja. Jumala on myös se, joka antoi ihmiselle nimen:
"Luodessaan ihmisen Jumala teki hänet kaltaisekseen. Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin" (1 Moos 5:1-2).
Jumala siis antoi meille nimen ihminen, kun hän loi meidät.
Siksi ihmisen ei itse tarvitse tehdä itselleen nimeä, nimittäin maineen merkityksessä. Pelkkä nimi "ihminen" riittää. Ei tarvitse kurotella nimen ja maineen perään saadakseen hyväksyntää. Kun tajuaa, että Jumala on se mikä hän onkin, nimittäin minun Luojani, niin silloin voin levollisena sanoa itselleen: ”Minun nimeni on ihminen.” Minun nimeni on ihminen. Ja se riittää. Jumala rakastaa minua pelkkänä ihmisenä. Minä saan myös itse rakastaa itseäni pelkkänä ihmisenä, kun tajuan, mikä kunnia on olla pelkkä ja silkka ihminen. Minäkin kuulun siihen lajiin, josta maailmankaikkeuden Herra sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme".
Lisäksi Jumala on vielä rakastanut pelkkää ja silkkaa ihmistä niin paljon, että hän on Pojassaan sovittanut jokaisen ihmisen synnit. Oman kärsimisensä ja kuolemansa hinnalla. Tähän Jumalan rakkauteen ja hyväksyntään me voimme perustaa olemassaolomme ja itsekunnioituksemme. Kristus rakastaa minua, synneistäni huolimatta, silkkana ihmisenä.
Mutta jos ihmisen olemassaolo ja itsekunnioitus perustuu kilpailuun ja maineen perässä juoksemiseen, niin silloin ihminen on tehnyt itsestään oman Jumalansa. Hän on nimittäin silloin käytännössä itse istuutunut Jumalan paikalle. Hän on ottanut itselleen sen homman, joka kuuluu Jumalalle: nimittäin olemassaolon lahjoittamisen. Olemassa olon ja nimen ihminen antaminen, sehän on Luojan tehtävä. Jos minun oma henkilökohtainen olemassaoloni perustuu nimen ja maineen hankkimiseen itselleni, niin enkö
Mene takaisin lähi-itään kameliuskontosi kanssa.
Columbian ja Yalen yliopiston tutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että monikulttuurisessa elinympäristössä elävillä on myös suurempi riski sairastua syöpään. Tutkimus julkaistiin American Journal of Public Health -tiedejulkaisussa.
Tutkijat Kimberly Alvarez Columbian yliopistosta ja Becca Levy Yalen yliopistosta tutkivat kuinka etninen homogeenisyys asuinalueella vaikutti vanhusten terveyteen. Etnisesti homogeenisissä asuinympäristöissä elävillä senioreilla terveysasiat olivat paremmin. Tutkimus keskittyi sekä mustaihoisiin amerikkalaisiin että latinoihin.
Niiden mustaihoisten keskuudessa, joiden asuinalueella vähintään puolet kuuluivat samaan etniseen ryhmään, sydänsairauksien riski väheni 46%:lla ja syöpäriski väheni 77%:lla. Latinoille vastaavat luvut olivat 33% pienempi riski sydänsairauksille ja 62% pienempi riski syövälle.
Professori Levyn mukaan kulttuuriset tekijät voivat olla osa syynä. Korkeampi etninen homogeenisyys lisää samojen arvojen jakamista ja vanhusten kunnioittamista. Toinen selitys voi olla se, että suurempi etninen homogeenisyys lisää sosiaalisia verkostoja, joissa tärkeä terveyteen liittyvä informaatio leviää tehokkaammin.
http://www.friatider.se/mngkultur-ger-cancer
Johan sen näkee täällä Suomessakin,mitä meille on tapahtumassa,
mutiaisten tunkeutuessa maahamme islamiuskoineen.Alasmeno jatkuu,niin
henkisesti,kuin moralisesti,Olemme todella onnettomia ja haluttomia kantamaan
vastuuta mistään.Maamme rappeutuu.
Eiköhän se rappeutuminen jo alkoi kun tänne tuotiin kristinusko lähi-idästä.
Omiiituinen höpöööttäjä!!
...mutta epäilemättä kuitenkin toisaalta jos hän olisi täysin mykistynyt se saattaisi olla hieman tylsää mutta epäilemättä kuitenkin toisaalta jos hän olisi kovin suulas niin minä en sitä voisi sietää, MINÄÄ en voisi SIEETÄÄÄ.....