Sinä todella komea nelikymppinen mies.. Vuosia olen ollut sinuun hiton ihastunut.. Se ei koskaan katoa minnekään ja jos näenkin sinut, se tuntuu kuin kaikki muu unohtuisi. Olen yrittänyt unohtaa sinut kerta toisensa jälkeen ja mennä viimein eteenpäin, mutta se ei kerta kaikkiaan onnistu. En pysty miettimään ketään muuta.. Mutta olen myös rikki, sillä sinä olet varattu.. Sinulla on perhe ja minä en kuulu siihen :( En pysty päästämään irti, koska sinä olet se oikea minulle. Tiedän sen. Kenenkään toisen kanssa en ole kokenut tällaista ja merkityksettömät ihastukset unohtuvat. Sinä et. Toivon hartaasti että saan sinut, olet elämäni tarkoitus!
Veit sydämeni jo aikaa sitten
Näinsevaanonononon
431241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mikä kaupunki on kyseessä?.
Itä-Suomessa.. :(
Jyväskylä
Harmi ettei ole :( Kiitos kuitenkin.
kerro paikkakunta tarkemmin ja missä ollaan nähty?
Oliko Siltakemmakat?
Mikä tässä tilanteessa nyt on pielessä?
Mies on varattu mieti hetki tunteeko hän samoin sinua kohtaan?
Toinen.
Onko teillä ollu samanlaista yhteyttä mitä sinä kuvailet juuri tässä.
Se "oikea" voi olla jopa naapurissa nosta päätä ja kulje eteenpäin ja näe maailman kauneus. Aikaa on.
Hyviä asiota tapahtuu.
:)
Joskus ei vaan pysty menemään eteenpäin.. Muut miehet ovat unohtuneet, mutta nyt asiat ovat toisin.. Arvaa olenko yrittänyt.. ;(
Kuulostaa jotenkin tutulta vaikka en olekaan etsimäsi henkilö. Olen mies ja naimisissa, mutta ihmettelen muutamien "tuttava naisien ikuista rakkautta". Nämä naiset ovat joskus sinkkuaikoina pyytäneet seurustelemaa tms. ja jokaisella on nykyään jo oma perhe ja lapsiakin kaikilla useita. Miksi yhteydenotot jatkuvat edelleen vihjailevina ja minua kuunnellaan silmät kiiltäen kuin jotakin profeettaa. Sinänsä kaunista rakastaa (?) näin, mutta elämä menee eteenpäin ja pitäisi hyväksyä tosiasiat.
Voi kumpa olisit Hämeestä ja minä 10 vuotta vanhempi
Ehkä seuraavassa elämässä ;)
Odotan sitä elämää ;)
Johanna Kurkela -/ ehkä seuraavassa elämässä
Kuopio?
Aika läheltä ;)
Melkein voisin toivoa, että tämä osuisi minuun, tunteet vähän samanlaiset täälläkin, mutta elämä on mitä on.. Milloin tavattiin?
Niin ja se tuli vielä mieleen, että tuskin sä olet se kenet ajattelen sun olevan, mutta mielenkiinnosta, pidetäänkö me vielä satunnaisesti yhteyttä? Jos pidetään niin nakkaa viesti ja kysele kuulumisia. Siitä tietäisin, että tämä ei ole sitä ainaista ajatuksen tasolla haihattelua ja miettimistä siitä, että olenko vielä sinun ajatuksissa. Tuntuu kuitenkin että en ole.. Kuulemisiin, olet ajatuksissa....
käytiinkö lomailemassa yhdessä?
satuttiin samaan kaupunkiin ja kylpylä-hotelliin..
Ja se oli Virossa..
Onko Kuopiosta etelään vai pohjoiseen? Tai sit länteen vai itään? Millä alalla työskentelee? Kuopion ympäristössä ku on aika paljon meitä miehiä =)
Hiusten väri, silmien väri, pituus, paino, turhaan varmaan täällä haikailee jos ei parempia tuntomerkkejä ole...
Nurmes?
Ei varmaan oikeasti ketään etsinyt :-(
Timo Lappeenr.?
Moi! Myönnän, että Kuopiosta on kyse oikeasti. Tämä haikailemani mies tekee johtamishommia ja ollaan harvakseltaan yhteydessä. Emme ole valitettavasti lomailleet yhdessä. En minä koskaan häntä unohda, mutta enhän häntä voi saadakaan, koska hän on naimisissa. Hyväksyn kohtalon, mutta edelleen hyvin surullisena. Siinä vain oli sitä jotakin. Hän oli paras ikinä.
"Hän oli paras ikinä."
Kommentistasi paistaa läpi, että olet jo antanut periksi. Jos et muuta asennettasi, niin et voi koskaan saavuttaa mitään. Oikeasti maailma on täynnä toinen toistaan parempia, etkä sinä voi tietää vielä mitään, kun et ole tutustunut kuin pieneen murto-osaan maailman immeisistä. Lopeta siis valittaminen. Anna menneitten olla ja siirry valoa kohti.
Ajatukset ja muistot tulevat mieleen, kun luen sinun kirjoituksia. Kuulostaa liian tutulta, mutta en kuitenkaan jaksa mitenkään uskoa että se olet sinä, keneksi luulen ja salaa toivon. Ihmetyttää miten olenkin tänne eksynyt juuri, kun olet tähän ketjuun vastannut. Aika oli mieleenpainuvaa, mutta tavallaan vaikeaa. Olin sen hetken, silloin joskus, onnellinen. Se ei unohdu koskaan...
https://www.youtube.com/watch?v=fdHCec23BKE
Kuulostaako tutulta, vaalea nainen ;)?
Ei taideta tuntea, koska meillä ei varsinaisesti ole yhteistä kappaletta. Ja en ole erityisen vaalea. En kyllä tummakaan ;)
Tunnen kyllä kaverin ja tiedän missä se kolehti kerätään, kun aika tulee. Jesus tulee silloin vaeltamaan vetten päällä. Hanhiemon iloinen lipas avataan illan istujaisiin. Lauletaan muutama sonetti Isänmaan kunniaksi. Ajetaan rallia metsäautotiellä. Käydään nostamassa verkoista hyvänlaatuista kalaa soppaa varten ja lopuksi lämmitetään hottis sauna.
Voih....minäkin kaipaan täysin samoilla tuntomerkeillä olevaa miestä jota en koskaan saa omaksi, vain pieneksi hetkeksi silloin tällöin...ei ihanampaa ole olemassakaan. Toivotaan ettei ole sama mies...eihän?
En usko, että on sama mies ;)
Tää oli helppo arvata" Kävipä tyttö meilläkin, Älä vaan lopeta" Kun poika reisillä kellui, No Olethan rantapalloa muistuttava ja hieman kiero luonne, Minulle sama! Rasti vihkoon on saatu, Joten Jatka samaan malliin niin mitään pysyvää et elämääsi löydä,
Ulkoisesta olemuksestani voin sanoa, että en ole tuhti vaan hoikka.. Olen tällä hetkellä parisuhteessa, mutta en tämän haaveilemani miehen kanssa. Olen saavuttanut elämässä paljonkin, vaikka olen vielä nuori. Tajusin äskettäin, että minähän rakastan tätä haikailemaani miestä, ei se voi enää selkeämpää olla. Ihastus on jo liian laimea sana kuvaamaan tätä tunnetta. Vaikka olen suhteessa, en ole päässyt yli unelmieni miehestä, jonka vuoksi olisi parempi erota. En eroaisi vikitelläkseni tätä varattua unelmamiestäni tai kertoakseni hänelle rakkaudestani, vaan sen vuoksi, etten voi olla toisen kanssa suhteessa, jos ajatukseni ovat täysin muualla. Tahtoisin hemmotella hänet pilalle ja kohdella kuin kuningasta, koska hän on niin upea ja ainutlaatuinen mies. Kenenkään kosketus ei vedä vertoja hänen kosketukselle. Kenenkään näkeminen ei ole koskaan tuntunut niin hyvältä kuin hänen. Kukaan ei ole mielestäni tällä hetkellä yhtä hyvännäköinen kuin hän. Kukaan muu kuin hän, ei saa yhtä leveää hymyä kasvoilleni. Ketään toista en halua niin paljon kuin häntä. Hän on elämäni tarkoitus. Hänen kanssaan ollessa elämällä olisi tarkoitus. Mielummin olen yksin ja haaveilen hänestä, kuin että olen kenenkään toisen kanssa ja yritän unohtaa hänet.
Mulla on ihan samanlaiset tunteet erästä tummaa miestä kohtaan. Hän on vapaa ja tiedän, että ainakin joskus oli ihastunut muhun. En sitten tiedä mitä tapahtui...suhde vaan päättyi ilman selityksiä. Sen jälkeen olen tavannut muutaman muun miehen, mutta kun ei ole mitään tunteita heitä kohtaan ollut, niin eihän siitä mitään ole tullut. On tää vaikeaa, kun oikeasti jostain todella tykkää ja olisi valmis tekemään kaikkensa, mutta se ei ole mahdollista. En viitsi enää ottaa yhteyttä, koska en halua yhtään enempää satuttaa itseäni. Odotan sitä päivää, että voin ilman tuskaa miettiä menneitä yhteisiä ihania hetkiä.
Kirjoitat kauniisti tuosta miehestäsi. Uskoisin, että hän haluaisi sen sinulta kuulla. Ole rohkea, it's better to burn out than to fade away..
Harmi vaan, ettei hän ole minun...
Onhan se tavallaa väärin, että olet parisuhteessa ja rakastat toista. Väärin nykyistä miestäsi kohtaan. Mietin että oletko rakastunut tunteeseen, jonka aika on kullannut. Kumpi teistä aikanaan teki päätöksen että ette enää tapaa? Tuliko se sinun puolelta? Mies saattaa olla edelleen rikki ja tuntea samoin kuin sinä, mutta ei voi tehdä päätöstä omasta elämästään. Hän varmasti tietää sinun olevan parisuhteessa ja uskoo sinun olevan onnellinen. Toivottavasti vielä saat elämäsi miehen itsellesi... Tämän tai jonkun muun, ketä kohtaan tulet tuntemaan samoin...
keittiöpsykologiaa vol 1. eroa, jos naapurin tamma enempää kiinostaa kuin oma
Jumala vie kaiken
Selasin vanhoja viestejä ja sattui silmään tällänen. Mitäs tähän tilanteeseen oikein kuuluu??
Kiitos kysymästä.. En voi itselleni mitään, mutta ikävöin häntä edelleen niin kauhean paljon, ettei sanat riitä kertomaan. Lopetin tämän pitkään kestäneen parisuhteeni, koska en kyennyt enää jatkamaan valheessa elämistä, vaikka enpä ole tähän sydämeni vieneeseen mieheen ollut seurustelumme aikana yhteyksissä.. Minä olisin niin paljon halunnut olla hänen koko loppuelämäni, enkä voi enää koskaan kokea samaa kenenkään toisen kanssa. Jokin minussa särkyi niin perusteellisesti, kun hän lopetti suhteemme. En kykene enää kiinnostumaan muista miehistä, koska rakastan vain häntä ja toiset miehet olisivat vain hänen korvikkeita. Nautin ennen seksistä suuresti ja harrastin ennen häntä myös yhden illan juttuja, mutta nyt en ole halunnut kenenkään edes koskevan minua. Tuntuu että elämälläni ei ole enää merkitystä. Kaikki muistuttaa hänestä ja minä kuihdun pois ilman häntä. Häntä oli niin taivaallista suudella ja kuinka paljon kaipaan hänen kiihkeää kosketustaan. Hän on aivan uskomattoman mahtava mies ja tuntuu pahalta, että en saanut antaa hänelle rakkauttani. Hän jatkaa elämäänsä ja on siihen ilmeisen tyytyväinen. Hän kyllä pärjää ja toivon vain, että hän edes joskus muistaa kuinka todella paljon halusin tehdä hänet maailman onnellisimmaksi. Minä rakastan sinua nyt ja aina, enkä ole onnellinen ilman sinua, vaikka niin toivoit <3
Oletko aivan varma, että hän on enää varattu?