Keskustelu24 Yhteiskunta Uskonnot ja uskomukset Rajatieto Yleistä rajatiedosta
http://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset/rajatieto/yleista-rajatiedosta
Totuus on jossain, mutta missä?
ALOITA UUSI KESKUSTELU
Keskustelut
05.06.2015
Demoni, kummitus vai mikä ihme?
Muutin mieheni kanssa nykyiseen asuntoomme kaksi vuotta sitten, ja sen jälkeen on alkanut tapahtua kaikkea outoa, varsinkin silloin kun olen yksin kotona. Mies on aina joko poissa tai nukkumassa kun näitä asioita tapahtuu. Ennen tapahtumia en uskonut minkäänlaisiin yliluonnollisuuksiin. Mutta niin, ensimmäisen kerran havaitsin kotonamme jonkun ulkopuolisen, kun näin peilin kautta tumman hahmon makuuhuoneessa. Suljin paniikissa silmäni ja avatessani ne, hahmo oli poissa. Toki säikähdin sitä, mutta ajattelin nähneeni varmasti väärin, joten unohdin asian aika pian. Sitten yksi ilta istuin olohuoneessa katsomassa televisiota, kun pöydällä oleva paperipussi alkoi rapista ja katsoessani sitä, se sulkeutui silmieni edessä. Aivan kuin jokin olisi rullannut sen kiinni. Silloinkin säikähdin pahasti, mutta ajattelin että pakko sille järjellinen selitys on olla, enkä vieläkään ajatellut mitään sen kummempaa. Vasta siinä vaiheessa kun pöydältä alkoi putoilemaan aina välillä erilaisia tavaroita: Meikkejä, papereita, kyniä ym. niin säikähdin sen verran pahasti, että aloin käyttämään pitkästä aikaa ristikaulakoruani ja luin iltaisin raamattua. Ihan vain varmuuden vuoksi. Pari viikkoa käytin ristiä iltaisin kaulassani, kunnes huomasin palojäljen kaltaisen "ihottuman" kaulassani ja lakkasin taas käyttämästä sitä. Jälki pysyi kaulassani kahden kuukauden ajan, kunnes se vain yksi päivä oli kadonnut. Ei siis parantunut hiljalleen, vaan oli vielä edellisenäkin päivänä punainen, ja sitten seuraavana se yllättäin olikin täysin poissa. Sitten tuli hetken rauha. Kunnes tässä pari kk sitten huomasin pikkukivien liikkuvan olohuoneessa. Siis sellaisten, jotka kulkeutuvat kenkien mukana eteiseen. Ja minä siis ihan oikeasti kuulen ja näen niiden liikkuvan, niitä heitellään ja potkitaan pitkin olohuonetta. Eräs aamu suihkuun mennessäni huomasin lattiakaivon ritilässä kasan pitkiä, tummia hiuksia, täysin eri värisiä kuin minulla ja miehelläni. En tiedä mistä ovat tulleet, mutta sen jälkeen olen alkanut tuntemaan jonkun koskettelevan hiuksiani. Tuossa viikko sitten kerroin miehelleni havainnoistani, ja hän tietysti piti minua sekopäänä (mitä luultavasti olenkin, sillä en usko yliluonnollisiin asioihin) kunnes menimme käymään äitini luona kylässä. En missään vaiheessa ole kertonut hänelle näistä asioista, eikä miehenikään ole puhunut tästä muille, joten olin hyvin hämilläni kun äiti kertoi noin kuukausi sitten alkaneista oudoista tapahtumista: Hän oli herännyt yksi yö neljän aikoihin musiikkiin. Oli sitten hetken aikaa pyörinyt talossa ääntä selvittäen (asuu yksin) ja oli lopulta mennyt työhuoneeseen ja huomannut soittorasian menneen itsestään päälle. Kansi oli siis auki, ja siinä tanssi sellainen settiin kuuluva, magneetilla pysyvä tyttö. Äiti sitten sulki soittorasian ja asia vähän niin kuin unohtui. Kunnes jonain toisena yönä hän heräsi ääneen, kuin seinää olisi raavittu. Hetken aikaa hän kuunteli ääntä, mutta ei välittänyt siitä sen enempää, vaan jatkoi uniaan. Seuraavana aamuna hän huomasi olohuoneen seinässä kaksi lohkeamaa, ja näki lattialla kyseisestä paikasta pudonneen taulun. Ensinnäkin hän ihmetteli miten se olisi voinut aiheuttaa kahden halkeaman seinässä, sillä taulu on hyvin pieni ja kevyt. Kuuntelin jännityyneenä äidin kertomusta tapahtumista, kunnes hän sanoi pudonneen taulun olevan isäni tekemä muotokuva minusta. Vittu minusta! Meinasin hypätä ulos ikkunasta kuultuani sen. Äiti toki huomasi minun järkyttyneen pahanpäiväisesti, mutta en kuitenkaan viitsinyt kertoa hänelle näistä tapahtumista joita olen itse kokenut. Pelkään siitä tulevan tavallaan todellista jos muut saisivat tietää tästä. Ennen tuota kyläilyä äitini luona ajattelin tosiaan että pakko minulla on olla päässä vikaa, mutta kuinka tuo äitini juttu sitten selittyisi? Pelkkää sattumaa, vai? Hänelle ei ole ennen tapahtunut mitään tällaista, eikä kyllä minullekaan ennen nykyiseen asuntoon muuttoa. Asunnossamme asui ennen meitä joku vanhus, joka kuoli. En kylläkään tiedä kuoliko hän täällä asunnossa vai sairaalassa vai missä, mutta jotenkin tuntuu ettei se mikä minua piinaa, ole kummitus. Mutta joo, kai tälle kaikelle on jokin järkevä selitys, ja jos ei ole, niin kuka minusta haluaa, ja mitä? En tosiaan tiedä näistä asioista yhtään mitään, ei ole ketään kelle puhua tästä, en halua leimautua sekopääksi. Kertokaa edes omia kokemuksia tai mitä tahansa. En halua olla tällaisen asian kanssa yksin.
7
03.06.2015
Epäilen olevani kirottu
Itseasiassa olen epäillyt jo pidempään. Mitä asialle olisi tehtävissä? Jeesustelua en ole hakemassa täältä nyt ensimmäiseksi.
6
03.06.2015
näettekö asioita ennakkoon?
Olen nähnyt muutamia asioita hieman ennen kuin ne ovat tapahtuneet, mielestäni tämä on
http://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset/rajatieto/yleista-rajatiedosta
Totuus on jossain, mutta missä?
ALOITA UUSI KESKUSTELU
Keskustelut
05.06.2015
Demoni, kummitus vai mikä ihme?
Muutin mieheni kanssa nykyiseen asuntoomme kaksi vuotta sitten, ja sen jälkeen on alkanut tapahtua kaikkea outoa, varsinkin silloin kun olen yksin kotona. Mies on aina joko poissa tai nukkumassa kun näitä asioita tapahtuu. Ennen tapahtumia en uskonut minkäänlaisiin yliluonnollisuuksiin. Mutta niin, ensimmäisen kerran havaitsin kotonamme jonkun ulkopuolisen, kun näin peilin kautta tumman hahmon makuuhuoneessa. Suljin paniikissa silmäni ja avatessani ne, hahmo oli poissa. Toki säikähdin sitä, mutta ajattelin nähneeni varmasti väärin, joten unohdin asian aika pian. Sitten yksi ilta istuin olohuoneessa katsomassa televisiota, kun pöydällä oleva paperipussi alkoi rapista ja katsoessani sitä, se sulkeutui silmieni edessä. Aivan kuin jokin olisi rullannut sen kiinni. Silloinkin säikähdin pahasti, mutta ajattelin että pakko sille järjellinen selitys on olla, enkä vieläkään ajatellut mitään sen kummempaa. Vasta siinä vaiheessa kun pöydältä alkoi putoilemaan aina välillä erilaisia tavaroita: Meikkejä, papereita, kyniä ym. niin säikähdin sen verran pahasti, että aloin käyttämään pitkästä aikaa ristikaulakoruani ja luin iltaisin raamattua. Ihan vain varmuuden vuoksi. Pari viikkoa käytin ristiä iltaisin kaulassani, kunnes huomasin palojäljen kaltaisen "ihottuman" kaulassani ja lakkasin taas käyttämästä sitä. Jälki pysyi kaulassani kahden kuukauden ajan, kunnes se vain yksi päivä oli kadonnut. Ei siis parantunut hiljalleen, vaan oli vielä edellisenäkin päivänä punainen, ja sitten seuraavana se yllättäin olikin täysin poissa. Sitten tuli hetken rauha. Kunnes tässä pari kk sitten huomasin pikkukivien liikkuvan olohuoneessa. Siis sellaisten, jotka kulkeutuvat kenkien mukana eteiseen. Ja minä siis ihan oikeasti kuulen ja näen niiden liikkuvan, niitä heitellään ja potkitaan pitkin olohuonetta. Eräs aamu suihkuun mennessäni huomasin lattiakaivon ritilässä kasan pitkiä, tummia hiuksia, täysin eri värisiä kuin minulla ja miehelläni. En tiedä mistä ovat tulleet, mutta sen jälkeen olen alkanut tuntemaan jonkun koskettelevan hiuksiani. Tuossa viikko sitten kerroin miehelleni havainnoistani, ja hän tietysti piti minua sekopäänä (mitä luultavasti olenkin, sillä en usko yliluonnollisiin asioihin) kunnes menimme käymään äitini luona kylässä. En missään vaiheessa ole kertonut hänelle näistä asioista, eikä miehenikään ole puhunut tästä muille, joten olin hyvin hämilläni kun äiti kertoi noin kuukausi sitten alkaneista oudoista tapahtumista: Hän oli herännyt yksi yö neljän aikoihin musiikkiin. Oli sitten hetken aikaa pyörinyt talossa ääntä selvittäen (asuu yksin) ja oli lopulta mennyt työhuoneeseen ja huomannut soittorasian menneen itsestään päälle. Kansi oli siis auki, ja siinä tanssi sellainen settiin kuuluva, magneetilla pysyvä tyttö. Äiti sitten sulki soittorasian ja asia vähän niin kuin unohtui. Kunnes jonain toisena yönä hän heräsi ääneen, kuin seinää olisi raavittu. Hetken aikaa hän kuunteli ääntä, mutta ei välittänyt siitä sen enempää, vaan jatkoi uniaan. Seuraavana aamuna hän huomasi olohuoneen seinässä kaksi lohkeamaa, ja näki lattialla kyseisestä paikasta pudonneen taulun. Ensinnäkin hän ihmetteli miten se olisi voinut aiheuttaa kahden halkeaman seinässä, sillä taulu on hyvin pieni ja kevyt. Kuuntelin jännityyneenä äidin kertomusta tapahtumista, kunnes hän sanoi pudonneen taulun olevan isäni tekemä muotokuva minusta. Vittu minusta! Meinasin hypätä ulos ikkunasta kuultuani sen. Äiti toki huomasi minun järkyttyneen pahanpäiväisesti, mutta en kuitenkaan viitsinyt kertoa hänelle näistä tapahtumista joita olen itse kokenut. Pelkään siitä tulevan tavallaan todellista jos muut saisivat tietää tästä. Ennen tuota kyläilyä äitini luona ajattelin tosiaan että pakko minulla on olla päässä vikaa, mutta kuinka tuo äitini juttu sitten selittyisi? Pelkkää sattumaa, vai? Hänelle ei ole ennen tapahtunut mitään tällaista, eikä kyllä minullekaan ennen nykyiseen asuntoon muuttoa. Asunnossamme asui ennen meitä joku vanhus, joka kuoli. En kylläkään tiedä kuoliko hän täällä asunnossa vai sairaalassa vai missä, mutta jotenkin tuntuu ettei se mikä minua piinaa, ole kummitus. Mutta joo, kai tälle kaikelle on jokin järkevä selitys, ja jos ei ole, niin kuka minusta haluaa, ja mitä? En tosiaan tiedä näistä asioista yhtään mitään, ei ole ketään kelle puhua tästä, en halua leimautua sekopääksi. Kertokaa edes omia kokemuksia tai mitä tahansa. En halua olla tällaisen asian kanssa yksin.
7
03.06.2015
Epäilen olevani kirottu
Itseasiassa olen epäillyt jo pidempään. Mitä asialle olisi tehtävissä? Jeesustelua en ole hakemassa täältä nyt ensimmäiseksi.
6
03.06.2015
näettekö asioita ennakkoon?
Olen nähnyt muutamia asioita hieman ennen kuin ne ovat tapahtuneet, mielestäni tämä on
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.