Islanti pisti jättiveron konkurssipankkien varoille
Islannin johto perustelee radikaaleja toimia sillä, että valuuttasäännöstelyn vapauttaminen kaataisi muuten maan talouden
Talous 8.6.2015 12:48 Päivitetty: 8.6.2015 20:13
Anni Lassila
Helsingin Sanomat
Bob Strong / REUTERS
Islanti päästi kolme suurta pankkian, Landbankin, Glitnirin ja Kaupthingin, kaatumaan vuonna 2008. Silloin aloitettua valuuttasääntelyä ryhdytään nyt purkamaan.
Islanti päästi kolme suurta pankkian, Landbankin, Glitnirin ja Kaupthingin, kaatumaan vuonna 2008. Silloin aloitettua valuuttasääntelyä ryhdytään nyt purkamaan.
Islanti aikoo lopettaa seitsemän vuotta sitten aloitetun valuuttasäännöstelyn pikkuhiljaa. Islannin valtionjohto kertoi maanantaina suunnitelmasta, jolla pyritään estämään maan kruunun hallitsematon luisu, kun säännöstely vähitellen puretaan.
Tärkein osa suunnitelmaa on päätös, että vuonna 2008 kaatuneiden pankkien konkurssipesistä maksetuista varoista peritään 39 prosentin vero, jos varoja siirretään pois Islannista. Pankkien velkojat ovat käytännössä ulkomaisia tahoja.
Islantilaisten omat talletukset pelastettiin heti pankkien vararikkojen jälkeen poikkeuslailla uusiin valtion perustamiin pankkeihin. Vain ulkomaiset talletukset ja roskalainat jäivät. Nyt siis melkein puolet pankkien konkurssipesien muistakin varoista otetaan Islannin valtion haltuun.
Islanti kaatui kuin korttitalo
Yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon 15. syyskuuta 2008.
Vararikosta seurannut epävarmuus johti pankkien välisen rahoituksen lamaantumiseen länsimaissa. Muutamassa päivässä Islannin hyvin velkaantuneet pankit olivat suurissa vaikeuksissa.
Seuraavien viikkojen aikana valtio otti haltuunsa maan suurimmat pankit Kaupthingin, Glitnirin ja Landsbankin.
Kaupthing toimi myös Suomessa, jossa silloinen Rahoitustarkastus sulki pankin ja esti sen varojen siirron pois Suomesta.
Lopulta pankin varat riittivät kaikkien suomalaisten talletusten takaisinmaksuun.
Toimenpide on täysin poikkeuksellinen, mutta maan pääministeri Bjarni Benediktsson perusteli sitä maanantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa sillä, ettei Islanti yksinkertaisesti selviäisi muuten.
"Islantilaisten päälle ei voi sälyttää enää yhtään lisää tappioita tästä kriisistä. Mikroskooppisessa taloudessamme pankkien kaatuminen oli jättiläismäinen ongelma", Benediktsson sanoi.
Islannin kolme suurinta pankkia kaatuivat pian syksyllä 2008 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen. Maan silloisen poliittisen ja keskuspankkijohdon holtiton korko- ja talouspolitiikka olivat imeneet maahan pääomia, jotka paisuttivat pankkisektorin jättimäisiin mittoihin suhteessa kansantalouden kokoon.
Siinä missä finanssikriisin käynnistäneen Lehman Brothersin tase oli noin viisi prosenttia suhteessa Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen, Islannin pankkisektorin koko oli yli tuhatkertainen suhteessa maan talouteen. Islannissa on asukkaita vain 330 000.
Kaatuneiden pankkien konkurssipesissä on noin 500 miljardin islannin kruunun eli 3,4 miljardin euron arvosta kruunumääräisiä varoja. Pesissä on myös 400 miljardin kruunun eli 2,7 miljardin euron edestä islantilaisten ottamia valuuttalainoja. Valuuttasäännöstelyn vuoksi varoja ja saatavia ei ole voitu siirtää pois Islannista.
Jos kaikki nämä varat yritettäisiin siirtää Islannista kerralla, kruunu käytännössä romahtaisi.
Niinpä valtio päätti, että varoista suuri osa käytännössä takavarikoidaan, ja ne käytetään vähitellen Islannin valtionvelan lyhentämiseen. Konkurssipesillä on mahdollisuus päästä vielä neuvotteluratkaisuun valtion kanssa, mutta Islannin johdon mukaan neuvotteluilta edellytetty lopputulos on rahallisesti sama kuin 39 prosentin vero.
Pankkien lisäksi ongelma ovat ulkomaiset helposti myytävät omistukset Islannissa, joita valtionjohto laskee olevan noin 300 miljardia kruunua eli kaksi miljardia euroa. Niillekin säädettiin oma erikoisrajoitus. Jos ulkomaalaiset haluavat viedä rahansa pois Islannista, heidän täytyy tehdä se vaiheittain vaihtamalla varat valtion pitkiin lainoihin. Vaihtoehtoisesti he voivat maksaa valuutanvaihdosta ylihintaa.
Islanti joutui ottamaan valuuttasäännöstelyn käyttöön heti pankkien romahduksen jälkeen lopettaakseen kruunun syöksyn. Valuuttasäännöstely tarkoittaa sitä, ettei valuuttaa saa vaihtaa tai viedä maasta vapaasti. Islantilaiset eivät esimerkiksi voi sijoittaa tai ostaa kiinteistöjä ulkomailta.
Vatiovarainministeri Benediktsson totesi maanantaina, että säännöstely on helpompi ottaa käyttöön kuin purkaa.
"Ajattelimme, että voisimme purkaa sen puolen vuoden kuluttua tai viimeistään kahden vuoden kuluessa. Mutta ongelmat olivat niin suuria, että se ei ollut mahdollista."
Valuuttasäännöstelyä lukuun ottamatta Islannin talous on ollut hyvässä vedossa viime vuosina. Kauppatase on selvästi positiivinen eli Islanti vie enemmän kuin tuo ja talous kasvaa jopa niin vauhdikkaasti, että palkat ovat lähteneet nousuun
Islannin johto perustelee radikaaleja toimia sillä, että valuuttasäännöstelyn vapauttaminen kaataisi muuten maan talouden
Talous 8.6.2015 12:48 Päivitetty: 8.6.2015 20:13
Anni Lassila
Helsingin Sanomat
Bob Strong / REUTERS
Islanti päästi kolme suurta pankkian, Landbankin, Glitnirin ja Kaupthingin, kaatumaan vuonna 2008. Silloin aloitettua valuuttasääntelyä ryhdytään nyt purkamaan.
Islanti päästi kolme suurta pankkian, Landbankin, Glitnirin ja Kaupthingin, kaatumaan vuonna 2008. Silloin aloitettua valuuttasääntelyä ryhdytään nyt purkamaan.
Islanti aikoo lopettaa seitsemän vuotta sitten aloitetun valuuttasäännöstelyn pikkuhiljaa. Islannin valtionjohto kertoi maanantaina suunnitelmasta, jolla pyritään estämään maan kruunun hallitsematon luisu, kun säännöstely vähitellen puretaan.
Tärkein osa suunnitelmaa on päätös, että vuonna 2008 kaatuneiden pankkien konkurssipesistä maksetuista varoista peritään 39 prosentin vero, jos varoja siirretään pois Islannista. Pankkien velkojat ovat käytännössä ulkomaisia tahoja.
Islantilaisten omat talletukset pelastettiin heti pankkien vararikkojen jälkeen poikkeuslailla uusiin valtion perustamiin pankkeihin. Vain ulkomaiset talletukset ja roskalainat jäivät. Nyt siis melkein puolet pankkien konkurssipesien muistakin varoista otetaan Islannin valtion haltuun.
Islanti kaatui kuin korttitalo
Yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon 15. syyskuuta 2008.
Vararikosta seurannut epävarmuus johti pankkien välisen rahoituksen lamaantumiseen länsimaissa. Muutamassa päivässä Islannin hyvin velkaantuneet pankit olivat suurissa vaikeuksissa.
Seuraavien viikkojen aikana valtio otti haltuunsa maan suurimmat pankit Kaupthingin, Glitnirin ja Landsbankin.
Kaupthing toimi myös Suomessa, jossa silloinen Rahoitustarkastus sulki pankin ja esti sen varojen siirron pois Suomesta.
Lopulta pankin varat riittivät kaikkien suomalaisten talletusten takaisinmaksuun.
Toimenpide on täysin poikkeuksellinen, mutta maan pääministeri Bjarni Benediktsson perusteli sitä maanantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa sillä, ettei Islanti yksinkertaisesti selviäisi muuten.
"Islantilaisten päälle ei voi sälyttää enää yhtään lisää tappioita tästä kriisistä. Mikroskooppisessa taloudessamme pankkien kaatuminen oli jättiläismäinen ongelma", Benediktsson sanoi.
Islannin kolme suurinta pankkia kaatuivat pian syksyllä 2008 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen. Maan silloisen poliittisen ja keskuspankkijohdon holtiton korko- ja talouspolitiikka olivat imeneet maahan pääomia, jotka paisuttivat pankkisektorin jättimäisiin mittoihin suhteessa kansantalouden kokoon.
Siinä missä finanssikriisin käynnistäneen Lehman Brothersin tase oli noin viisi prosenttia suhteessa Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen, Islannin pankkisektorin koko oli yli tuhatkertainen suhteessa maan talouteen. Islannissa on asukkaita vain 330 000.
Kaatuneiden pankkien konkurssipesissä on noin 500 miljardin islannin kruunun eli 3,4 miljardin euron arvosta kruunumääräisiä varoja. Pesissä on myös 400 miljardin kruunun eli 2,7 miljardin euron edestä islantilaisten ottamia valuuttalainoja. Valuuttasäännöstelyn vuoksi varoja ja saatavia ei ole voitu siirtää pois Islannista.
Jos kaikki nämä varat yritettäisiin siirtää Islannista kerralla, kruunu käytännössä romahtaisi.
Niinpä valtio päätti, että varoista suuri osa käytännössä takavarikoidaan, ja ne käytetään vähitellen Islannin valtionvelan lyhentämiseen. Konkurssipesillä on mahdollisuus päästä vielä neuvotteluratkaisuun valtion kanssa, mutta Islannin johdon mukaan neuvotteluilta edellytetty lopputulos on rahallisesti sama kuin 39 prosentin vero.
Pankkien lisäksi ongelma ovat ulkomaiset helposti myytävät omistukset Islannissa, joita valtionjohto laskee olevan noin 300 miljardia kruunua eli kaksi miljardia euroa. Niillekin säädettiin oma erikoisrajoitus. Jos ulkomaalaiset haluavat viedä rahansa pois Islannista, heidän täytyy tehdä se vaiheittain vaihtamalla varat valtion pitkiin lainoihin. Vaihtoehtoisesti he voivat maksaa valuutanvaihdosta ylihintaa.
Islanti joutui ottamaan valuuttasäännöstelyn käyttöön heti pankkien romahduksen jälkeen lopettaakseen kruunun syöksyn. Valuuttasäännöstely tarkoittaa sitä, ettei valuuttaa saa vaihtaa tai viedä maasta vapaasti. Islantilaiset eivät esimerkiksi voi sijoittaa tai ostaa kiinteistöjä ulkomailta.
Vatiovarainministeri Benediktsson totesi maanantaina, että säännöstely on helpompi ottaa käyttöön kuin purkaa.
"Ajattelimme, että voisimme purkaa sen puolen vuoden kuluttua tai viimeistään kahden vuoden kuluessa. Mutta ongelmat olivat niin suuria, että se ei ollut mahdollista."
Valuuttasäännöstelyä lukuun ottamatta Islannin talous on ollut hyvässä vedossa viime vuosina. Kauppatase on selvästi positiivinen eli Islanti vie enemmän kuin tuo ja talous kasvaa jopa niin vauhdikkaasti, että palkat ovat lähteneet nousuun
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toiminta muistuttaa Suomen rahapolitiikkaa 80 - luvun lopulla. Holtiton korko ja rahapolitiikka imaisi Suomeen valtavasti pääomia josta seurasi markan romahdus.