Kunnathan
12.6.2015 00:57
ovat paitsi palveluiden tuottajia myös paikallisen demokratian ilmentymiä. Kuntien itsehallinto on yli sadan vuoden ajan koonnut päätöksenteon piiriin suuren määrän tavallisia kansalaisia. Kultturellisesti tämä on tärkeää. Päätettävät asiat ovat tietenkin usein olleet pieniä eivtkä kovin vaikuttavia, mutta kuitenkin. On saati itse päättää, että tuohon rakennetaan tienpätkä ja tähän tulee linja-autopysäkin sadekatos.
Meillähän vielä parikymmentä vuotta sitten oli Temmeksen kunta, jossa oli 600 asukasta. Siellä oli yksi viranhaltija: kunnansihteeri. Luottamushenkilövoimin hoideltiin lautakuntia. Varmaan siellä ei ollut omaa terveyskeskusta eikä yläkoluakaan, mutta varmaan alakoulu. - Vastaavanlaisia tapauksia oli paljon: Ahlainen, Tiukka...
Sittemmin on hävitetty semmoisia elinvoimaisia kuntie kuten Joutseno. Noormarkku...
Saa nähdä, mitä SOTE-uudistuksesta tulee. Onneksi sairaaloita ei olla suoranaisesti lykkäämässä valtion harteille, koska nehän olivat siellä ja otettiin sieltä pois takaisin kunnille (kuntayhtymille) kun valtio ei osannut niitä mitenkään hoitaa.
Virossa näyttää olevan 215 kuntaa, Ruotsissa 290, Norjassa 430, Latviassa 90 (kaupunkia, joista pienimmät 600 asukasta). Suomessa taitaa olla noin 300 kuntaa.
Viron pinta-ala on 45.000 neliökilometriä. Suomen 337.000 km2. Meillehän mahtuisi siis noin 1.400 kuntaa.
Suomeen mahtuisi 1400 kuntaa!
29
<50
Vastaukset
- mitenkään
Totuus lienee, että mahtuisi noin 200–300. Kuntalaisten on itse päätettävä tästä asiasta, ei puolue-eliittien. Minusta voitaisiin säätää uusi laki jonka mukaan jokainen yli 1000 asukkaan alue saa perustaa itselleen uuden kunnan (nykyisistä kuntarajoista riippumatta) jos asukkaat sitä haluavat. Se olisi tudellista itsehallintoa. SOTE-uudistuksella ei pidä olla mitään tekemistä kuntien lukumäärän kanssa. Jos meillä olisi pätevät ja jäsenkirjattomat valtion virkamiehet niin koko sote olisi paras jättää valtion yhtiöiden hoidettavaksi.
Realistisempi yläraja kuntien määrälle olisi kotiseutuyhdistysten ja kaupunginosayhdistysten lukumäärä Suomessa eli noin 400-500.
Tämä on kannatettava ajatus, mutta vain yhdellä ehdolla. Kunnallisen itsehallinnon pitää silloin on täydellistä eli kunnat vastaavat itse koko taloudestaan. Mitään kriisikuntajärjestelyjä ei pidä sitten sallia. Jos kunta on menossa konkurssiin, niin annetaan sitten mennä ja kunnan asukkaat vauvasta vaariin kantavat seurauksista taloudellisen vastuun. Kreikka-tyylisiä kuntia ei voi silloin sietää.
Olet oikeilla linjoilla siinä, että sote-vastuu pitäisi siirtää kokonaan valtiolle.
Niinhän se on nytkin tosiasiallisesti, koska sosiaalitoimen ja terveydenhoidon päätökset tehdään valtion tasolla ja valtio antaa kunnille rahat päätösten toteuttamiseen. On täyttä pelleilyä, että jokaisessa vähän yli 300 kunnassa maksetaan kokouspalkkiot valtuustolle ja hallitukselle siitä, että ne tekevät lakien puitteissa ainoat mahdolliset sote-päätökset, jotka voisi tuottaa tekstinkäsittelyllä parissa minuutissa, kun vaihtaisi identtisissä päätöksissä vain kunnan nimen makrolla.
Olen kuitenkin eri mieltä ajatuksestasi, että sote-palvelut pitäisi toteuttaa valtionyhtiöiden voimin. Sellaisia valtionyhtiöitä ei kannata perustaa, koska niihin tehtäisiin erittäin todennäköisesti vanhan tavan mukaan suojatyöpaikat eri puolueiden valitsemille ”ansioituneille” jäsenille esimerkiksi hallintoneuvostoissa ja muutenkin rahaa tuhlataan valtionyhtiöissä yksityisiä enemmän. Pääasia on, että sekä tuotantovastuu että rahoitus niin sote-palveluista kuin myös perusopetuksesta siirretään valtion hoidettavaksi riippumatta siitä, ketkä tekevät käytännön työn. Sillä siirrolla saadaan turha kunnallinen väliporras pois ottamasta mafian tapaan omat kymmenyksensä rahan kierrosta perusteetta.
Kunnille on toki paljon muuta ja parempaa käyttöä, kun mahdottomat tehtävät on siirretty niiltä muodollisestikin valtiolle, joka ainoana voi vastata niistä.Liike kirjoitti:
Olet oikeilla linjoilla siinä, että sote-vastuu pitäisi siirtää kokonaan valtiolle.
Niinhän se on nytkin tosiasiallisesti, koska sosiaalitoimen ja terveydenhoidon päätökset tehdään valtion tasolla ja valtio antaa kunnille rahat päätösten toteuttamiseen. On täyttä pelleilyä, että jokaisessa vähän yli 300 kunnassa maksetaan kokouspalkkiot valtuustolle ja hallitukselle siitä, että ne tekevät lakien puitteissa ainoat mahdolliset sote-päätökset, jotka voisi tuottaa tekstinkäsittelyllä parissa minuutissa, kun vaihtaisi identtisissä päätöksissä vain kunnan nimen makrolla.
Olen kuitenkin eri mieltä ajatuksestasi, että sote-palvelut pitäisi toteuttaa valtionyhtiöiden voimin. Sellaisia valtionyhtiöitä ei kannata perustaa, koska niihin tehtäisiin erittäin todennäköisesti vanhan tavan mukaan suojatyöpaikat eri puolueiden valitsemille ”ansioituneille” jäsenille esimerkiksi hallintoneuvostoissa ja muutenkin rahaa tuhlataan valtionyhtiöissä yksityisiä enemmän. Pääasia on, että sekä tuotantovastuu että rahoitus niin sote-palveluista kuin myös perusopetuksesta siirretään valtion hoidettavaksi riippumatta siitä, ketkä tekevät käytännön työn. Sillä siirrolla saadaan turha kunnallinen väliporras pois ottamasta mafian tapaan omat kymmenyksensä rahan kierrosta perusteetta.
Kunnille on toki paljon muuta ja parempaa käyttöä, kun mahdottomat tehtävät on siirretty niiltä muodollisestikin valtiolle, joka ainoana voi vastata niistä.Sote-palvelujen ja koulutukseen järjestämiseen tarvittaisiin alueelliset organisaatiot, vaikka valtio palveluista vastaisikin. Ajatellaan vaikkapa oikeuslaitosta, poliisia ja avi- ja ely-virastoja.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sote-palvelujen ja koulutukseen järjestämiseen tarvittaisiin alueelliset organisaatiot, vaikka valtio palveluista vastaisikin. Ajatellaan vaikkapa oikeuslaitosta, poliisia ja avi- ja ely-virastoja.
Esimerkiksi mainitsemasi valtion vastuulla oleva oikeusjärjestelmä on toteutettu alimmalla tasollaan alueellisin käräjäoikeuksin, mutta ne ovat vain organisaation paikallisia yksikköjä. Ei niiden hallinnointiin tai toteutukseen tarvita eikä myöskään käytetä poliitikkojen johtamia kuntia, maakuntia tai läänejä.
Liike kirjoitti:
Esimerkiksi mainitsemasi valtion vastuulla oleva oikeusjärjestelmä on toteutettu alimmalla tasollaan alueellisin käräjäoikeuksin, mutta ne ovat vain organisaation paikallisia yksikköjä. Ei niiden hallinnointiin tai toteutukseen tarvita eikä myöskään käytetä poliitikkojen johtamia kuntia, maakuntia tai läänejä.
Vaikea uskoa, että valtio antaisi tehdä sairaaloiden ja terveyskeskusten investoinnit pelkkinä viranhaltijapäätöksinä. Käräjäoikeuksissa kalliita investointeja ei ole kuin harvakseltaan, mutta terveyspuolella sellaisia tehdään jatkuvasti.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Vaikea uskoa, että valtio antaisi tehdä sairaaloiden ja terveyskeskusten investoinnit pelkkinä viranhaltijapäätöksinä. Käräjäoikeuksissa kalliita investointeja ei ole kuin harvakseltaan, mutta terveyspuolella sellaisia tehdään jatkuvasti.
Valtiotason investointipäätökset tehdään aina poliitikkojen voimin.
We have this thing called budjetti − Paavo M. Petäjää mukaellen.
Kumpiako on rakennettu tämän vuosituhannen aikana enemmän oman maakuntasi alueelle, sairaaloita vai käräjäoikeuden rakennuksia? Minun kotimaakunnassani käräjäoikeuden rakennuksia. Uutta sairaalaa tänne ei ole taidettu rakentaa ainakaan 30 vuoteen äkkiseltään muistista hakien.Liike kirjoitti:
Valtiotason investointipäätökset tehdään aina poliitikkojen voimin.
We have this thing called budjetti − Paavo M. Petäjää mukaellen.
Kumpiako on rakennettu tämän vuosituhannen aikana enemmän oman maakuntasi alueelle, sairaaloita vai käräjäoikeuden rakennuksia? Minun kotimaakunnassani käräjäoikeuden rakennuksia. Uutta sairaalaa tänne ei ole taidettu rakentaa ainakaan 30 vuoteen äkkiseltään muistista hakien.Kyllä minun maakuntaani on rakennettu paljon enemmän sairaaloita, jos terveyskeskusten vuodeosastot sellaisiksi lasketaan.
Tarkoitin kuitenkin sairaaloiden ja terveyskeskusten investoinneilla erilaisia tutkimuslaitteita, joista monet ovat erittäin kalliita. Nykyisin kunta- ja kuntainliittopäättäjät ratkaisevat, ostetaanko uudenaikainen vai yritetäänkö pärjätä ikivanhalla, joka ehkä pitää korjatakin. Vai ohjataanko aiemmin terveyskeskuksessa tutkitut potilaat laitetutkimuksiin keskussairaalaan.
Nämä ovat tapauskohtaisesti harkittavia asioita, joihin Helsingistä ei voida antaa yleisohjetta. Lisäksi investoinnit vaativat neuvotteluja, vertailua ja kilpailutusta. Toisaalta jos Helsingistä oltaisiin jatkuvasti kysymässä neuvoa, siellä menisi varmasti joltain hermot. Paikallisiin viranhaltijapäätöksiinkään ei luotettaisi näinä lahjusoikeudenkäyntien aikoina.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä minun maakuntaani on rakennettu paljon enemmän sairaaloita, jos terveyskeskusten vuodeosastot sellaisiksi lasketaan.
Tarkoitin kuitenkin sairaaloiden ja terveyskeskusten investoinneilla erilaisia tutkimuslaitteita, joista monet ovat erittäin kalliita. Nykyisin kunta- ja kuntainliittopäättäjät ratkaisevat, ostetaanko uudenaikainen vai yritetäänkö pärjätä ikivanhalla, joka ehkä pitää korjatakin. Vai ohjataanko aiemmin terveyskeskuksessa tutkitut potilaat laitetutkimuksiin keskussairaalaan.
Nämä ovat tapauskohtaisesti harkittavia asioita, joihin Helsingistä ei voida antaa yleisohjetta. Lisäksi investoinnit vaativat neuvotteluja, vertailua ja kilpailutusta. Toisaalta jos Helsingistä oltaisiin jatkuvasti kysymässä neuvoa, siellä menisi varmasti joltain hermot. Paikallisiin viranhaltijapäätöksiinkään ei luotettaisi näinä lahjusoikeudenkäyntien aikoina.Onneksi olkoon. Asut jossakin niin oudossa maakunnassa, etten tunnista sitä.
Ovatko mielestäsi paikallisen kunnanvaltuuston kaivinkoneenkuljettaja Ropponen, kampaamoyrittäjä Tuppurainen ja luokanopettaja Kähkönen parempia päättämään saman kunnan iäkkään suutari Jääskeläisen mahdollisesta sydänleikkauksesta kuin lääkärit?Liike kirjoitti:
Onneksi olkoon. Asut jossakin niin oudossa maakunnassa, etten tunnista sitä.
Ovatko mielestäsi paikallisen kunnanvaltuuston kaivinkoneenkuljettaja Ropponen, kampaamoyrittäjä Tuppurainen ja luokanopettaja Kähkönen parempia päättämään saman kunnan iäkkään suutari Jääskeläisen mahdollisesta sydänleikkauksesta kuin lääkärit?Sekoitat keskenään potilaskohtaiset hoitopäätökset, jotka kuuluvat lääkärille ja taloudelliset päätökset, jotka kuuluvat hallintoelimelle.
Sydänleikkausesimerkissäsi jokaisen sairaanhoitopiirin hallinto on ajat sitten tehnyt päätöksen, mistä yliopistollisesta sairaalasta sydänleikkauspalvelut maakunnan potilaille ensisijaisesti ostetaan. Lääkäri tilaa tähän päätökseen nojautuen sinne Jääskeläiselle ajan ja kyydin, jos on tehnyt diagnoosin, että sydänleikkaus on ainoa vaihtoehto.
Jos lääkäri on kuitenkin tehnyt diagnoosin, että pallolaajennus riittää, hän teettää sen omassa keskussairaalassa, sillä useimpien sairaanhoitopiirien hallinnot ovat päättäneet investoida pallolaajennuspalveluihin, koska ne tulevat lähellä tehtyinä halvemmiksi kuin ostamalla kauempaa.
Tuollaiset pitkäaikaiset taloudelliset päätökset voidaan tehdä aivan hyvin Helsingissäkin, mutta entä tilanteessa, että joku sydäntutkimuksissa tai pallolaajennuksessa käytetyistä kalliista laitteista alkaa lääkärin mielestä käydä vanhanaikaiseksi. Annammeko hänelle itselleen valtuudet ostaa välittömästi uusi vai kysymmekö ensin maksajien edustajilta, onko uusimisella noin hirveä hoppu, jos vanhallakin vielä pärjätään?Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sekoitat keskenään potilaskohtaiset hoitopäätökset, jotka kuuluvat lääkärille ja taloudelliset päätökset, jotka kuuluvat hallintoelimelle.
Sydänleikkausesimerkissäsi jokaisen sairaanhoitopiirin hallinto on ajat sitten tehnyt päätöksen, mistä yliopistollisesta sairaalasta sydänleikkauspalvelut maakunnan potilaille ensisijaisesti ostetaan. Lääkäri tilaa tähän päätökseen nojautuen sinne Jääskeläiselle ajan ja kyydin, jos on tehnyt diagnoosin, että sydänleikkaus on ainoa vaihtoehto.
Jos lääkäri on kuitenkin tehnyt diagnoosin, että pallolaajennus riittää, hän teettää sen omassa keskussairaalassa, sillä useimpien sairaanhoitopiirien hallinnot ovat päättäneet investoida pallolaajennuspalveluihin, koska ne tulevat lähellä tehtyinä halvemmiksi kuin ostamalla kauempaa.
Tuollaiset pitkäaikaiset taloudelliset päätökset voidaan tehdä aivan hyvin Helsingissäkin, mutta entä tilanteessa, että joku sydäntutkimuksissa tai pallolaajennuksessa käytetyistä kalliista laitteista alkaa lääkärin mielestä käydä vanhanaikaiseksi. Annammeko hänelle itselleen valtuudet ostaa välittömästi uusi vai kysymmekö ensin maksajien edustajilta, onko uusimisella noin hirveä hoppu, jos vanhallakin vielä pärjätään?Miksi tarvitaan kokonainen pysyvä hallintohimmeli tekemään ”päätöksen, mistä yliopistollisesta sairaalasta sydänleikkauspalvelut maakunnan potilaille ensisijaisesti ostetaan”?
Eihän sellaisen kertapäätöksen tekemiseen kulu missään tapauksessa yhtä päivää enempää aikaa, mutta sairaanhoitopiirin hallinnossa oleville maksetaan palkkaa tai vähintään kokouspalkkioita jatkuvasti vuodesta toiseen. Miksi ihmeessä?Liike kirjoitti:
Miksi tarvitaan kokonainen pysyvä hallintohimmeli tekemään ”päätöksen, mistä yliopistollisesta sairaalasta sydänleikkauspalvelut maakunnan potilaille ensisijaisesti ostetaan”?
Eihän sellaisen kertapäätöksen tekemiseen kulu missään tapauksessa yhtä päivää enempää aikaa, mutta sairaanhoitopiirin hallinnossa oleville maksetaan palkkaa tai vähintään kokouspalkkioita jatkuvasti vuodesta toiseen. Miksi ihmeessä?Hallintoporras tarvitaan tekemään ne ratkaisut, jotka eivät lääkärin toimivaltaan ja asiantuntemukseen kuulu. Antaisitko todella jokaiselle lääkärille vapaat kädet päättää hoitopaikka? Entä sairaalan toimitusjohtajalle yksin päätösvallan, ryhdytäänkö vaativampaa hoitoa antamaan itse vai ostetaanko se jatkossakin muualta. Arvelen ettei edes yksityisissä sairaaloissa tuollaiset asiat ole yhden ihmisen takana.
Miksi väistät jatkuvasti kysymyksen noista kalliista laiteinvestoinneista? Antaisitko niistäkin lääkäreiden päättää valtion omistamassa sairaalassa omavaltaisesti sen mukaan, miten paljon he ovat saaneet lahjuksia laitetoimittajilta?Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hallintoporras tarvitaan tekemään ne ratkaisut, jotka eivät lääkärin toimivaltaan ja asiantuntemukseen kuulu. Antaisitko todella jokaiselle lääkärille vapaat kädet päättää hoitopaikka? Entä sairaalan toimitusjohtajalle yksin päätösvallan, ryhdytäänkö vaativampaa hoitoa antamaan itse vai ostetaanko se jatkossakin muualta. Arvelen ettei edes yksityisissä sairaaloissa tuollaiset asiat ole yhden ihmisen takana.
Miksi väistät jatkuvasti kysymyksen noista kalliista laiteinvestoinneista? Antaisitko niistäkin lääkäreiden päättää valtion omistamassa sairaalassa omavaltaisesti sen mukaan, miten paljon he ovat saaneet lahjuksia laitetoimittajilta?En edes puolella sanalla vihjannut, että hoidon järjestämisestä päättäminen − hoitopaikan valinta mukaanlukien − pitäisi siirtää sairaanhoitopiirin poliitikoilta ja viranhaltijoilta lääkäreille tai hoitajille. Ihmettelin, miksi sen hallintohimmelin on oltava olemassa jatkuvasti, vaikka sen tekemä päätös hoitopaikasta on voimassa todennäköisesti yhden tai useamman vuosikymmenen ajan.
Kunnan tai maakunnan poliitikot ovat vääriä henkilöitä päättämään laiteinvestoinneista, koska sen kummemmin kunnat kuin maakunnatkaan eivät pysty rahoittamaan niitä omilla vero- ja maksutuloillaan. Siksi ne päätökset pitäisi tehdä valtion tasolla.Liike kirjoitti:
En edes puolella sanalla vihjannut, että hoidon järjestämisestä päättäminen − hoitopaikan valinta mukaanlukien − pitäisi siirtää sairaanhoitopiirin poliitikoilta ja viranhaltijoilta lääkäreille tai hoitajille. Ihmettelin, miksi sen hallintohimmelin on oltava olemassa jatkuvasti, vaikka sen tekemä päätös hoitopaikasta on voimassa todennäköisesti yhden tai useamman vuosikymmenen ajan.
Kunnan tai maakunnan poliitikot ovat vääriä henkilöitä päättämään laiteinvestoinneista, koska sen kummemmin kunnat kuin maakunnatkaan eivät pysty rahoittamaan niitä omilla vero- ja maksutuloillaan. Siksi ne päätökset pitäisi tehdä valtion tasolla.Olisin kiinnostunut kuulemaan, millaisen hallintohimmelin loisit sinne valtiotasolle päättämään kaikkien sote-alueiden hankinnoista. Senhän pitäisi olla koolla täyspäiväisesti. Ei riittäisi, että kokoontuu korkeintaan kerran kuussa, kuten maakunnalliset luottamusmieselimet tekevät. Siltikään siihen Helsingin himmeliin kuuluvilla ei syntyisi millään kontaktipintaa koko Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin ja niiden todellisiin tarpeisiin. "Parhaassa" tapauksessa maakuntien lääkärit veisivät näitä Helsingin päättäjiä kuin pässiä narussa, huonoimmassa tapauksessa tärkeitäkin investointeja jäisi tekemättä. Ja veronmaksajat maksaisivat koko lystin.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Olisin kiinnostunut kuulemaan, millaisen hallintohimmelin loisit sinne valtiotasolle päättämään kaikkien sote-alueiden hankinnoista. Senhän pitäisi olla koolla täyspäiväisesti. Ei riittäisi, että kokoontuu korkeintaan kerran kuussa, kuten maakunnalliset luottamusmieselimet tekevät. Siltikään siihen Helsingin himmeliin kuuluvilla ei syntyisi millään kontaktipintaa koko Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin ja niiden todellisiin tarpeisiin. "Parhaassa" tapauksessa maakuntien lääkärit veisivät näitä Helsingin päättäjiä kuin pässiä narussa, huonoimmassa tapauksessa tärkeitäkin investointeja jäisi tekemättä. Ja veronmaksajat maksaisivat koko lystin.
Oletin sinun tarkoittavan hankinnoilla edelleen aikaisemmin mainitsemiasi kalliita laiteinvestointeja, joilla kuvittelin sinun tarkoittaneen hinnaltaan esimerkiksi magneetti- ja röntgenkuvauslaitteiden tasoisia hankintoja. Sellaisia ei osteta koko maahan montaa kappaletta vuodessa, joten ostopäätösten tekoon ei tarvita edes valtion tasolla pelkästään sitä varten palkattuja kokopäiväisiä työntekijöitä.
Sen sijaan jokainen terveydenhoidon yksikkö pystyy tilaamaan laatikollisen kumihanskoja tarvitessaan niitä, ilman 47 (!) poliitikon kahvihetkeä päätöstä tehtäessä. Tuo määrä poliitikkoja on E-P:n sairaanhoitopiirin valtuustossa.Liike kirjoitti:
Oletin sinun tarkoittavan hankinnoilla edelleen aikaisemmin mainitsemiasi kalliita laiteinvestointeja, joilla kuvittelin sinun tarkoittaneen hinnaltaan esimerkiksi magneetti- ja röntgenkuvauslaitteiden tasoisia hankintoja. Sellaisia ei osteta koko maahan montaa kappaletta vuodessa, joten ostopäätösten tekoon ei tarvita edes valtion tasolla pelkästään sitä varten palkattuja kokopäiväisiä työntekijöitä.
Sen sijaan jokainen terveydenhoidon yksikkö pystyy tilaamaan laatikollisen kumihanskoja tarvitessaan niitä, ilman 47 (!) poliitikon kahvihetkeä päätöstä tehtäessä. Tuo määrä poliitikkoja on E-P:n sairaanhoitopiirin valtuustossa.Valtuusto kai kokoontuu vain kerran tai kaksi vuodessa lähinnä hyväksymään budjetin ja tilinpäätöksen. Suppeampi hallitus tekee käytännön päätökset.
No, joka tapauksessa äskeinen keskustelumme oli teoreettista, koska sote-alueet tullaan perustamaan maakuntien pohjalle. Tulevaisuudessa ohittaisin erilliset valtuustot ja hallitukset. Yksi vaaleilla valittu organisaatio riittää.- mitenkään
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Olisin kiinnostunut kuulemaan, millaisen hallintohimmelin loisit sinne valtiotasolle päättämään kaikkien sote-alueiden hankinnoista. Senhän pitäisi olla koolla täyspäiväisesti. Ei riittäisi, että kokoontuu korkeintaan kerran kuussa, kuten maakunnalliset luottamusmieselimet tekevät. Siltikään siihen Helsingin himmeliin kuuluvilla ei syntyisi millään kontaktipintaa koko Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin ja niiden todellisiin tarpeisiin. "Parhaassa" tapauksessa maakuntien lääkärit veisivät näitä Helsingin päättäjiä kuin pässiä narussa, huonoimmassa tapauksessa tärkeitäkin investointeja jäisi tekemättä. Ja veronmaksajat maksaisivat koko lystin.
Et taida tietää, että valtion virastot on yleensä koolla täyspäiväisesti. Helsinki saattais olla huonoin mahdollinen sote-hallituksen sijoituspaikka. Jos nyt saisin/pitäisi päättä niin sijoittaisin sen johonkin yliopistokaupunkiin, ehkä Tampereelle. Poliitikot (puoluetoimistot) lienee huonoin tapa hallita sotea, se johtaisi vain älyttömiin vaalilupauksiin ja ns. siltarumpupolitiikkaan, ehkä myös kielipolitikointiin.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Valtuusto kai kokoontuu vain kerran tai kaksi vuodessa lähinnä hyväksymään budjetin ja tilinpäätöksen. Suppeampi hallitus tekee käytännön päätökset.
No, joka tapauksessa äskeinen keskustelumme oli teoreettista, koska sote-alueet tullaan perustamaan maakuntien pohjalle. Tulevaisuudessa ohittaisin erilliset valtuustot ja hallitukset. Yksi vaaleilla valittu organisaatio riittää.”koska sote-alueet tullaan perustamaan maakuntien pohjalle”
Enpä sanoisi sitä vielä kirkossa kuulutetuksi. Maakuntamalli ei etene eduskunnassa sen kummemmin kuin edellinenkään kepun ehdotus, ellei perustuslakivaliokunta tee nyt aivan erilaista tulkintaa itsehallinnon merkityksestä kuin sen viime kauden edeltäjä teki. Valiokunnan viimeksi päättämä kannanotto oli mielestäni erikoinen, mutta jos siitä pidetään edelleen kiinni, maakunnille pitäisi antaa verotusoikeus, eikä siihen ole onneksi halukkuutta muilla kuin Keskustalla − eikä silläkään yksimielisesti.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Valtuusto kai kokoontuu vain kerran tai kaksi vuodessa lähinnä hyväksymään budjetin ja tilinpäätöksen. Suppeampi hallitus tekee käytännön päätökset.
No, joka tapauksessa äskeinen keskustelumme oli teoreettista, koska sote-alueet tullaan perustamaan maakuntien pohjalle. Tulevaisuudessa ohittaisin erilliset valtuustot ja hallitukset. Yksi vaaleilla valittu organisaatio riittää.Käytetään edelleen esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä.
Sen valtuusto kokoontui viime vuonna kolme kertaa ja hallitus 13 kertaa. Sekä valtuuston että hallituksen jäseninä on pelkästään kuntapoliitikkoja, jotka edustavat sekä puolueita että valtuustossa myös kotikuntiaan. Sairaanhoidon asiantuntemusta heillä ei tietenkään ole, vaan he tekevät alueen väestön terveydenhoitoa koskevat päätökset puoluepoliittisin perustein, väestön hyödystä välittämättä.
Hallituksen puheenjohtajana toimii Keskustan entinen kansanedustaja, eläkkeellä oleva maanviljelijä Aulis Ranta-Muotio. 1. varapuheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Harry Wallin, eläkkeellä oleva veturinkuljettaja ja 2. varapuheenjohtaja Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja entinen poliisi Petri Salo. Kovin suurta terveydenhoidon asiantuntemusta heiltä tuskin löytyy ...
EPSHP:n valtuuston ja hallituksen kokouspöytäkirjat saa tuolta:
http://epshp.ktweb.fi/
Viime vuoden kokouksista hallituksen 28.4.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirja on kiinnostava sairaanhoitopiirin hallinnon hyödyllisyyttä ajatellen, koska sen kokouksen pöytäkirjan liitteenä on mm. vuoden 2013 tilinpäätös.
http://epshp.ktweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil.htm? elin=HALL&pvm=28.4.2014 09:00
Tilinpäätöksen mukaan shp:n hallinnon kulut olivat vuonna 2013 noin 12 miljoonaa euroa, kun varsinaisten sairaanhoitopalvelujen tuottamiseen kului 28 miljoonaa. Raskas byrokratia söi siis melkein puolet summasta, joka käytettiin varsinaiseen sairaanhoitoon. Ei vaikuta kovin järkevältä, mutta hallinto työllistää varmaan monien poliitikkojen lisäksi poliitikkojen sukulaisia ja tuttavia.
EPSHP:n organisaatio näyttää täsmälleen niin tehottomalta kuin se onkin:
http://www.epshp.fi/1/yleisesittely/organisaatio_ja_rakenne
Sairaanhoitopiirit ovatkin ensisijaisesti olemassa kunnallispoliitikkojen ja uraansa jäähdyttelevien entisten kansanedustajien tulolähteinä.
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että kuntia voisi olla nykyistä enemmänkin.
Eikö ole kuitenkin vähän kaukaa haettua laskea kuntien ”oikeaa” määrää pelkkien pinta-alojen perusteella? Nykyisistä kunnista Inari on alaltaan (15.053,50 km²) suurin ja Kauniainen (5,89 km²) pienin. Tuskin kukaan inarilainen haluaisi, että heidän kuntansa jaettaisiin 5,89 km²:n paloihin, joita tulisi suunnilleen 2560 kappaletta. :DAvaajan ollessa hetkellisesti estynyt, vastaan itse itselleni. :D
Saksassa arvostetaan perinteitä, varsinkin maaseudulla. Siellä onkin viime vuoden lopun tiedon mukaan 11.114 kuntaa eli Saksan noin 81 miljoonan väkilukua jakaen kunnan keskimääräinen asukasmäärä on 7.263 päätä.
Suomessa on nyt enää 317 kuntaa ja koko maassa väkeä 5,5 miljoonaa. Siitä saadaan suomalaisen kunnan keskimääräiseksi asukasluvuksi 17.268.
(Laskin nuo keskiarvot tarkoilla lähtötiedoilla, joten kommentin lukija ei saa aivan samoja tuloksia laskiessaan kertomillani pyöristetyillä arvoilla)
Jo meidän nykyiset kuntamme ovat siis asukasmäärältään lähes 2½-kertaisia Saksan kuntakokoon verrattuna. Saksan talous porskuttaa jälleen, meillä ei kasvu tahdo lähteä käyntiin. Kannattaisiko ottaa oppia hommat paremmin hoitaneista?- tukiaisetpois
Saksassa kuntien tärkein tehtävä on uudenvuoden vastaanoton kuohuviinin valinta.
Suomeen mahtuu vaikka 5,6 miljoonaa kuntaa jos kuntien tehtävät karsitaan¨Saksan malliin (ja myös kuntien väliset tulonsiirrot kaupungeista kepukuntiin) tukiaisetpois kirjoitti:
Saksassa kuntien tärkein tehtävä on uudenvuoden vastaanoton kuohuviinin valinta.
Suomeen mahtuu vaikka 5,6 miljoonaa kuntaa jos kuntien tehtävät karsitaan¨Saksan malliin (ja myös kuntien väliset tulonsiirrot kaupungeista kepukuntiin)Höpö höpö. Saksassahan kunnat toimivat juuri niin kuin niiden on ollut tarkoituskin toimia koko ajan. Ne hoitavat kuntalaisten tiiviitä yhteisiä toimia.
Et vain tunne aihetta, mutta halusit silti kirjoittaa jotakin. :D- 1234509876
tukiaisetpois kirjoitti:
Saksassa kuntien tärkein tehtävä on uudenvuoden vastaanoton kuohuviinin valinta.
Suomeen mahtuu vaikka 5,6 miljoonaa kuntaa jos kuntien tehtävät karsitaan¨Saksan malliin (ja myös kuntien väliset tulonsiirrot kaupungeista kepukuntiin)Saksassa maakunnat hoitaa suurimman osan niistä tehtävistä jotka on sälytetty Suomessa kunnille.
Meiltä puuttuu yksi normaalisti valtioilla oleva väliporras, maakunnat joilla olisi todellisia tehtäviä. Suomessa maakunnat valitsee ne kuoharit uudenvuoden vastaanotolle.
Siksi Suomessa sosiaalipuoli on niin pirstoutunut kun se on jaettu niin pienille yksiköille kuin kunnille. Yhdessää muussa ns. länsimaassa ei kunnilla ole sote vstuuta. Niistä vastaa maakunnat tai valtio. - höööpöpöpöö
Liike kirjoitti:
Höpö höpö. Saksassahan kunnat toimivat juuri niin kuin niiden on ollut tarkoituskin toimia koko ajan. Ne hoitavat kuntalaisten tiiviitä yhteisiä toimia.
Et vain tunne aihetta, mutta halusit silti kirjoittaa jotakin. :DHöpö höpö itsellesi
Osavaltiot/piirikunnat hoitavat niin sote kuin koulutusasiat kuten myös kaavoituksen, teiden ylläpidon jne. pienten kuntien osalta. Isoissa kaupungeissa kaupungit hoitavat tosin itse monet noista tehtävistä.
https://de.wikipedia.org/wiki/Landkreis
Saksassa on paljon kuntia joissa ei ole ollenkaan työntekijöitä eikä niillä ole kontollaan mitään tehtäviäkään, niissä on ainoastaan luottamushenkilöitä tai monesti vain luottamushenkilö.
http://de.wikipedia.org/wiki/Wiedenborstel höööpöpöpöö kirjoitti:
Höpö höpö itsellesi
Osavaltiot/piirikunnat hoitavat niin sote kuin koulutusasiat kuten myös kaavoituksen, teiden ylläpidon jne. pienten kuntien osalta. Isoissa kaupungeissa kaupungit hoitavat tosin itse monet noista tehtävistä.
https://de.wikipedia.org/wiki/Landkreis
Saksassa on paljon kuntia joissa ei ole ollenkaan työntekijöitä eikä niillä ole kontollaan mitään tehtäviäkään, niissä on ainoastaan luottamushenkilöitä tai monesti vain luottamushenkilö.
http://de.wikipedia.org/wiki/WiedenborstelEri hallintoportaiden yksittäisten tehtävien vertaaminen Suomen ja Saksan välillä on perusteetonta, koska useimmat Saksan kaupungit ja kunnat on perustettu vähintään tuhat vuotta ennen Suomen kunnallishallinnon luomista. Siksi heidän järjestelmässään on monia jäänteitä menneiltä ajoilta, kuten mainitsemasi piirihallinto, jossa jotkut kunnat ovat yhteistyössä palvelujen tuottamista varten samaan tapaan kuin meillä on muodostettu kuntainliittoja.
Toisaalta Saksa on melko itsenäisten osavaltioiden muodostama liittovaltio, jossa useimmat osavaltiot voidaan rinnastaa suhteellisen kokonsa osalta Suomen 1990-luvun lääneihin. Niiden historia on kuitenkin erilainen kuin läänien.
Sikäläiset kunnat ovat huomattavasti merkityksellisempiä kuin haluat ymmärtää, koska ne toteuttavat sitä lähidemokratiaa, jonka perään meilläkin usein huudellaan. Saksan pienimmässä kaupungissa on vähän alle 300 asukasta, mutta sillä ei ole mitään tarvetta sulautua naapurikuntaansa, kuten meillä aiotaan pakottaa jokainen alle 20.000 asukkaan kunta tekemään.- kepu_valehtelee_aina
Liike kirjoitti:
Eri hallintoportaiden yksittäisten tehtävien vertaaminen Suomen ja Saksan välillä on perusteetonta, koska useimmat Saksan kaupungit ja kunnat on perustettu vähintään tuhat vuotta ennen Suomen kunnallishallinnon luomista. Siksi heidän järjestelmässään on monia jäänteitä menneiltä ajoilta, kuten mainitsemasi piirihallinto, jossa jotkut kunnat ovat yhteistyössä palvelujen tuottamista varten samaan tapaan kuin meillä on muodostettu kuntainliittoja.
Toisaalta Saksa on melko itsenäisten osavaltioiden muodostama liittovaltio, jossa useimmat osavaltiot voidaan rinnastaa suhteellisen kokonsa osalta Suomen 1990-luvun lääneihin. Niiden historia on kuitenkin erilainen kuin läänien.
Sikäläiset kunnat ovat huomattavasti merkityksellisempiä kuin haluat ymmärtää, koska ne toteuttavat sitä lähidemokratiaa, jonka perään meilläkin usein huudellaan. Saksan pienimmässä kaupungissa on vähän alle 300 asukasta, mutta sillä ei ole mitään tarvetta sulautua naapurikuntaansa, kuten meillä aiotaan pakottaa jokainen alle 20.000 asukkaan kunta tekemään."... kuten meillä aiotaan pakottaa jokainen alle 20.000 asukkaan kunta tekemään"
höpö höpö höpö
mistä sinä näitä valheita keksit kepu_valehtelee_aina kirjoitti:
"... kuten meillä aiotaan pakottaa jokainen alle 20.000 asukkaan kunta tekemään"
höpö höpö höpö
mistä sinä näitä valheita keksitEi tarvitse keksiä mitään, kun vain kuuntelee ja lukee poliitikkojen suunnitelmia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .17810276Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde523495Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja493233- 642855
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että2042207- 1162193
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252013Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671628Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t221426Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121376