Fysiikan opiskelusta

tietoa

Ajattelin hakea lukion jälkeen opiskelemaan fysiikkaa, mutta on vielä muutama epäselväksi jäänyt asia.

Kuinka paljon teknillisen ja tavallisen yliopiston fysiikka eroaa toisitaan? Jos haluan tutkijaksi, mihin kannattaa hakea? Jos menen teknilliseen yliopistoon ja sen jälkeen suoritan vielä jatkotutkinnon, niin tuleeko musta filosofian tohtori?

Haluaisin myös tietää, onko opiskelu rankkaa. Fysiikka vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta eli motivaatiota riittää, mutta matematiikka voi aiheuttaa ongelmia. Lukion pitkässä matikassa pärjään hyvin, mutta tuntuu että jos asiat muuttuvat vielä teoreettisemmiksi, tipun kärryiltä.

6

2900

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Teekkarirenttu

      Vaikka en opiskelekaan fysiikkaa, niin voinen antaa omia näkökulmiani asiaan.

      Tietääkseni asia on niin, että jos suoritat perustutkinnon teknillisessä, sinusta tulee jatkotutkinnon jälkeen tekniikan tohtori. Olen ymmärtänyt, että teknilliseltä puolelta valmistuu filosofian tohtoriksi vain, jos on suorittanut perustutkinnon jossain muualla ja tohtoritutkinnon teknillisessä.

      Sisäänpääsystä voin sanoa sen, että esim. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen pääsee sisään paljon helpommin kuin TKK:n teknillisen fysiikan linjalle. Näiden kahden vaikeusasteista suhteessa toisiinsa minulla ei ole tietoa, mutta ymmärtääkseni TKK:n teknillistä fysiikkaa pidetään yhtenä maan kovatasoisimmista linjoista teknillisellä puolella. Ilmeisesti sinne on tunkua enemmän, sillä DI on kuitenkin arvostetumpi tutkinto kuin luonnontieteiden maisteri.

      Teknillisellä puolella (ainakin TKK:lla, muista ei tietoa) joutuu fysiikassa lukemaan melko laajat peruskurssit matematiikkaa ja fysiikkaa, jotka kyllä teettävät töitä kaikille, mutta uskoisin, että pärjäät kyllä täälläkin, jos olet lukiossa pärjännyt. Minua itseäni ei vain matematiikka enää niin teoreettisessa mittakaavassa jaksanut innostaa, joten päätin lukea mieluummin oman koulutusohjelmani perusopinnot, vaikka minulla olisikin ollut laajojen kurssien suoritusoikeus.

      Jos olet tutkijan alasta kiinnostunut, antaa teknillisen puolen tutkinto siihen hyvät mahdollisuudet. Täytyy vielä vetää hiukan kotiinpäin ja kehua, kuinka loistava paikka Otaniemi onkaan! :)

      Yritä saada selvyyttä asiaan joltain enemmän tietävältä, ja toivotaan, että viihdyt valitsemassasi opiskelupaikassa.

      • raksu

        "Kuinka paljon teknillisen ja tavallisen yliopiston fysiikka eroaa toisitaan?"

        Osaakohan tuohon kukaan koskaan vastata..? Yliopistossa lienee kuiteski enemmän teoriaa...

        "Jos haluan tutkijaksi, mihin kannattaa hakea?"

        Vähän riippuu, että millaiseksi tutkijaksi haluat? Yliopistolla lienee joitakin hyviä aloja, kuten ydinfysiikka(?) ja meteorologia(?)... varmaan muitakin. TKK:lla paljon hyviä...?

        "Haluaisin myös tietää, onko opiskelu rankkaa."

        Kyllä. Ei se helppoa ole. Riippuu tietenkin ihan jokaisesta itsestään... Onpa siellä semmosiakin opiskelijoita nähty, jotka paukuttaa 120ov:a heti ekana vuonna...

        Aina kannattaa yrittää!!!


      • Fyysikko
        raksu kirjoitti:

        "Kuinka paljon teknillisen ja tavallisen yliopiston fysiikka eroaa toisitaan?"

        Osaakohan tuohon kukaan koskaan vastata..? Yliopistossa lienee kuiteski enemmän teoriaa...

        "Jos haluan tutkijaksi, mihin kannattaa hakea?"

        Vähän riippuu, että millaiseksi tutkijaksi haluat? Yliopistolla lienee joitakin hyviä aloja, kuten ydinfysiikka(?) ja meteorologia(?)... varmaan muitakin. TKK:lla paljon hyviä...?

        "Haluaisin myös tietää, onko opiskelu rankkaa."

        Kyllä. Ei se helppoa ole. Riippuu tietenkin ihan jokaisesta itsestään... Onpa siellä semmosiakin opiskelijoita nähty, jotka paukuttaa 120ov:a heti ekana vuonna...

        Aina kannattaa yrittää!!!

        Teknillistä fysiikkaa on vaikea päästä kuulemma lukemaan mutta fysiikkaa pääsee yliopistoon tyhmempikin. Eri asia on sitten se, että tyhmempi ei pärjää.

        Mutta mihin haet riippuu siitä millaiseksi fyysikoksi haluat. Teknillistä fysiikkaa opiskelevat räppäävät laitteiden kanssa ja valmistuvat käsittääkseni jonkinlaisiksi fysiikkainsinööreiksi. Tämä sopii jos haluaa leikkiä laitteiden kanssa.

        Jos taas kiinnostaa oikea hardcore-fysiikka, eli fysiikka itsensä takia kannattaa mennä opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Yliopistolla on erikseen teoreettinen ja kokeellinen linja, eli jos saa paiseita oskilloskoopeista ja puolijohdeilmaisimista ja haluaa pitkäpartaiseksi teoreetikoksi, kannattaa hakea lukemaan yliopistoon teoreettista fysiikkaa, joka onkin sitten kaikkien tieteiden äiti, isä ja kummipoika.

        Ja matematiikkaa kannata pelätä ainakaan yliopistossa. Onhan se vaikeata, mutta onneksi fysiikassa järjestetään omia matematiikan kursseja. Näillä kursseilla ei olla kiinnostuneita hienoista todistuksista vaan opetellaan raakaa kalkyylia, eli laskutekniikkaa. Siinä suhteessa "fysiikkamatematiikka" ei eroa lukiomatematiikasta... laskut on vain vähän vaikeampia. Yliopiston oikeat matematiikan opinnot ainakin omasta mielestäni ovat vittumaisempia, niissä ei lasketa - niissä todistetaan!

        Nimim. matemaatikot saavat tunkea sen epsiloninsa sinne minne aurinko ei paista, paitsi jos seisoo käsillään ja pieraisee.


      • tietoa
        Fyysikko kirjoitti:

        Teknillistä fysiikkaa on vaikea päästä kuulemma lukemaan mutta fysiikkaa pääsee yliopistoon tyhmempikin. Eri asia on sitten se, että tyhmempi ei pärjää.

        Mutta mihin haet riippuu siitä millaiseksi fyysikoksi haluat. Teknillistä fysiikkaa opiskelevat räppäävät laitteiden kanssa ja valmistuvat käsittääkseni jonkinlaisiksi fysiikkainsinööreiksi. Tämä sopii jos haluaa leikkiä laitteiden kanssa.

        Jos taas kiinnostaa oikea hardcore-fysiikka, eli fysiikka itsensä takia kannattaa mennä opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Yliopistolla on erikseen teoreettinen ja kokeellinen linja, eli jos saa paiseita oskilloskoopeista ja puolijohdeilmaisimista ja haluaa pitkäpartaiseksi teoreetikoksi, kannattaa hakea lukemaan yliopistoon teoreettista fysiikkaa, joka onkin sitten kaikkien tieteiden äiti, isä ja kummipoika.

        Ja matematiikkaa kannata pelätä ainakaan yliopistossa. Onhan se vaikeata, mutta onneksi fysiikassa järjestetään omia matematiikan kursseja. Näillä kursseilla ei olla kiinnostuneita hienoista todistuksista vaan opetellaan raakaa kalkyylia, eli laskutekniikkaa. Siinä suhteessa "fysiikkamatematiikka" ei eroa lukiomatematiikasta... laskut on vain vähän vaikeampia. Yliopiston oikeat matematiikan opinnot ainakin omasta mielestäni ovat vittumaisempia, niissä ei lasketa - niissä todistetaan!

        Nimim. matemaatikot saavat tunkea sen epsiloninsa sinne minne aurinko ei paista, paitsi jos seisoo käsillään ja pieraisee.

        Kiitän kaikkia asiallisista vastauksista.

        En ole vielä päättänyt minkälaista fysiikkaa haluaisin mahdollisesti opiskella. Olen pienestä asti ihaillut kuuluisia fyysikoita ja luen myös paljon kirjoja, joissa selitetään maailmakaikkeuden rakennetta fysiikan avulla. Laskupuoli lukion kursseilla sujuu hyvin, mutta teoria ja fysiikan historia kiinnostaa vähän enemmän.

        Eli tuon perusteella sopivinta olisi mennä yliopistoon ja sen jälkeen ryhtyä opettajaksi.

        Toisaalta opettajaksi en halua ja teknillisessä on kai käytännönläheisempää se opiskelu ja myös tuleva ammatti. Sekin on hyvä juttu. Laitteet kyllä kiinnostaa, mutta pelkään, että pojilla on enemmän kiinnostusta ja kokemusta niistä.

        Ovatko tietokoneet tärkeä osa fyysikon työtä? Pitääkö osata ohjelmoida vai riittääkö se, että osaa käyttää ohjelmia?


      • Teekkarirenttu
        tietoa kirjoitti:

        Kiitän kaikkia asiallisista vastauksista.

        En ole vielä päättänyt minkälaista fysiikkaa haluaisin mahdollisesti opiskella. Olen pienestä asti ihaillut kuuluisia fyysikoita ja luen myös paljon kirjoja, joissa selitetään maailmakaikkeuden rakennetta fysiikan avulla. Laskupuoli lukion kursseilla sujuu hyvin, mutta teoria ja fysiikan historia kiinnostaa vähän enemmän.

        Eli tuon perusteella sopivinta olisi mennä yliopistoon ja sen jälkeen ryhtyä opettajaksi.

        Toisaalta opettajaksi en halua ja teknillisessä on kai käytännönläheisempää se opiskelu ja myös tuleva ammatti. Sekin on hyvä juttu. Laitteet kyllä kiinnostaa, mutta pelkään, että pojilla on enemmän kiinnostusta ja kokemusta niistä.

        Ovatko tietokoneet tärkeä osa fyysikon työtä? Pitääkö osata ohjelmoida vai riittääkö se, että osaa käyttää ohjelmia?

        Uskoisin, että millä tahansa teknillisellä alalla joutuu ennen pitkää tekemisiin tietokoneiden kanssa, sillä nykypäivän teknologiassa tarvitaan kaikenlaisia laskentaohjelmia sun muuta softaa. Otaniemessä on joka koulutusohjelmassa ainakin suosituksena, ellei pakollisena, ohjelmoinnin peruskurssi ja Tietokone työvälineenä -kurssi, joka perehdyttää korkeakoulun verkon ja atk-palvelujen käyttöön.

        Ohjelmointitaitojen tarpeellisuus riippuu puhtaasti alasta, jolle haluat. Meillä fysiikan pääaineista esim. informaatiotekniikka sisältää lähes pelkästään tietotekniikan kursseja. Väitän, että ohjelmointitaitoja on kuitenkin hyvä osata, jotta ymmärtää, miten laskentaohjelmat loppupeleissä toimivat.

        Peruskurssit on kylläkin rakennettu siten, että aikaisempi ohjelmointikokemus ei ole tarpeen, mutta vasta-alkajien on tehtävä kuitenkin enemmän töitä. Muistaakseni jossain TKK:n abioppassa kerrottiin tietotekniikan linjan esittelyn kohdalla, että tietotekniikkaan päässyt tyttö näki elämänsä ensimmäisen Unix-koneen vasta Otaniemessä, joten ei haittaa, vaikka kokemusta ei olisikaan.


      • juha
        Fyysikko kirjoitti:

        Teknillistä fysiikkaa on vaikea päästä kuulemma lukemaan mutta fysiikkaa pääsee yliopistoon tyhmempikin. Eri asia on sitten se, että tyhmempi ei pärjää.

        Mutta mihin haet riippuu siitä millaiseksi fyysikoksi haluat. Teknillistä fysiikkaa opiskelevat räppäävät laitteiden kanssa ja valmistuvat käsittääkseni jonkinlaisiksi fysiikkainsinööreiksi. Tämä sopii jos haluaa leikkiä laitteiden kanssa.

        Jos taas kiinnostaa oikea hardcore-fysiikka, eli fysiikka itsensä takia kannattaa mennä opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Yliopistolla on erikseen teoreettinen ja kokeellinen linja, eli jos saa paiseita oskilloskoopeista ja puolijohdeilmaisimista ja haluaa pitkäpartaiseksi teoreetikoksi, kannattaa hakea lukemaan yliopistoon teoreettista fysiikkaa, joka onkin sitten kaikkien tieteiden äiti, isä ja kummipoika.

        Ja matematiikkaa kannata pelätä ainakaan yliopistossa. Onhan se vaikeata, mutta onneksi fysiikassa järjestetään omia matematiikan kursseja. Näillä kursseilla ei olla kiinnostuneita hienoista todistuksista vaan opetellaan raakaa kalkyylia, eli laskutekniikkaa. Siinä suhteessa "fysiikkamatematiikka" ei eroa lukiomatematiikasta... laskut on vain vähän vaikeampia. Yliopiston oikeat matematiikan opinnot ainakin omasta mielestäni ovat vittumaisempia, niissä ei lasketa - niissä todistetaan!

        Nimim. matemaatikot saavat tunkea sen epsiloninsa sinne minne aurinko ei paista, paitsi jos seisoo käsillään ja pieraisee.

        > Mutta mihin haet riippuu siitä millaiseksi
        > fyysikoksi haluat. Teknillistä fysiikkaa
        > opiskelevat räppäävät laitteiden kanssa ja
        > valmistuvat käsittääkseni jonkinlaisiksi
        > fysiikkainsinööreiksi. Tämä sopii jos haluaa
        > leikkiä laitteiden kanssa.

        Ei se nyt noin yksioikoinen asia ole.

        Perusopetuksessa ei ole olennaista eroa. Jatko-opinnoissa kurssit kuitenkin valitaan ympäri maailman mikä nyt sattuu sopimaan
        jatko-opintoihin.

        Kynäpaperifyysikoita löytyy molempien paikkojen fyysikoista, samoin "fysiikkainsinöörejä", sekä
        laskennallisia heppuja.

        --
        juha


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa

      Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/
      Maailman menoa
      179
      2688
    2. Mitä kirjainta haluaisit

      rakastella juuri nyt?
      Ikävä
      164
      2519
    3. Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."

      Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su
      Kotimaiset julkkisjuorut
      118
      2197
    4. Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin

      Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee
      Maailman menoa
      61
      2073
    5. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      3
      1739
    6. "UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!

      "MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!
      Maailman menoa
      59
      1444
    7. Hilma Hallo-ahon kuvat julki - kiistää SSK ryhmän nimen merkityksen

      Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon tyttären ympärille on noussut skandaali. Lehdistö sai selville Hilma Hallo-ahon kuu
      Perussuomalaiset
      205
      1428
    8. Miten kestätte tyhmiä?

      Miten usein turhaudutte tai suututte ihmisiin, joilla on matala älykkyys? Minulla tätä tapahtuu useita kertoja viikossa
      Sinkut
      225
      1163
    9. Sofia Belorf rehellisenä suhteen alusta Jeff-miljonäärirakkaaseen: "Hän ei..."

      Sofia Belórfin elämä on tapetilla Sofia Bling Bling Dubai -realityssä. Näyttävien puitteiden rinnalla Belórf avaa elämää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      1138
    10. Äänestän seuraavissa eduskuntavaaleissa persuja.

      Persut on ainoa puolue, joka aidosti vastustaa islamisaatiota Suomessa.
      Maailman menoa
      370
      1073
    Aihe