Yhteiskuntasopimukset yms. ovat hämäävää, yksipuolista hössötystä.
Kilpailukykymme ja talouselämämme kannattavuus riippuu täysin työnantajien toiminnasta.
Työnantajilla on täysi valta ja vastuu toiminnan suunnittelun ja organisoinnin suhteen. Kun niissä sössitään niin se näkyy eri tasoilla tuottamattomana tuhraamisena jolle suoritusporras ei mahda mitään. Korkeintaan sen havaitseminen syö motivatiota.
Työnantajan vastuulla ja vallassa on investointien suunnittelu ja toteutus ottaen huomioon myös markkinoiden ennakoinnin. Mites on onnistuttu? Ovatko virheet duunareiden tai toimihenkilöiden vika. Yrityskaupat?! Myyty hyvää halvalla ja ostettu paskaa kalliilla. Murheellisin esimerkki Saksan ilmatilaan työnnetyt miljardit. Myös Enso kunnostautui ostamalla jenkeistä romutehtaat. Kohteiden kunto oli etukäteen tiedossa.
Raaka-aineiden ja energian käytön taloudellisuus ja hankinta! Ratkaisevissa puitteissa ta:n edustajat tekevät päätökset.
Tuotesuunnittelu varsinkin tuotepolitiikan tasolla!
Työn tekemisen puitteet duunari- ja toimihenkilötasolla! Menetelmät, työsisällöt, organisointi, itseohjautuvuus jne. Mahdollisuudet?
Jukopliuta! Kuvittelevatko SSS poliitikot todella Suomen talouden pelastuvan 100h:n työajan jatkamisella ja nyt ilmoitettujen kohteiden kustannusten leikkauksilla?
Entä jatko. Nuo ovat kertakuontoisia toimia joilla on tietty, rajallinen vaikutus tulevaisuudessa.
Kustannukset kustannuksina mutta palkaton työajan jatkaminen. Tuottavuuden kehittäminen on jatkuva vaatimus. Työaikakysymys on pelkkä kustannusjuttu mutta kertaluontoinen. Entä sen jälkeen. Lisää ilmaista työtä? Pää tulee vetäjän käteen.
Jne. Jne. Minua fidutaa ko. alueen asioiden typerän yksisilmäinen käsittely joka ei paneudun todella vaikuttavaan asiaan, työnantajien vastuuseen.
Aktiiviaikanani toimin työnantajan edustajana 27 vuotta ja siitä ajasta suuren metalliteollisuuden yrityksen rationalisointipäällikkönä.
Hakkasin päätäni seinään näiden samojen asioiden kanssa jonka seurauksena osa työsuhteista oli lyhyehköjä.
Mm. duunaritason työkiinteys. Parasta tuotavuuden kehittämistä on erilaisten häiriötekijöiden poistaminen ja riittävän itseohjautuvuuden sisällyttäminen tehtäviin.
Jos venytetään pelkästään askelmerkkiväliä niin siinäkin tulee raja vastaan. Entä sen jälkeen?
Tuli turhan pitkä vuodatus mutta viimeisten 10:n vuoden suuntaus on pänninyt pahemman kerran.13v
Kilpailukykymme ja talouselämämme kannattavuus riippuu täysin työnantajien toiminnasta.
Työnantajilla on täysi valta ja vastuu toiminnan suunnittelun ja organisoinnin suhteen. Kun niissä sössitään niin se näkyy eri tasoilla tuottamattomana tuhraamisena jolle suoritusporras ei mahda mitään. Korkeintaan sen havaitseminen syö motivatiota.
Työnantajan vastuulla ja vallassa on investointien suunnittelu ja toteutus ottaen huomioon myös markkinoiden ennakoinnin. Mites on onnistuttu? Ovatko virheet duunareiden tai toimihenkilöiden vika. Yrityskaupat?! Myyty hyvää halvalla ja ostettu paskaa kalliilla. Murheellisin esimerkki Saksan ilmatilaan työnnetyt miljardit. Myös Enso kunnostautui ostamalla jenkeistä romutehtaat. Kohteiden kunto oli etukäteen tiedossa.
Raaka-aineiden ja energian käytön taloudellisuus ja hankinta! Ratkaisevissa puitteissa ta:n edustajat tekevät päätökset.
Tuotesuunnittelu varsinkin tuotepolitiikan tasolla!
Työn tekemisen puitteet duunari- ja toimihenkilötasolla! Menetelmät, työsisällöt, organisointi, itseohjautuvuus jne. Mahdollisuudet?
Jukopliuta! Kuvittelevatko SSS poliitikot todella Suomen talouden pelastuvan 100h:n työajan jatkamisella ja nyt ilmoitettujen kohteiden kustannusten leikkauksilla?
Entä jatko. Nuo ovat kertakuontoisia toimia joilla on tietty, rajallinen vaikutus tulevaisuudessa.
Kustannukset kustannuksina mutta palkaton työajan jatkaminen. Tuottavuuden kehittäminen on jatkuva vaatimus. Työaikakysymys on pelkkä kustannusjuttu mutta kertaluontoinen. Entä sen jälkeen. Lisää ilmaista työtä? Pää tulee vetäjän käteen.
Jne. Jne. Minua fidutaa ko. alueen asioiden typerän yksisilmäinen käsittely joka ei paneudun todella vaikuttavaan asiaan, työnantajien vastuuseen.
Aktiiviaikanani toimin työnantajan edustajana 27 vuotta ja siitä ajasta suuren metalliteollisuuden yrityksen rationalisointipäällikkönä.
Hakkasin päätäni seinään näiden samojen asioiden kanssa jonka seurauksena osa työsuhteista oli lyhyehköjä.
Mm. duunaritason työkiinteys. Parasta tuotavuuden kehittämistä on erilaisten häiriötekijöiden poistaminen ja riittävän itseohjautuvuuden sisällyttäminen tehtäviin.
Jos venytetään pelkästään askelmerkkiväliä niin siinäkin tulee raja vastaan. Entä sen jälkeen?
Tuli turhan pitkä vuodatus mutta viimeisten 10:n vuoden suuntaus on pänninyt pahemman kerran.13v
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jospa vaan menisit töihin?
Jospa ennen kommentointia lukisitvedes osan pitkästä litaniasta!
Ehdotus luetun ymmärtämiseksi lienee liioittelua.
Eli töihin ei voi mennä? Jospa sinäkin nyt vaan menisit töihin kuten vanhempasikin. Onko tässä nyt vielä jotain, mikä on sinulle aivan liian vaikeasti ymmärrettävää?
Ehdotus 100 lisätyötunnista merkitsee sisäistä devalvaatiota. Toimenpide on vääränsuuntainen ja tehoton. Oltaisiin tarvittu palkkamalttia ja työn jakamista silloin, kun sen aika oli otollista 90-luvun laman vuosina. Saksassa tehtiin niin, samoin Eestissä.
Eestistä on muuttanut yli viidesosa kansasta pois. Eestin onnettomista palkka-, vero-, sosiaali- ja finanssipolitiikoista ovat vastuun kantaneet muut EU-maat, varsinkin Suomi.
Jos Euroopassa on jokin maa, joka tulee lähivuosikymmeninä kärsimään vinoutuneesta huoltosuhteesta, se on nimenomaisesti Eesti. Maan ovat jättäneet nuoret sankoin joukoin etsiäkseen parempaa tulevaisuutta muualta EU:sta. Eestin asukasmäärä oli vuonna 1989, juuri ennen muurien murtumista, 1.5 miljoonaa. Nyt se on hädintuskin 1.2 miljoonaa ja rajussa laskusuunnassa edelleen.
Eesti ei valmista mitään ja suurin osa sen varallisuudesta on lähtöisin kaupasta, nimittäin suomalaisille myytävistä savukkeista ja alkoholista. Toinen merkittävä varallisuudenlähde ovat EU-tuet, joiden suhteen Viro on yksi EU:n nettosaajista. EU on moittinut asiasta Viroa useaan kertaan. Pitäisi nostaa itseään niskasta, kuten suomalaiset porvarit usein toteavat.
Suomella ei ole mitään mahdollisuutta heittäytyä "Eestiksi", vai mihin edellinen kirjoittaja meinaa "tunkea" 500 000 työtöntä, sosiaalitukia nostavaa suomalaista. Ruotsiin? Jos suomalaiset jätetään pois laskuista, mistä meille tulisivat ne viinaturistit tuhlaamaan rahojaan? Ja EU:ssa olemme aina olleet nettomaksajia. Muut, kuten Viro, elävät niistä maksamistamme tuista.
Saksa on aivan oma lukunsa; lähes 100 miljoonan ihmisen muodostama joukko. Sen maan sisämarkkinat ovat jo niin suuret, että Saksa voisi elää ilman mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Suomi elää viennistä, ja Saksa elää EU:n sisämarkkinoista. Kaksi ääripäätä.
Moni saattaa ihmetellä, minne ne Kreikan tuet katoavat; Saksaanpa ne. 90- ja 2000-luvun saksalainen talousihme luotiin sillä, että Saksan pankit lainasivat tuhansia miljardeja Kreikkaan, Espanjaan ja Italiaan, joissa osteltiin saksalaisia autoja, kodinkoneita, elektroniikkaa ja ties mitä. Saksalaiset elket ja jürgenit väänsivät 24/7 täyttääkseen tuon loputtomalta tuntuneen (velka)kysynnän. Nyt maksetaan velkaa, ja vitsinä Suomi myös, jolla ei ollut osaa eikä arpaa koko asetelmassa.
Kaikki edellä kerrottu paljastaa syyn siihen, miksi Suomessa menee siten, kuten täällä menee; meillä on yksinkertainen, herrauskoinen, kuulias kansa ja tyhmät, vallanhimoiset päättäjät. Saksa ja Viro hallitsevat sen sijaan keplottelun jalon taidon. 2000-luvulla vaurastutaan ihan jollain muulla kuin suo-kuokka-jussi-mentaliteetilla, jota suomalaisille syötetään edelleen jonain totuutena.
Pieni täydennys ostoslistaan. Kun Kreikan kriisi oli jo käsissä, osti Kreikka saksalaisia Leopard panssareita 17:lla miljardilla.
Olen myös päissäni pohtinut mikä rooli on jenkeillä kulissien takana.Nato maana Kreikka sijaitsee maantieteellisesti strategisesti erittäin tärkeällä paikalla.