Suomen talouskasvu on koko maailman hitaimpia, paljastuu Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n globaalista raportista.
CIA on kerännyt kasvuluvut yhteensä 222 maasta.
Suomi sijoittui vuoden 2014 kasvulla (-0,2%) vasta sijalle 203.
Talouspakotteista kärsivä Venäjäkin on CIA:n listalla Suomen edellä.
Suomea hitaampaa talouskasvu oli sentään esimerkiksi Irakissa, Serbiassa, Argentiinassa, Venezuelassa, Ukrainassa ja Libyassa. Sisällissodan repimässä Libyassa talous taantuu lähes 20 prosentin tahtia, ja se onkin CIA:n vertailussa maailman heikoimmin kehittyvä talous.
Siitä voimme kai iloita, että parikymmentä heikompaakin maata maailmasta voi kaivaa.
Maailmalta löytyy nimittäin 19 Suomea huonomman kasvun maata, mutta meidän edellämme on 202 maata.
Naapurit ovat CIA:n vertailussa edellämme, sillä niiden taloudet sentään kasvavat parin prosentin tahtia. Pohjoismaista Ruotsi asettui sijalle 147, Norja sijalle 156 ja Tanska sijalle 163.
Hämmästyttävintä on se, että Suomi negatiivisine kasvulukuineen on ajautunut Argentiinan ja Venezuelan tapaisten anarkioiden osastoon.
Joitakin saattaa lohduttaa se, että Gazan kaistaleella kasvu on Suomeakin heikompaa.
CIA on kerännyt kasvuluvut yhteensä 222 maasta.
Suomi sijoittui vuoden 2014 kasvulla (-0,2%) vasta sijalle 203.
Talouspakotteista kärsivä Venäjäkin on CIA:n listalla Suomen edellä.
Suomea hitaampaa talouskasvu oli sentään esimerkiksi Irakissa, Serbiassa, Argentiinassa, Venezuelassa, Ukrainassa ja Libyassa. Sisällissodan repimässä Libyassa talous taantuu lähes 20 prosentin tahtia, ja se onkin CIA:n vertailussa maailman heikoimmin kehittyvä talous.
Siitä voimme kai iloita, että parikymmentä heikompaakin maata maailmasta voi kaivaa.
Maailmalta löytyy nimittäin 19 Suomea huonomman kasvun maata, mutta meidän edellämme on 202 maata.
Naapurit ovat CIA:n vertailussa edellämme, sillä niiden taloudet sentään kasvavat parin prosentin tahtia. Pohjoismaista Ruotsi asettui sijalle 147, Norja sijalle 156 ja Tanska sijalle 163.
Hämmästyttävintä on se, että Suomi negatiivisine kasvulukuineen on ajautunut Argentiinan ja Venezuelan tapaisten anarkioiden osastoon.
Joitakin saattaa lohduttaa se, että Gazan kaistaleella kasvu on Suomeakin heikompaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miten talouskasvu määritellään? Prosenteissa ilmaistuna kaikkien talous ei voi kasvaa.
miten niin ei voi?
Määrittele "kaikkien talous ei voi kasvaa"
Koko maailman talous on 100 %, mikä jakautuu valtioiden kesken. Kun jonkun valtion osuus kasvaa, toisille jää suhteessa vähemmän.
Sipilä sanoi, että köyhiltä ei leikata. Kun indeksikorotuksia leikataan, köyhien ostovoima alenee suhteessa muihin.
Poliitikot haluavat pitää yllä mielikuvaa talouskasvusta, vaikka todellisuudessa kyse on aina vain tulonjaosta. Talouden tärkeät tunnusluvut ovat lisäksi manipuloituja siten, että rikas ei häviä suhteessa muihin.
höpö höpö - ei talous ole mitään nollasummapeliä!
Ei valtioiden välillä mitään jaeta hölmö!
Valtio elää vain ja ainoastaan VEROTULOISTA!
Jos Suomi verottaa kovemmin kuin vaikka Kenia, niin ei "toiselle jää vähemmän"
Rahaa luodaan kokoajan lisää, jotain nousee, jotain laskee.
Jos Saudi pumppaa öljyä, ja myy sen niin mitä sun mielestä sitten häviää?
Supercell takoo miljoonia ja on aloittanut nollasta.
Nokia "keksi" matkapuhelimet, loi uutta businesta ja kokonaan uuden maailma.
Kenties otamme liian vähän selfieitä?Twiittailu ja jopoilu sekä kevyt hölkkä piristäisi talouttamme kummasti unohtamatta ihmistikkataulua.
Onko se mikään ihme kun poliitikkomme ovat ääiöitä, tehtaan johtajat bonusahneita ja verot niin kireitä että kukaan ei uskalla ottaa mitään riskiä ja perustaa yhtötä.
Näin tuloerot vaikuttivat Suomen talouskasvuun
Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on leikannut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Näin arvioi OECD tänään julkistamassaan raportissa.
Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on levinnyt suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen useimmissa OECD:n jäsenmaissa. Nykyisin rikkain kymmenesosa väestöstä ansaitsee 9,5-kertaisesti sen, minkä köyhin kymmenys. Vielä 1980-luvulla suhdeluku oli seitsemän.
Tiedot käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tänään julkistamasta raportista.
Kuilua on leventänyt se, että varakkaimpien tulot ovat kasvaneet varsin nopeasti samaan aikaan, kun alempien kymmenysten tulot ovat hyvinä vuosina kasvaneet vain hitaasti ja huonoina vuosina jopa laskeneet.
Kuilu levenee, talous kärsii
Tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. Tämä johtuu siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa.
Vastaavasti paremmassa asemassa olevien tietoihin ja taitoihin tuloerojen kasvulla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Näin yhteiskunta jättää jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä menettäen talouskasvuaan.
Tuloeroja kuvataan yleisesti Gini-kertoimella, jonka suurin arvo on yksi ja pienin arvo nolla. Nollassa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, kun ykkösessä yksi henkilö saa kaikki tulot. OECD-maissa Gini-kerroin oli 1980-luvun puolivälissä keskimäärin 0,29 nousten 2010-luvun alkuvuosina kolme pistettä 0,32:een.
Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa, missä kaikissa Gini-kerroin on noussut yli viisi pistettä. OECD:n laskujen mukaan se tarkoittaa, että Suomi on menettänyt yhdeksän prosenttiyksikköä talouskasvustaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Keskiluokka ei ole turvassa
Suuret tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Sen vuoksi päättäjien pitää kohdistaa huomionsa heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin väestöstä. Tässä ryhmässä on mukana haavoittuvainen alempi keskiluokka. Se on vaarassa jäädä paitsi kasvun eduista eikä silloin osallistu kasvun tuottamiseenkaan.
OECD:n mukaan köyhyysohjelmien lisäksi tarvitaan kaikille saatavilla olevaa korkealaatuista koulutusta ja terveydenhoitoa.
Järjestö korostaa lisäksi, että tuloeroihin puuttuminen verotuksella ja tulonsiirroilla ei haittaa talouskasvua, mikäli toimet on hyvin suunniteltu ja toteutettu.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/09/nain-tuloerot-vaikuttivat-suomen-talouskasvuun/201416998/12
Suomessa on kaikki ilmaista koulutus,asuminen,ruoka jne,jne
Pottuviljelyä ja kepuloisten puuhia ei lasketa talouskasvuun.
Suomen kannattaisi keskittyä nyt jo vihdoinviimein teknologiaan ja unohtaa koko maatalous.
Pottuja viljellään ja kuskataan hajaasutusalueilta ympäriämpäri maata ja piiperot keskittyvät homopari sekä luomuhommiin.
Pieni työssäkäyvä osa pyörittää koko yhteiskuntaa, virkaloisia nollatutkimuksineen sekä täystomppeleita poliitikkoja joiden määrä riittäisi hoitamaan koko euroopan asiat mikäli se olisi osavaltiotason kokonaisuus.
Brysselissä on oma loislaumansa.
Suomi tapetaan veroilla ja byrokratialla, karjalanpiirakoiden muotodirektiiveillä.
Olet täysin väärässä. Kotimarkkina on välttämätön joka valtiolle ja omavaraisuus on lopulta elinehto. Pieni Suomi on nyt pakotettu mukaan sellaiseen, mikä ei sada omaan laariimme. Viime kädessä kyse on maailman luonnonvarojen jakamisesta vahvimpien kesken.
Höpölöpöä.
Kauan kaivattu ja ihannoitu eu välimerenmaineen on meidän oma vilja-aitta.
Mitä hyötyä siitä muuten on.
Pohjolassa ei todellakaan kannata viljellä kuin omiksi tarpeiksi ja pitää pienet varmuusvarastot vai ettekö luotakkaan eu ihmeeseen.
Kumpi mahtaa olla halvempi ,välimeren ilmastossa kasvatettu pottu sekä tomaatti vai kemijärvellä väkisin viljelty.
Sonnanjauhantaa nykypäivänä koko omavaraisuus.
Sotaaikana omavaraisuus on elin ehto kannattaa varautua pahanpäivän varalle?
Hinnalla ei ole väliä, kun rahat ovat lopussa. Maailman väestöräjähdys iskee salakavalasti myös tänne. Minua huolestuttaa ihan tosissaan öljyn saatavuus. Sen varassa on lopulta ruokakin.